Elinvoimalautakunta
Pöytäkirja 26.01.2023/Pykälä 4

Elvoi 15.12.2022 § 168 

 Valmistelija: ympäristöinsinööri Jonna Yli-Karjanmaa p. 040 828 3856

Kierrätettävän jätteen kiinteistöittäisistä erilliskeräysvelvoitteista määrätään jätelain muutoksessa (15.7.2021/714) ja Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä 978/2021. Lainsäädännön muutokset toivat kunnalle velvoitteen järjestää kaikissa taajamissa, vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä biojätteen erilliskeräys 1.7.2022 alkaen. Asetuksen mukaan biojätteen erilliskeräyksen tulee laajeta yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille viimeistään 19.7.2024 mennessä.

Kunnan on järjestettävä erilliskeräys kaikilta sellaisilta asuinkiinteistöiltä, jotka kuuluvat valtioneuvoston asetuksella tai kunnan jätehuoltomääräyksillä määriteltyjen erilliskeräysvelvoitteiden (velvoiterajojen) piiriin ja kunnan omien toimintojen kiinteistöillä. Muussa tapauksessa asuinkiinteistön haltija voi tilata erilliskeräyksen kiinteistöltään yksityiseltä jätekuljetusyritykseltä.

Kuljetusjärjestelmä muuttuu niissä kunnissa, joissa kunta on siirtänyt päätöksellään jätteiden erilliskeräyksen asuinkiinteistön haltijan järjestettäväksi. Näissä kunnissa on siirryttävä kunnan järjestämään biojätteen kuljetukseen aikaisintaan 19.7.2023 ja viimeistään 19.7.2024 alkaen.

Jämsän kaupunki huolehtii jätteenkuljetuspalvelun kilpailutamisesta 1.4.2024 alkaen. Tähän saakka erilliskerättävät biojätteet kuljetetaan kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, jossa kiinteistön haltija huolehtii jätteen kuljettajan valitsemisesta ja kilpailuttamisesta.

Jätteen kuljetusten kilpailuttaminen on uuden jätelain 36§ mukaan tehtävä siten, että tarjouspyyntöä edeltää markkinakartoitus. Kaiken kokoisilla yrityksillä on oltava mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Biojätteiden kuljetuksissa on vuoden siirtymäaika. Markkinavuoropuhelut järjestettiin biojätteiden osalta halukkaiden kanssa 25.5.-9.6.2022. Ennen biojätteiden kuljetusurakan alkamista tulee kunnan määritellä vastaanottopaikka biojätteille. Kun vastaanottopaikka on selvillä voidaan aloittaa tarjouspyyntöasiakirjojen laadinta. Siirtymäaikaa biojätteiden vastaanottopaikan järjestämiselle voidaan määritellä noin vuosi.

Kunta voi jätehuoltomääräyksissään supistaa tai laajentaa kiinteistöillä tapahtuvaa erilliskeräystä siitä mihin asetus velvoittaa. Jämsän kaupungin jätehuoltomääräykset (2016) velvoittavat jo nykyisellään erilliskeräämään biojätteet kaikilla kiinteistöillä (10§). Biojätteen keräysastiaa ei tarvita, mikäli biojäte kompostoidaan kiinteistöillä. Biojätteen kompostoinnista on ilmoitettava jätehuoltoviranomaiselle.

Taajamalle ei ole annettu määritelmää jätehuoltomääräyksissä, mutta sillä voidaan käsittää asemakaava-alueet (asemakaava-alueilla on järjestettevä keräysastiat poltettavalle jätteelle ja biojätteelle).  Lisäksi kiinteistön haltijan järjestämä jätteen kuljetusjärjestelmä on käytössä asemakaava-alueilla. Jätehuoltomääräysten erilliskeräysvelvoitteesta ei ole syytä poiketa, mutta kunnan järjestämä kuljetus koskee ainoastaan taajama-alueita. Taajama-alueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa ja ovat nähtävillä kaupungin karttapalvelussa.

Asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteet on asetuksessa rajattu taajamiin. Taajamalla tarkoitetaan kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Suomen ympäristökeskuksen tuottama taajamarajaus (YKR-taajama) on Suomen virallinen taajamarajaus.

Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää biojätteen kuljetusta taajamien ulkopuoliselle kiinteistöile. Ellei kunta järjestä erilliskeräystä kiinteistöllä voi kiinteistön haltija halutessaan tilata keräyksen yksityiselta jätehuoltoyritykselta tai korvata erilliskeräyksen kompostoinnilla.

Kunnan järjestämän kuljetuksen alueelle kuuluvat Jämsän, Jämsänkosken, Kaipolan, Hallin ja Länkipohjan taajamat sekä osa Mäntän taajamasta. Asemakaava-alueista taajamien ulkopuolella rajatuvat Haaviston, Koskenpään ja Himoksen asemakaava-alueet. Himoksen asemakaava-alueilla on kunnan järjestämä syväkeräykseen perustuva aluekeräyspisteverkosto. Ulkopuolelle rajautuville kiinteistöille tilaa kiinteistön haltija erilliskeräyksen yksityiseltä jätehuoltoyritykseltä. Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai muulla vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä ja toiminnasta ilmoitetaan kunnan jätehuoltoviranomaiselle.    

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

Hallintosääntö 26 §, kohta 3

Ehdotus Kaupungininsinööri Katja Rissanen

 Elinvoimalautakunta päättää hyväksyä biojätteiden osalta kunnan järjestämään kuljetukseen aikataulun ja taajama-aluekartan. Kunnan järjestämään kuljetukseen siirrytään 1.4.2024 alkaen. Taajamissa kaikki kiinteistöt kuuluvat kiinteistön haltijan järjestämään kuljetukseen 31.3.2024 saakka.

Päätös Keskustelun aikana Mika Kyrö esitti, että asian käsittely siirretään seuraavaan kokoukseen lisätietojen hankkimista varten. Esitystä kannattivat Leena Pärnäjärvi ja Kari Leppänen.

Leena Pärnäjärvi esitti, että Himos otetaan mukaan kunnan järjestämän kuljetuksen alueisiin. Sari Jussila kannatti.

Markos Koskinen esitti, että Koskenpää ja Haavisto otetaan mukaan kunnan järjestämän kuljetuksen alueisiin. Esitystä ei kannatettu.

Sari Jussila esitti, että jätehuoltomääräykset päivitetään ennen asian hyväksymistä.

Lautakunta päätti yksimielisesti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen.

Elvoi 26.01.2023 § 4 

907/14.06/2022

 Valmistelija: ympäristöinsinööri Jonna Yli-Karjanmaa p. 040 828 3856

Jätelain muutoksessa (15.7.2021/714) ja Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä 978/2021 määrätään kierrätettävän jätteen kiinteistöittäisistä erilliskeräysvelvoitteista. Lainsäädännön muutokset toivat kunnalle velvoitteen järjestää kaikissa taajamissa, vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä biojätteen erilliskeräys 1.7.2022 alkaen. Asetuksen mukaan biojätteen erilliskeräyksen tulee laajeta yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille viimeistään 19.7.2024 mennessä.

Kuljetusjärjestelmä muuttuu niissä kunnissa, joissa kunta on siirtänyt päätöksellään jätteiden erilliskeräyksen asuinkiinteistön haltijan järjestettäväksi. Näissä kunnissa on siirryttävä kunnan järjestämään biojätteen kuljetukseen aikaisintaan 19.7.2023 ja viimeistään 19.7.2024 alkaen.

Jämsän kaupunki huolehtii jätteenkuljetuspalvelun kilpailuttamisesta 1.4.2024 alkaen ainoastaan 10 000 taajamissa. Taajamalla tarkoitetaan kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Suomen ympäristökeskuksen tuottama taajamarajaus (YKR-taajama) on Suomen virallinen taajamarajaus. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Jämsä-Jämsänkoski taajama-alueella asuu 12 074 asukasta (vuosi 2022). Taajamat ovat nähtävillä liitekartoissa ja kaupungin karttapalvelussa.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

Hallintosääntö § 28

Ehdotus Kaupungininsinööri Katja Rissanen

 Elinvoimalautakunta päättää, että biojätteiden osalta kunnan järjestämään kuljetukseen siirrytään 1.4.2024 alkaen 10 000 taajamissa.

Päätös Keskustelun aikana Markos Koskinen esitti, että
"Koskenpää ja Haavisto otetaan mukaan kunnan järjestämän kuljetuksen alueisiin. Alkuperäisessä esityksessä ovat mukana Jämsän, Jämsänkosken, Kaipolan, Hallin ja Länkipohjan taajamat, sekä osa Mäntän taajamasta. Koskenpää ja Haavisto ovat vähintäänkin näihin tai "Taajama"-määritelmään rinnastettavia alueita."
Heikki Rinnekangas kannatti esitystä.

Mika Kyrö esitti lautakunnan päätösehdotukseksi seuraavaa:
"Elinvoimalautakunta päättää, että biojätteiden osalta kunnan järjestämään kuljetukseen siirrytään 1.4.2024 alkaen vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä taajamissa. 

Asiakohdan liitteenä esitetty taajamakartta (Liite 1) on rajaukseltaan liian karkea ja johtaa virheelliseen tulkintaan siitä, että Jämsässä olisi 10 000 asukkaan yhtenäinen taajama, jossa biojätteen keräys pitäisi siirtää kaikissa kiinteistöissä kunnan järjestettäväksi. Suomen ympäristökeskuksen, SYKE, kartassa Jämsän ja Jämsänkoski ovat erilliset taajamat, joissa kummassakaan ei asu 10 000 asukasta. Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä 978/2021 tarkoitetaan yksittäisiä taajamia, ei kunnan kaikkia taajamia yhdessä. Eli asetus ei ohjeista laskemaan kaikkia kunnan taajamia yhteen. Kaupungilla on jo riittävästi velvoitteita jätehuollossa ja taajama-alueen rajauksella on huomattava taloudellinen merkitys alan yrityksille. Rajauksen karkea tulkinta aiheuttaa myös lisäkustannuksia kaupungille.

Jätelaki edellyttää kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen hankinnan jakamista osiin niin, ettei synny monopolia. Jämsässä on mahdollistettava hyvä kilpailu eikä suljettava markkinoita.

Elinvoimalautakunta päättää, että hankintatapana kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa taajama-alueella biojätteen osalta käytetään puitejärjestelyä.

Jämsässä jätteiden keräys ylittää jo nyt jätelain velvoitteet, joten on huolehdittava, ettei tätä järjestelmää tuhota. Puitejärjestelyllä, joka on hankintalaissa oleva käyttökelpoinen työkalu, turvataan olemassa olevan järjestelmän jatkuvuus sekä vähennetään kaupungille aiheutuvia kustannuksia.

Elinvoimalautakunta päättää myös, että ennen hankinta-asiankirjojen laadintaa hankinnasta tehdään perusteellinen markkinakartoitus sekä yritysvaikutusten arviointi. Hankinnassa noudatetaan myös kaupungin omia hankintaohjeita."
Leena Pärnäjärvi ja Sari Jussila kannattivat esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi esittelijän ehdotuksesta poikkeavaa esitystä, joudutaan äänestämään.

Ensin äänestettiin pohjaehdotus vastaan Markos Koskisen esitys.

Sovittiin, että äänestyksessä käytetään sähköistä äänestystä siten, että ne jotka äänestävät pohjaehdotusta, vastaavat Jaa ja ne jotka ovat Markos Koskisen esityksen kannalla vastaavat Ei.

Suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotus (Jaa) sai viisi (5) ääntä (Seija El Sayed, Mika Kyrö, Leena Pärnäjärvi, Ilkka Salminen, Tuula Koponen). Markos Koskisen esitys (Ei) sai neljä (4) ääntä (Heikki Rinnekangas, Mikko Laitinen, Sari Jussila ja Markos Koskinen).

Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen näistä valituksi.

Suoritettiin toinen äänestys pohjaehdotus vastaan Mika Kyrön esitys.

Sovittiin, että äänestyksessä käytetään sähköistä äänestystä siten, että ne jotka äänestävät pohjaehdotusta, vastaavat Jaa ja ne jotka ovat Mika Kyrön esityksen kannalla vastaavat Ei.

Suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotus (Jaa) sai kaksi (2) ääntä (Ilkka Salminen ja Markos Koskinen). Mika Kyrön (Ei) sai seitsemän (7) ääntä (Seija El Sayed, Leena Pärnäjärvi, Mikko Laitinen, Sari Jussila, Heikki Rinnekangas, Tuula Koponen ja Mika Kyrö).

Puheenjohtaja totesi Mika Kyrön esityksen tulleen päätökseksi.

Anna-Liisa Juurinen ja Katja Rissanen jättivät kirjallisen eriävän mielipiteen asiaan sekä Ilkka Salminen ja Markos Koskinen jättivät suullisen eriävän mielipiteen. Juurisen ja Rissasen kirjallinen eriävä mielipide liitetään pöytäkirjaan liitteeksi.