RSS-linkki
Kokousasiat:https://jamsa10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://jamsa10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Pöytäkirja 27.01.2022/Pykälä 6
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset 1.1.2022 alkaen
SoTe 27.01.2022 § 6
517/05.08.07/2021
Valmistelijat: tulosaluejohtaja Heikki Oksanen, p. 040 721 3718 ja johtava sosiaalityöntekijä Minna Laurila-Paasonen, p. 040 763 8327.
Perhehoidolla tarkoitetaan hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan myös sijaisvanhemmiksi. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään (Perhehoitolaki 263/2015, 1 ja 3 §:t).
Perhehoitoa voidaan käyttää huostaanotettujen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi tai kun lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimena. Perhehoitoa toteutetaan myös lastensuojelulain mukaisena jälkihuoltona (Lastensuojelulaki 417/2007, 37 ja 49 §:t).
Perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto: laitoshoitoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla (Lastensuojelulaki 50 §). Jotkut perhehoitajat toimivat lisäksi myös tukiperheenä. Avohuollon sijoitus kuuluu lastensuojelun avohuollon tukitoimiin eikä siihen sovelleta lastensuojelulain säännöksiä sijaishuollosta (Lastensuojelulaki 49 §).
Perhehoitolaissa säädetään perhehoitajasta, hoitopalkkiosta ja kustannusten korvaamisesta. Perhehoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta, kustannusten korvaamisesta, hoidettavan käyttövaroista, hoidon kestosta, hoidettavan oikeuksista ja tukitoimista, perhehoitajan vapaasta, perhehoitajan valmennuksesta, työn ohjauksesta ja koulutuksesta, sopimuksen irtisanomisesta sekä tarvittaessa muista seikoista. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisen eläkelain muuttamisesta annetussa laissa (713/2004).
Hoitopalkkio
Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada antamastaan hoidosta palkkiota. Laissa on säädetty hoitopalkkion vähimmäismäärä. Perhehoitolain mukaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousee 1.1.2022 lukien 847,24 euroon (Sosiaali- ja terveysministeriö / Kuntainfo 10/2021, 9.12.2021). Kunnat voivat maksaa myös vähimmäismäärää suurempia hoitopalkkioita. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä.
Mikäli hoitopalkkio on sovittu toimeksiantosopimuksessa vähimmäismäärää suuremmaksi tai pienemmäksi, korotetaan hoitopalkkiota indeksi tarkistusten johdosta 1.1.2022 lukien 2,46 prosenttia (työntekijän eläkelain 395/2006 96 §:ssä tarkoitettu palkkakerroin).
Kulu- ja käynnistämiskorvaukset
Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle maksetaan korvaus perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista sekä hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista. Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajille maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus.
Laissa on säädetty kulukorvauksen vähimmäismäärästä. Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lain säädännön nojalla ei korvata. Lisäksi kulukorvaus sisältää lastensuojelulain nojalla perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä mainitun lain nojalla annettavat käyttövarat. Perhehoitajille maksettavia kulu- ja käynnistämiskorvauksia tulee perhehoitolain 19 §:n mukaan tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Elinkustannusindeksin pisteluku lokakuussa 2020 oli 1979 ja lokakuussa 2021 se oli 2041. Indeksin pisteluku on noussut 3,13 prosenttia.
Perhehoitolain 17 §:n mukaisten korvausten vähimmäismäärää tulee nyt tarkistaa elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti. Kulukorvauksen vähimmäismäärä on 1.1.2022 alkaen 437,44 euroa. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä vuonna 2021 on ollut 3.012,25 euroa. Käynnistämiskorvauksen määrää tulee tarkistaa elinkustannusindeksin pisteluvun nousua vastaavasti, eli 3,13 %. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä 1.1.2022 lukien on 3.106,53 € perhehoidossa olevaa henkilöä kohti.
Oikeus vapaaseen ja korvaus
Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, kunnan tai kuntayhtymän tulee järjestää perhehoitajalle mahdollisuus vapaaseen. Perhehoitajalla on oikeus kahteen vapaavuorokauteen jokaista sellaista kalenterikuukautta kohden, jolloin hän on toiminut perhehoitajana 14 vuorokauden ajan kalenterikuukautta kohden. Perhehoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän tulee huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi (Perhehoitolain 13 §). Oikeus vapaaseen lasketaan kalenterivuosittain, vapaakausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.12, ellei toisin sovita.
Perhehoitajan sijaiselle maksetaan 60 €/vrk/lapsi, jos perhehoitajan sijainen on perhehoitajan kotona hoitamassa lasta.
Jos perhehoitajan vapaan sijainen hoitaa lasta omassa kodissaan maksetaan palkkio 60 € + iänmukainen kulukorvaus.
Jos perhehoitaja hoitaa itse lasten hoidon vapaansa aikana, maksaa sijoittava kunta vuosittain sovitun summan perhehoitajalle. Alle 18-vuotiaan lapsen perhehoitajan vapaan järjestämiskuluja maksetaan perhehoitajalle korkeintaan 1.000,80 €/vuosi/lapsi. Vapaan järjestämiskulu maksetaan kahdessa erässä kesäkuussa ja joulukuussa.
Saamallaan korvauksella perhehoitaja järjestää hoidossaan olevan lapsen hoidon vapaan aikana. Hoidon järjestämisestä tulee sopia sosiaalityöntekijän kanssa. Vapaan järjestämiskulu on kulukorvauksen tavoin verollista tuloa.
Mikäli lapsen poissaolo yhtäjaksoisesti perhehoidosta jatkuu yli 30
vuorokautta, kulukorvauksen maksaminen päättyy.
Mikäli lapsen poissaolo yhtäjaksoisesti perhehoidosta jatkuu yli 14 vuorokautta, ylimenevältä osalta ei ole oikeutta saada kulukorvausta.
Kulukorvaus kattaa lapsen ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Lisäksi kulukorvaus sisältää lastensuojelulain (417/2007) nojalla perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä mainitun lain nojalla annettavat käyttövarat.
Muut kulukorvaukset
Lapsen lomanvietosta aiheutuvat
kustannukset 250 €/vuosi
Lastensuojelun perhehoidon palkkioiden ja korvausten määräksi Jämsän ja Kuhmoisten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella 1.1.2022 alkaen esitetään seuraavaa:
Palkkiot
| Vuosi 2021/€ | Vuosi 2022/€ | Päivähinta/€
|
Kokoaikainen hoito
| 826,92 | 847,24 | 28,24 |
Osapäivähoito
| 461,86 | 473,22 | 15,77 |
Erityistä hoitoa vaativa kokoaikainen hoito
| 907,68 | 930,00 | 31,00 |
Erityistä hoitoa vaativa osa-aikainen hoito | 574,47 | 588,60 | 19,62 |
Jos nuori 13 - 17 -vuotias sijoitetaan perhehoitoon, maksetaan palkkio kaksinkertaisena.
Jos lapsi sijoitetaan kiireellisesti sijaisperheeseen, maksetaan palkkio 1,5 kertaisena.
Mikäli lapsen poissaolo yhtäjaksoisesti perhehoidosta jatkuu yli 30
vuorokautta, palkkion maksaminen päättyy.
Jos perhehoitoon sijoitetulla lapsella kehitykseen liittyvä erityispulmaa (esim. Pfas tai fas), niin hoitopalkkio maksetaan joko puolitoista tai kaksinkertaisena.
Kulukorvaukset
| Vuosi 2021/€/kk | Vuosi 2022/€/kk | Päivähinta/€
|
0-6 v. | 424,16 | 437,44 | 14,58
|
7-11 v. | 496,06 | 511,59 | 17,05
|
12-15 v. | 573,85 | 591,81 | 19,73
|
16 v. | 627,88 | 647,53 | 21,58
|
Mikäli lapsen poissaolo yhtäjaksoisesti perhehoidosta jatkuu yli 14 vuorokautta, ylimenevältä osalta ei ole oikeutta saada kulukorvausta.
Kulukorvauksen lisäksi voidaan tukea yhtä harrastusta.
Muista lapsen kuljettamisista aiheutuneita menoja voidaan korvata kilometrikorvauksen mukaan, mikä on 0,20 snt/km
Käynnistämiskorvaus
Hoidon käynnistämisestä perhehoitajalle aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista maksetaan korvaus (käynnistämiskorvaus), jonka enimmäismäärä on 1.1.2022 lukien 3.106,53 euroa (ent. 3.012,25 eur.) perhehoidossa olevaa henkilöä kohden. Korvattavia kohteita voivat olla kalusteet, vuodevaatteet, ensi vaatekerta, leikkikalut sekä harrastusvälineet.
Muut kulukorvaukset
Sijoitetun lapsen kotilomasta, maksetaan 10 €/pvä vanhemmalle tarpeen mukaan.
Lapsen lomanvietosta aiheutuvia kustannuksia maksetaan 250 €/vuosi.
Sijoitetun lapsen ulkomaanmatkaa voidaan tukea kerran viidessä vuodessa siten, että maksetaan hänen lentonsa ja majoituksesta aiheutuvat kulut.
Sijaisvanhempien koulutusta voidaan tukea siten, että maksetaan yksi koulutus/vuosi.
Mopokortista voidaan maksaa 200 €.
Vanhemmille korvattavat kulut
Lapsen ollessa sijoitettuna kodin ulkopuolella, voidaan vanhempia tukea matkakuluissa sovittuihin asiakassuunnitelmiin. Vähävaraista (toimeentulotukioikeus) vanhempaa voidaan tukea myös tapaamisesta aiheutuvissa kuluissa.
Sijaishuollossa olevan lapsen muistaminen
Rippijuhla: kortti + kukat (30€)
Lakkiaiset/ammattiin valmistuminen; kortti + kukat (30€)
Läheisen kuolema: kortti + kukkalaite (30€)
Sijaishuollossa olevan lapsen etuuksien perintä
Lyhytaikaisesta avohuollon sijoituksesta (1-3kk) ei peritä etuuksia, mutta tätä pidemmistä avohuollon sijoituksista peritään lapsen etuudet.
Kiireellisen sijoituksen ajalta ei tehdä perintää lapsen etuuksista.
Kiireellisen sijoituksen jatkoajalta ei tehdä perintää (30 päivää), mutta jos sijoitus jatkuu ja odotetaan hallinto-oikeuden päätöstä, peritään lapsen etuudet kaupungille
Huostaanoton aikana lapsen etuudet peritään kaupungille.
Jälkihuollon tuen ohjeet
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle tämän luvun mukainen jälkihuolto 40 §:ssä tarkoitetun sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto on järjestettävä myös 37 §:ssä tarkoitetun avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin.
Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle. (LSL 75 §) Jälkihuollon tarkoitus on tukea nuoren itsenäistä selviytymistä arjessa. Jälkihuollon tuki suunnitellaan nuoren kanssa yhteistyössä, hänen tarpeitaan tukien.
Jälkihuollon tukena voidaan myöntää
- 400 € autokoulumaksuun
- 400 € tietokoneeseen
- tukea opiskeluun liittyvissä hankinnoissa
- maksaa harrastuskuluja yhdestä harrastuksesta, jos se tukee nuoren selviytymistä arjessa maksimissaan 50 €/kk
- matkakuluja kerran kuussa läheisten näkemiseen julkisen liikenteen kulujen mukaan/kilometrikorvaus 0,20 €/km
- bussikorttiin koulun, opiskelun tai hoitokontaktin tueksi
Jos nuori saa kuntoutusrahaa, sovitaan nuoren kanssa, mitä hän maksaa omista menoistaan ko. summasta.
Jälkihuoltonuoren muistaminen
Lakkiaiset/ammattiin valmistuminen; kortti + kukat (30€)
Läheisen kuolema: kortti + kukkalaite (30€)
Ensikotiin pieni muistaminen
Jälkihuollon sijoitus
Nuori voidaan sijoittaa jälkihuollon sijoituksella hänelle sopivaan paikkaan, yleensä jatkaa sijaisperheessä tai perhekodilla asumista esim. lukion/ammatillisen tutkinnon suorittamiseen asti.
Jälkihuollon sijoituksesta maksetaan sijaisperheille peruspalkkio ja puolet kulukorvauksesta. Nuori käyttää omat opintoetuutensa opiskeluun ja asiakassuunnitelmassa sovittaviin asioihin. Sijaisperhe maksaa nuorelle käyttörahan.
Perhekodissa asuvasta 18-vuotiaasta maksetaan lähtökohtaisesti puolikas vuorokausihinta, mutta asiasta neuvotellaan jokaisen nuoren kohdalla erikseen.
Itsenäistymisvarat (77§)
Itsenäistymisvaroja kerrytetään lapsen tuloista. Jos lapsella ei ole omia itsenäistymisvaroja, maksetaan hänelle kunnan varoista isenäistymisvaroja. Itsenäistymisvaroista voidaan tukea lapsen omia itsenäistymisvaroja, maksetaan hänelle itsenäistymiseen tarvittavia kodinhankintoja, joita itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvaroista voidaan tukea lapsen itsenäistymiseen tarvittavia kodinhankintoja, joita ovat sänky, ruokapöytä + tuolit, sohva, vaatekaappi, pyykinpesukone, mikroaaltouuni, astiasto, aterimet ja ruuan valmistusastioita.
Lisäksi voidaan tukea liinavaatteissa ja pyyhkeissä. Itsenäistymisvarojen käytöstä sovitaan sosiaalityöntekijän/jälkihuollon sosiaaliohjaajan kanssa ja varoilla on tarkoitus tukea itsenäistymistä.
Nuoren täyttäessä 25 vuotta päättyy jälkihuolto, jolloin myös käyttämättä jääneet omat itsenäistymisvarat maksetaan nuorelle.
Tukiperhe, Tukihenkilö Tukiperheen järjestäminen on sen sijaan perheille tarjottavaa yleistä sosiaalipalvelua (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 28 §)
Tukiperheelle korvataan perhehoidon palkkiosta sekä kulukorvauksesta laskettu päiväkohtainen summa kaksinkertaisena. Tukiperheviikonloppu pe-su on laskettava kolmeksi päiväksi.
Tukiperheelle maksettava palkkio 56,48 euroa/pvä
Tukiperheelle maksettava kulukorvaus 29,17 euroa/pvä.
Tukihenkilölle maksetaan palkkio 100 €/kk
(100€/kk = tapaaminen 1krt/vko)
Lisäksi maksetaan yhteisen tekemisen aiheuttamat kulut sovitusti
Matkakustannuksissa korvausperuste on 20 snt/km tai julkisen liikenteen käytöstä aiheutunut todellinen kustannus.
Toimivalta, johon päätös perustuu:
Hallintosääntö 26 §
Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Hellsten
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy edellä asiaselostuksessa esitetyt lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset otettavaksi käyttöön Jämsän ja Kuhmoisten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella 1.1.2022 lukien.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin.
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |