Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 15.12.2022/Pykälä 157

Valmistelijat: logistikko Joona Nurmi, puh. 040 050 6811 ja talous- ja suunnittelupäällikkö Erkki Kainulainen, puh. 040 514 5879

Keskusta Jämsän valtuustoryhmä on jättänyt 8.2.2021 pidetyssä val­tuus­ton kokouksessa valtuustoaloitteen "Jämsäläiselle toisen as­teen opiskelijalle tuettu koulumatka Jämsän alueelle" seuraavasti:

"1.8.2021 voimaan astuva toisen asteen uudistuksen mak­sut­to­muus tulee vaikuttamaan mm. opiskelijoiden koulumatkatukeen. Jat­kos­sa toisen asteen opiskelija voi saada koulumatkatukea, jos kou­lu­mat­ka on yli 7 km. Samalla luovuttaisiin 54 euron kuu­kau­sit­tai­sia matkakustannuksia koskevasta rajasta.

Esimerkiksi nuoren asuessa Jämsänkoskella ja käydessään lukiota Jäm­säs­sä, hän ei saisi koulumatkatukea, mutta Jyväskylään tai mui­hin alueen lukioihin hän saisi täyden tuen. Tämä aiheuttaa sen, et­tä kynnys lähteä opiskelemaan isompaan kaupunkiin on pie­nem­pi.

Houkuttelemalla nuoren pysymään paikallisessa lukiossa, kaupungil­la on mahdollista saada suurempi osuus maksamastaan lu­kio­koulutuksen rahoituksesta takaisin.

Esitämme, että jämsäläinen nuori, joka suorittaa toisen asteen opiske­lua Jämsässä toisen asteen oppilaitoksessa, saa tuetun julkisen lii­ken­teen koulumatkan riippumatta koulumatkan pituudesta. Tällä kan­nus­tam­me nuoria pysymään oman kunnan lukiossa ja Gradian Jäm­sän toimipisteen koulutuksessa".

:::::

Sivistyslautakunta 15.12.2022

Sivistyslautakunta on jättänyt kokouksessaan 22.6.2022 asian pöydälle. Asian taustalla on ollut yhdenvertaisuuslainsäädäntöön perustuva yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite velvoittaa koulutuksen järjestäjää ja viranomaisia. Tuolloin Kuntaliiton hallintolakimiespalvelun ohjauksen mukaan   maksuttomuutta ja sen rajausta pohdittaessa ja arvioitaessa  olisi otettava huomioon kaikki kunnan toisen asteen opiskelijat sekä OpvL:n 4 §:ssä tarkoitetut oppivelvollisuusopiskelijat. Yhdenvertaisuutta arvioitaessa olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että toimintatapaa oltaisiin  kohdentamassa  kaupungin alueella sijaitseviin oppilaitoksiin ja  siitä johtuen, asettuisivatko nuoret hakemistilanteessa eriarvoiseen asemaan. Jos toimintatapa ulotettaisiin tiettyihin oppilaitoksiin, olisiko  kyseessä koulutus/koulutustarjonta/koulutuspaikka, jonne esim. tiettyä alaa opiskelemaan  haluavilla ei käytännössä olisi  valinnan mahdollisuutta. Myös kuljetusmuoto voi olla yhdenvertaisuuden näkökulmasta ongelmallinen. Lakimies Antila ohjaa olemaan yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon asiassa.

Eduskunta hyväksyi oppivelvollisuuslain 30.12.2020 (1214/2020). Op­pi­vel­vol­li­suus­la­ki ja siihen liittyvät muut muutokset tulivat voimaan 1.8.2021.

Oppivelvollisuuslain mukaan oppivelvollisuus laajennetaan koske­ maan perusopetuksen jälkeistä toisen asteen koulutusta siihen asti, kun henkilö täyttää 18 vuotta. Perusopetuksen jälkeen oppivelvollisuut­ta suoritettaisiin lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutukses­sa tai perusopetuksen jälkeisissä erilaisissa nivelvaiheen koulutuk­sis­sa. Oppivelvollisella olisi perusopetuksen päättymisen jälkeen ha­keu­tu­mis­vel­vol­li­suus toisen asteen koulutukseen.

Oppivelvollisuuslaissa säädetään nykyistä laajemmasta maksutto­muu­des­ta toisen asteen koulutuksessa. Perusopetuksen jälkeen suo­ri­tet­ta­va ammatillinen tutkinto tai lukiokoulutus ja sen päätteeksi suo­ri­tet­ta­va ylioppilastutkinto ovat  jatkossa täysin maksuttomia sen kalenterivuoden loppuun saakka, jona henkilö täyttää 20 vuot­ta. Mak­sut­to­mia ovat opetuksessa tarvittavat oppimateriaalit sekä työ­vä­li­neet, -asut ja -aineet. Lisäksi koulumatkat ovat  mak­sut­to­mia, jos koulumatka on vähintään 7 kilometriä yhteen suuntaan. Kun opis­ke­li­jal­la on oikeus maksuttomaan koulutukseen, niin tuen mää­rä on käytännössä matkalipun hinta.

Muut kuin maksuttomaan koulutukseen oikeutetut saavat koulumat­ka­tu­kea vain, jos koulumatka on vähintään 10 kilometriä yhteen suun­taan. Koulumatkatukena korvataan opiskelijalle koko kuu­kau­den tukena (väh. 15 matkapäivää kuukaudessa) 43 euroa kalenterikuukaudessa ylittävät koulumatkan kus­tan­nuk­set sekä puolen kuukauden tukena (10-14 matkapäivää kuukaudessa) 21,50 euroa ka­len­te­ri­kuu­kau­des­sa ylittävät koulumatkan kustannukset.  

Toisen asteen opiskelijoiden maksuttomat koulumatkat korvataan jat­kos­sa­kin Kansaneläkelaitoksen maksaman koulumatkatuen kaut­ta. Kunta tai koulutuksen järjestäjä ei ole velvollinen järjestämään toi­sen asteen koulutuksessa oleville oppivelvollisille koulukuljetusta. Kou­lu­tuk­sen järjestäjä voi kuitenkin vapaaehtoisesti järjestää opiskelijoille mahdollisuuden koulukuljetukseen. Jos koulutuksen jär­jes­tä­jä järjestää koulukuljetuksen, koulumatkatuki maksetaan kou­lu­tuk­sen järjestäjälle.

Toisen asteen koulutuksessa erona perusopetukseen on se, että opis­ke­li­joil­la on vapaa hakeutumisoikeus toisen asteen op­pi­lai­tok­siin. Lisäksi oppivelvollisuuslaki määrittää oppivelvollisen asuin­kun­nal­le  lain ehtojen täyttyessä eräitä velvoitteita  mm. op­pi­vel­vol­li­suu­den suorittamispaikan osoittaminen

Aloitteessa esitetty koulumatkaetuus poikkeaisi perusopetuslain 32 :ssä säädetystä oppilaiden koulumatkoista.  Perusopetuslain 32 §:ssä todetaan koulumatkasta mm. seuraavaa: Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viit­tä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kul­je­tukseen. Lisäksi laissa on oppilaan edellytyksiin ja  ikään liittyviä eräitä määräyksiä. Jämsän kaupungissa edellytetään perusopetuksen oppilaalta pe­rus­ope­tus­lain mukaisen matkan pituuden (5 km) täyttymistä.  Tästä seuraa, että aloitteessa esitetty koulumatkaetuus on laajempi kuin perusopetuksen oppilaalle säädetty.  Lisäksi se annettaisiin universaalina etuna  toisen asteen opiskelijoille toisin kuin perusopetuksessa, jossa  oppilaiden edellytyksistä johtuvat koulumatkaetuudet  (esim. matka alle 5 km)  käsitellään lukuvuositain.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta on saatu ohjausta asiaan 18.2.2022 ja  6.10.2022. Kursivoidut kohdat ovat valmistelijoiden merkitsemiä.

1.

Emme katso, että tuen myöntäminen koulumatkan pituudesta riippumatta olisi ongelmallista yhdenvertaisuuslain näkökulmasta. Koulumatkan pituus ei ole ratkaiseva seikka asian oikeasuhtaisuusarvioinnissa.

2.

Arviomme mukaan koulumatkatuki tulee yhdenvertaisuuslain noudat-tamisen varmistamiseksi järjestää myös vähintään heille, joille Jämsän kaupunki osoittaa opiskelupaikan oppivelvollisuuslaissa velvoitetulla tavalla kaupungin alueelta. Oikeasuhtaisuuden varmistamiseksi on syytä harkita myöntämistä myös niille Jämsässä asuville opiskelijoille, joille osoitetaan opiskelupaikka kaupungin alueen ulkopuolelta vastaavasti kuin on syytä harkita tuen myöntämistä myös muille kaupungin alueella asuville toisen asteen opiskelijoille.