Elinvoimalautakunta
Pöytäkirja 26.01.2023/Pykälä 5

Elvoi 15.12.2022 § 169 

 Valmistelija: ympäristöinsinööri Jonna Yli-Karjanmaa p. 040 828 3856

Kierrätettävän jätteen kiinteistöittäisistä erilliskeräysvelvoitteista määrätään jätelain muutoksessa (15.7.2021/714) ja Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä 978/2021. Lainsäädännön muutokset toivat kunnalle velvoitteen järjestää kaikissa taajamissa, vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä pakkausjätteen ja muun pienikokoisen metallin sekä muovijätteen erilliskeräys 1.7.2023 alkaen.

Kunnan on järjestettävä erilliskeräys kaikilta sellaisilta asuinkiinteistöiltä, jotka kuuluvat valtioneuvoston asetuksella tai kunnan jätehuoltomääräyksillä määriteltyjen erilliskeräysvelvoitteiden (velvoiterajojen) piiriin sekä kunnan omien toimintojen kiinteistöillä. Muussa tapauksessa asuinkiinteistön haltija voi tilata erilliskeräyksen kiinteistöltään yksityiseltä jätekuljetusyritykseltä

Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan yhdyskuntajätteille jäteasetuksen mukaiset kiinteistökohtaiset lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet tulevat voimaan biojätteen osalta 1.7.2022 ja muun kierrätettävän jätteen osalta 1.7.2023. Velvoitteet perustuvat jätteiden painon mukaiseen kertymiseen yhden viikon aikana.

Kuljetusjärjestelmä muuttuu niissä kunnissa, joissa kunta on siirtänyt päätöksellään jätteiden erilliskeräyksen asuinkiinteistön haltijan järjestettäväksi. Näissä kunnissa on siirryttävä kunnan järjestämään pienmetallijätteen ja pakkausjätteiden kuljetuksiin 1.7.2023 alkaen.

Ympäristöministeriö on julkaissut muistion 16.11.2022 koskien kunnan jätteenkuljetusten kilpailutusta ja jätteiden kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen alkamista vuonna 2023. Jätteen kuljetusten kilpailuttaminen on uuden jätelain 36§ mukaan tehtävä siten että tarjouspyyntöä edeltää markkinakartoitus. Kaiken kokoisilla yrityksillä on oltava mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Muistiossa ympäristöministeriö suosittelee, että kilpailuttaessa jätteenkuljetuksia kuntien tulisi ensisijaisesti huolehtia laadukkaasta markkinakartoituksesta ja kuljetusurakoiden jakamisesta, vaikka tämä johtaisi edellä mainitun siirtymäajan ylittymiseen enintään muutamalla kuukaudella. Pakkausjätteiden osalta siirtymäaikaa ei ole määritelty, kuten biojätteiden kuljetuksessa on tehty.

Pakkaus- ja pienmetallijätteiden osalta markkinavuoropuhelutilaisuus on pidetty 29.11.2022. Markkinavuoropuhelun tulosten perusteella laaditaan urakkaohjelma ja tarkastellaan tarkemmin urakka-alueen jakamista. Tästä johtuen pakkaus- ja pienmetallijätteiden osalta kunnan järjestämään kuljetukseen siirrytään  1.9.2023 alkaen. Tähän saakka erilliskerättävät pakkausjätteet ja pienmetallijätteet kuljetetaan kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, jossa kiinteistön haltija huolehtii jätteen kuljettajan valitsemisesta ja kilpailuttamisesta.

Energiajätteen kerääminen loppuu kaikilta kiinteistöiltä 1.7.2023 mennessä. Jätelain mukaan kaikille vähintään 5 huoneiston kiinteistöille on tullut erilliskeräysvelvoite muovipakkauksille 1.7.2022 alkaen. Tämän johdosta energiajätteen keräys on tullut tiensä päähän.

Jämsän kaupungin voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaan asuinkiinteistöt, joissa asuinhuoneistoja on 5 tai enemmän on kiinteistölle järjestettävä seuraavat jäteastiat;

• keräysastia poltettavalle jätteelle
• keräysastia biojätteelle
• keräysastia keräyskartongille
• keräysastia keräyslasille
• keräysastia pienmetallille
• keräysastia keräyspaperille

Jätteen kuljettajilta saatujen kiinteistöittäisen keräystä koskevien tietojen mukaan suurimmalla osalla taloyhtiöistä on jo käytössä pakkausmuovin keräysastiat. Muutamalla kymmenellä taas on käytössä energiajätteen keräys. Kiinteistöt velvoitetaan hankkimaan muovinkeräysastiat omalla kustannuksellaan viimeistään 1.9.2023 mennessä.

biojätteen kuljetus on kiinteistönhaltijän järjestämässä jätteen kuljetuksessa 30.3.2024 saakka. Poltettavan jätteen kuljetus jää kiinteistön haltijan järjestämään jätteen kuljetukseen.

Asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteet on asetuksessa rajattu taajamiin. Taajamalla tarkoitetaan kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi.

Jätehuoltomääräysten mukaan jätteiden lajitteluvelvollisuus on yleinen ja koskee kaikkia kiinteistöjen haltijoita. Taajamalle ei ole annettu määritelmää, mutta sillä voidaan käsittää asemakaava-alueet (asemakaava-alueilla on järjestettevä keräysastiat poletttavalle jätteelle ja biojätteelle).  Jätehuoltomääräysten erilliskeräysvelvoitteesta ei ole syytä poiketa, mutta kunnan järjestämä kuljetus koskee ainoastaan taajama-alueita. Taajama-alueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa ja sekä ovat nähtävillä kaupungin karttapalvelussa.

Kunnan järjestämään kuljetukseen kuuluu noin 350 vähintään viisi huoneistoa käsittävää kiinteistöä. Kuljetuksen ulkopuolelle jää 15 kiinteistöä.

Alle viiden huoneiston kiinteistöjä ja vapaa-ajan asuntoja palvelevat kunnan ja pakkaustuottajien järjestämät jätteen alueelliset vastaanottopaikat.

Toimivalta, johon päätös perustuu:

Hallintosääntö 26 §, kohta 3

Ehdotus Kaupungininsinööri Katja Rissanen

 Elinvoimalautakunta päättää hyväksyä pakkaus- ja pienmetallijätteiden kuljetusten aikataulun ja taajama-aluekartan. Kunnan järjestämään kuljetukseen siirrytään 1.9.2023 alkaen vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä taajamissa. Kiinteistöt velvoitetaan hankkimaan tarvittavat keräysastiat viimeistään kunnan järjestämään kuljetuksen alkuun. Pakkaus- ja pienmetallijätteet kuuluvat kiinteistön haltijan järjestämään kuljetukseen 31.8.2023 saakka.

Päätös Keskustelun aikana Markos Koskinen esitti, että kunnan järjestämän kuljetuksen alueisiin otettaisiin mukaan myös Haavisto ja Koskenpää. Esitystä kannatti Heikki Rinnekangas.

Sari Jussila esitti, että jätehuoltomääräykset päivitetään ennen tämän asian hyväksymistä ja että asian käsittely siirrettäisiin seuraavaan kokoukseen lisätietojen hankkimista varten. Esitystä kannatti Heikki Rinnekangas.

Lautakunta päätti yksimielisesti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen.

Elvoi 26.01.2023 § 5 

671/14.06/2022

 Valmistelija: ympäristöinsinööri Jonna Yli-Karjanmaa p. 040 828 3856

Kierrätettävän jätteen kiinteistöittäisistä erilliskeräysvelvoitteista määrätään jätelain muutoksessa (15.7.2021/714) ja Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä 978/2021. Lainsäädännön muutokset toivat kunnalle velvoitteen järjestää kaikissa taajamissa, vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä pakkausjätteen ja muun pienikokoisen metallin sekä muovijätteen erilliskeräys 1.7.2023 alkaen.

Kunnan on järjestettävä erilliskeräys kaikilta sellaisilta asuinkiinteistöiltä, jotka kuuluvat valtioneuvoston asetuksella tai kunnan jätehuoltomääräyksillä määriteltyjen erilliskeräysvelvoitteiden (velvoiterajojen) piiriin sekä kunnan omien toimintojen kiinteistöillä. Muussa tapauksessa asuinkiinteistön haltija voi tilata erilliskeräyksen kiinteistöltään yksityiseltä jätekuljetusyritykseltä

Pakkausjätteiden osalta siirtymäaikaa ei ole määritelty, kuten biojätteiden kuljetuksessa on tehty. Ympäristöministeriö on julkaissut muistion 16.11.2022 koskien kunnan jätteenkuljetusten kilpailutusta ja jätteiden kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen alkamista vuonna 2023. Muistion suositusten mukaan siirtymäaika voidaan ylittää enintään muutamalla kuukaudella.

Jämsän kaupunki huolehtii jätteenkuljetuspalvelun kilpailuttamisesta 1.9.2023 alkaen. Kiinteistön haltijat velvoitetaan hankkimaan tarvittavat jäteastiat kiinteistölleen.

Asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteet on asetuksessa rajattu taajamiin. Taajama-alueet ovat nähtävillä liitekartoissa ja kaupungin karttapalvelussa.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

Hallintosääntö § 28

Ehdotus Kaupungininsinööri Katja Rissanen

 Elinvoimalautakunta päättää, että pakkaus- ja pienmetallijätteiden osalta kunnan järjestämään kuljetukseen siirrytään 1.9.2023 alkaen vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä taajamissa. Kiinteistöt velvoitetaan hankkimaan tarvittavat keräysastiat viimeistään kunnan järjestämään kuljetuksen alkuun.

Päätös Keskustelun aikana Markos Koskinen esitti, että
"Koskenpää ja Haavisto otetaan mukaan kunnan järjestämän kuljetuksen alueisiin. Alkuperäisessä esityksessä ovat mukana Jämsän, Jämsänkosken, Kaipolan, Hallin ja Länkipohjan taajamat, sekä osa Mäntän taajamasta. Koskenpää ja Haavisto ovat vähintäänkin näihin tai "Taajama"-määritelmään rinnastettavia alueita."
Esitystä kannatti Heikki Rinnekangas.

Mika Kyrö esitti päätösehdotukseksi seuraavaa:
"Elinvoimalautakunta päättää, että pakkaus- ja pienmetallijätteiden osalta kunnan järjestämään kuljetukseen siirrytään 1.9.2023 alkaen vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä taajamissa. Kiinteistöt velvoitetaan hankkimaan tarvittavat keräysastiat viimeistään kunnan järjestämään kuljetuksen alkuun.

Jätelaki edellyttää kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen hankinnan jakamista osiin niin, ettei synny monopolia. Jämsässä on mahdollistettava hyvä kilpailu eikä suljettava markkinoita.

Elinvoimalautakunta päättää, että hankintatapana kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa taajama-alueella pakkaus- ja pienmetallijätteiden osalta käytetään puitejärjestelyä.

Jämsässä jätteiden keräys ylittää jo nyt jätelain velvoitteet, joten on huolehdittava, ettei tätä järjestelmää tuhota. Puitejärjestelyllä, joka on hankintalaissa oleva käyttökelpoinen työkalu, turvataan olemassa olevan järjestelmän jatkuvuus sekä vähennetään kaupungille aiheutuvia kustannuksia.

Elinvoimalautakunta päättää myös, että ennen hankinta-asiankirjojen laadintaa hankinnasta tehdään perusteellinen markkinakartoitus sekä yritysvaikutusten arviointi. Hankinnassa noudatetaan myös kaupungin omia hankintaohjeita."
Esitystä kannattivat Seija El Sayed, Sari Jussila ja Leena Pärnäjärvi.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi esittelijän ehdotuksesta poikkeavaa esitystä, joudutaan äänestämään.

Ensin äänestettiin pohjaehdotus vastaan Markos Koskisen esitys.

Sovittiin, että äänestyksessä käytetään sähköistä äänestystä siten, että ne jotka äänestävät pohjaehdotusta, vastaavat Jaa ja ne jotka ovat Markos Koskisen esityksen kannalla vastaavat Ei.

Ensin äänestettiin pohjaehdotus vastaan Markos Koskisen esitys.

Suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotus (Jaa) sai viisi (5) ääntä (Seija El Sayed, Mika Kyrö, Ilkka Salminen, Leena Pärnäjärvi ja Mikko Laitinen). Markos Koskisen esitys sai neljä (4) ääntä (Heikki Rinnekangas, Sari Jussila, Tuula Koponen ja Markos Koskinen).

Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen näistä valituksi.

Suoritettiin toinen äänestys pohjaehdotus vastaan Mika Kyrön esitys.

Sovittiin, että äänestyksessä käytetään sähköistä äänestystä siten, että ne jotka äänestävät pohjaehdotusta, vastaavat Jaa ja ne jotka ovat Mika Kyrön esityksen kannalla vastaavat Ei.

Suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotus (Jaa) sai neljä (4) ääntä (Ilkka Salminen, Markos Koskinen, Heikki Rinnekangas ja Tuula Koponen). Mika Kyrön esitys (Ei) sai viisi (5) ääntä (Seija El Sayed, Leena Pärnäjärvi, Sari Jussila, Mikko Laitinen ja Mika Kyrö).

Puheenjohtaja totesi Mika Kyrön esityksen tulleen päätökseksi.

Anna-Liisa Juurinen ja Katja Rissanen jättivät kirjallisen eriävän mielipiteen asiaan sekä Ilkka Salminen ja Markos Koskinen jättivät suullisen eriävän mielipiteen. Juurisen ja Rissanen kirjallinen eriävä mielipide liitetään pöytäkirjaan liitteeksi.