Dynasty tietopalvelu Haku RSS Jämsän kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://jamsa10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://jamsa10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Hae kokousasioista

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 16.01.2023/Pykälä 15

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Valtuustoaloite / Jämsäläiselle toisen asteen opiskelijalle tuettu koulumatka Jämsän alueelle / Keskusta Jämsän valtuustoryhmä - Matti Similä

 

Sivla 15.12.2022 § 157 

 

 

 Valmistelijat: logistikko Joona Nurmi, p. 040 050 6811 ja hallinnon asiantuntija Erkki Kainulainen, p. 040 514 5879

 

 Sivistyslautakunta 22.6.2021 § 90:

 

Valmistelijat: logistikko Joona Nurmi, puh. 040 050 6811 ja talous- ja suunnittelupäällikkö Erkki Kainulainen, puh. 040 514 5879

 

Keskusta Jämsän valtuustoryhmä on jättänyt 8.2.2021 pidetyssä val­tuus­ton kokouksessa valtuustoaloitteen "Jämsäläiselle toisen as­teen opiskelijalle tuettu koulumatka Jämsän alueelle" seuraavasti:

 

"1.8.2021 voimaan astuva toisen asteen uudistuksen mak­sut­to­muus tulee vaikuttamaan mm. opiskelijoiden koulumatkatukeen. Jat­kos­sa toisen asteen opiskelija voi saada koulumatkatukea, jos kou­lu­mat­ka on yli 7 km. Samalla luovuttaisiin 54 euron kuu­kau­sit­tai­sia matkakustannuksia koskevasta rajasta.

Esimerkiksi nuoren asuessa Jämsänkoskella ja käydessään lukiota Jäm­säs­sä, hän ei saisi koulumatkatukea, mutta Jyväskylään tai mui­hin alueen lukioihin hän saisi täyden tuen. Tämä aiheuttaa sen, et­tä kynnys lähteä opiskelemaan isompaan kaupunkiin on pie­nem­pi.

Houkuttelemalla nuoren pysymään paikallisessa lukiossa, kaupungil­la on mahdollista saada suurempi osuus maksamastaan lu­kio­koulutuksen rahoituksesta takaisin.

Esitämme, että jämsäläinen nuori, joka suorittaa toisen asteen opiske­lua Jämsässä toisen asteen oppilaitoksessa, saa tuetun julkisen lii­ken­teen koulumatkan riippumatta koulumatkan pituudesta. Tällä kan­nus­tam­me nuoria pysymään oman kunnan lukiossa ja Gradian Jäm­sän toimipisteen koulutuksessa".

:::::

 

Sivistyslautakunta 15.12.2022

 

Sivistyslautakunta on jättänyt kokouksessaan 22.6.2022 asian pöydälle. Asian taustalla on ollut yhdenvertaisuuslainsäädäntöön perustuva yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite velvoittaa koulutuksen järjestäjää ja viranomaisia. Tuolloin Kuntaliiton hallintolakimiespalvelun ohjauksen mukaan   maksuttomuutta ja sen rajausta pohdittaessa ja arvioitaessa  olisi otettava huomioon kaikki kunnan toisen asteen opiskelijat sekä OpvL:n 4 §:ssä tarkoitetut oppivelvollisuusopiskelijat. Yhdenvertaisuutta arvioitaessa olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että toimintatapaa oltaisiin  kohdentamassa  kaupungin alueella sijaitseviin oppilaitoksiin ja  siitä johtuen, asettuisivatko nuoret hakemistilanteessa eriarvoiseen asemaan. Jos toimintatapa ulotettaisiin tiettyihin oppilaitoksiin, olisiko  kyseessä koulutus/koulutustarjonta/koulutuspaikka, jonne esim. tiettyä alaa opiskelemaan  haluavilla ei käytännössä olisi  valinnan mahdollisuutta. Myös kuljetusmuoto voi olla yhdenvertaisuuden näkökulmasta ongelmallinen. Lakimies Antila ohjaa olemaan yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon asiassa.

 

Eduskunta hyväksyi oppivelvollisuuslain 30.12.2020 (1214/2020). Op­pi­vel­vol­li­suus­la­ki ja siihen liittyvät muut muutokset tulivat voimaan 1.8.2021.

 

Oppivelvollisuuslain mukaan oppivelvollisuus laajennetaan koske­ maan perusopetuksen jälkeistä toisen asteen koulutusta siihen asti, kun henkilö täyttää 18 vuotta. Perusopetuksen jälkeen oppivelvollisuut­ta suoritettaisiin lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutukses­sa tai perusopetuksen jälkeisissä erilaisissa nivelvaiheen koulutuk­sis­sa. Oppivelvollisella olisi perusopetuksen päättymisen jälkeen ha­keu­tu­mis­vel­vol­li­suus toisen asteen koulutukseen.

 

Oppivelvollisuuslaissa säädetään nykyistä laajemmasta maksutto­muu­des­ta toisen asteen koulutuksessa. Perusopetuksen jälkeen suo­ri­tet­ta­va ammatillinen tutkinto tai lukiokoulutus ja sen päätteeksi suo­ri­tet­ta­va ylioppilastutkinto ovat  jatkossa täysin maksuttomia sen kalenterivuoden loppuun saakka, jona henkilö täyttää 20 vuot­ta. Mak­sut­to­mia ovat opetuksessa tarvittavat oppimateriaalit sekä työ­vä­li­neet, -asut ja -aineet. Lisäksi koulumatkat ovat  mak­sut­to­mia, jos koulumatka on vähintään 7 kilometriä yhteen suuntaan. Kun opis­ke­li­jal­la on oikeus maksuttomaan koulutukseen, niin tuen mää­rä on käytännössä matkalipun hinta.

 

Muut kuin maksuttomaan koulutukseen oikeutetut saavat koulumat­ka­tu­kea vain, jos koulumatka on vähintään 10 kilometriä yhteen suun­taan. Koulumatkatukena korvataan opiskelijalle koko kuu­kau­den tukena (väh. 15 matkapäivää kuukaudessa) 43 euroa kalenterikuukaudessa ylittävät koulumatkan kus­tan­nuk­set sekä puolen kuukauden tukena (10-14 matkapäivää kuukaudessa) 21,50 euroa ka­len­te­ri­kuu­kau­des­sa ylittävät koulumatkan kustannukset.  

 

Toisen asteen opiskelijoiden maksuttomat koulumatkat korvataan jat­kos­sa­kin Kansaneläkelaitoksen maksaman koulumatkatuen kaut­ta. Kunta tai koulutuksen järjestäjä ei ole velvollinen järjestämään toi­sen asteen koulutuksessa oleville oppivelvollisille koulukuljetusta. Kou­lu­tuk­sen järjestäjä voi kuitenkin vapaaehtoisesti järjestää opiskelijoille mahdollisuuden koulukuljetukseen. Jos koulutuksen jär­jes­tä­jä järjestää koulukuljetuksen, koulumatkatuki maksetaan kou­lu­tuk­sen järjestäjälle.

 

Toisen asteen koulutuksessa erona perusopetukseen on se, että opis­ke­li­joil­la on vapaa hakeutumisoikeus toisen asteen op­pi­lai­tok­siin. Lisäksi oppivelvollisuuslaki määrittää oppivelvollisen asuin­kun­nal­le  lain ehtojen täyttyessä eräitä velvoitteita  mm. op­pi­vel­vol­li­suu­den suorittamispaikan osoittaminen

 

Aloitteessa esitetty koulumatkaetuus poikkeaisi perusopetuslain 32 :ssä säädetystä oppilaiden koulumatkoista.  Perusopetuslain 32 §:ssä todetaan koulumatkasta mm. seuraavaa: Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viit­tä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kul­je­tukseen. Lisäksi laissa on oppilaan edellytyksiin ja  ikään liittyviä eräitä määräyksiä. Jämsän kaupungissa edellytetään perusopetuksen oppilaalta pe­rus­ope­tus­lain mukaisen matkan pituuden (5 km) täyttymistä.  Tästä seuraa, että aloitteessa esitetty koulumatkaetuus on laajempi kuin perusopetuksen oppilaalle säädetty.  Lisäksi se annettaisiin universaalina etuna  toisen asteen opiskelijoille toisin kuin perusopetuksessa, jossa  oppilaiden edellytyksistä johtuvat koulumatkaetuudet  (esim. matka alle 5 km)  käsitellään lukuvuositain.

 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta on saatu ohjausta asiaan 18.2.2022 ja  6.10.2022. Kursivoidut kohdat ovat valmistelijoiden merkitsemiä.

 

 Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ohjaus 18.2.2022

 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun lähettämässä ohjauskirjeessä todetaan, ettei yhdenvertaisuuslain tulkinnasta löydy asiaan yksiselitteistä vastausta.

 

Koulumatkatuen kohdistamisessa aloitteen mukaisesti Jämsässä asuville Jämsässä opiskeleville nuorille kolumatkan pituudesta riippumatta on kysymys julkisen vallan käytöstä, jolloin erilaiselle päätökselle olisi osoitettavissa lakiin perustuva syy, ja jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.

 

Kuntalain 1 §:n 2 momentissa säädetään, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Yleisesti kuntalaki ja muu lainsäädäntö sekä kuntalaisten lailla turvattu itsehallinto jättää kunnalle paljon harkintavaraa siinä, miten se järjestää asukkailleen palveluita. Kunnan pyrkimys edistää alueen elinvoimaa ja asukkaidensa hyvinvointia vaikuttaa sinänsä hyväksyttävältä tavoitteelta.

 

Koulumatkatukea myönnetään, jos opiskelijan käyttämä matkustustapa on joukkoliikenne tai koulutuksen järjestäjän järjestämä koulukuljetus taikka 4 a §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muu soveltuva oma matkustustapa. Oppivelvollisuuslain 16 §:n nojalla maksuttomaan koulutukseen oikeutetulle opiskelijalle myönnetään koulumatkatukea, jos opiskelijan yhdensuuntaisen koulumatkan pituus on vähintään seitsemän kilometriä. Lisäksi koulumatkatuen myöntämisen edellytyksenä on, että opiskelijalla on vähintään 10 koulumatkatukeen oikeuttavaa päivää kalenterikuukaudessa.

 

Mahdollisuus saada tukea yli 7 kilometrin koulumatkaan  puoltaa Jämsän kaupungissa vireillä olevan aloitteen oikeasuhtaisuutta suhteessa erilaiseen kohteluun. Toisaalta taas kyse on usein alaikäisistä nuorista, jotka suorittavat lakisääteistä oppivelvollisuuttaan, joten nuorten yhdenvertaisuuteen on kiinnitettävä aivan erityistä huomiota.

 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että aloitteessa kuvatusta menettelystä ei synny ainakaan selvää olettamaa yhdenvertaisuuslain vastaisesta syrjinnästä. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei kuitenkaan ole toimivaltaa velvoittaa toimijaa tekemään tietynsisältöistä päätöstä, kumota tai muuttaa jo tehtyä päätöstä tai antaa oikeudellisesti sitovia ohjeita. Yhtä lailla on syytä huomata, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi päätyä erilaiseen tulkintaan kuin valtuutettu.

 

Edelleen yhdenvertaisuusvaltuutetun ohjauksessa todetaan seuraavaa:

 

Mikäli päädytte aloitetta vastaaviin toimiin, kehotamme teitä pohtimaan laajasti erilaisia vaihtoehtoja nuorten kannustamiseksi jatkamaan opintoja kotikunnassa, siten että valittu tukimuoto on niin yleisesti saatavilla oleva, ettei se sulje pois vaikkapa henkilöitä, jolle joukkoliikenteen käyttäminen on syystä tai toisesta kohtuuttoman vaikeaa, erityisesti jos tämä syy liittyy johonkin syrjintäperusteeseen.

 

Lisäksi toiminnan oikeasuhtaisuuden varmistamiseksi voitte myös harkita, tulisiko vastaavan suuruinen kulkemisetuus antaa esimerkiksi perustellusta hakemuksesta myös muille kunnassa tosiasiallisesti asuville toisen asteen opiskelijoille, jotka käyvät kunnasta käsin jossain toisessa ammatillisessa oppilaitoksessa siksi, ettei vastaavaa ammatillista koulutusta tarjota kunnan omassa oppilaitoksessa. On nimittäin niin, että myös koulutustausta/ammatti voidaan katsoa muuksi henkilöön liittyväksi syyksi. Lisäksi myös kyseisten henkilöiden tukeminen vaikuttaa toteuttavan kunnan elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämisestä koskevaa hyväksyttävää tavoitetta vastaavasti kuin kunnan opilaitoksessa opiskelevien tukeminen heikentämättä kuitenkaan kunnan omien oppilaitosten vetovoimaa.

 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ohjaus 6.10.2022

 

1.

Emme katso, että tuen myöntäminen koulumatkan pituudesta riippumatta olisi ongelmallista yhdenvertaisuuslain näkökulmasta. Koulumatkan pituus ei ole ratkaiseva seikka asian oikeasuhtaisuusarvioinnissa.

2.

Arviomme mukaan koulumatkatuki tulee yhdenvertaisuuslain noudat-tamisen varmistamiseksi järjestää myös vähintään heille, joille Jämsän kaupunki osoittaa opiskelupaikan oppivelvollisuuslaissa velvoitetulla tavalla kaupungin alueelta. Oikeasuhtaisuuden varmistamiseksi on syytä harkita myöntämistä myös niille Jämsässä asuville opiskelijoille, joille osoitetaan opiskelupaikka kaupungin alueen ulkopuolelta vastaavasti kuin on syytä harkita tuen myöntämistä myös muille kaupungin alueella asuville toisen asteen opiskelijoille.

 

Johtopäätelmät

 

-          Valtuustoaloitteen mukainen koulumatkaetu toteutettuna on toisen asteen opiskelijoille laajempi kuin perusopetuslain 32 §:ssä säädetty. Tämä voi johtaa vaatimukseen siitä, että  myös perusopetuksen koulumatkoja  tulisi tarkastella lainsäädännöstä poiketen esim. alentamalla kilometrirajaa.

-          Etuus kohtelee toisen asteen opiskelijoita toisin kuin perusopetuksen oppilaita, joiden PoL 32 § mukaisista edellytyksistä yms. johtuvat koulumatkaetuudet (esim. koulumatka alle 5 km)  ratkaistaan lukuvuosikohtaisesti.

-          Aloitteen mukaiseen koulumatkaetuuteen ei lähtökohtaisesti  näyttäisi syntyvää selvää olettamaa yhdenvertaisuuslain mukaisesta syrjinnästä, mutta siihen sisältyy selkeitä ongelmakohtia ja riskejä.

-          Lainsäätäjä on harkinnut toisen asteen koulumatkaetuuden lakia säätäessään ja näin ollen on perusteltua pitäytyä lain määräyksissä.

-          Aloitteen mukainen koulumatkaetuus on uutta määrärahaa vaativa toiminnan laajennus, mikä on vastoin kaupunginhallituksen 3.10.2022 (277 §) antamaa lisäohjeistusta taloussuunnitelman 2023-2026 ja talousarvion laadinnan perusteisiin.  Näin ollen perusteet uudelle määrärahalle vuoden 2023 talousarviossa talousarviomuutoksena ovat lähtökohdiltaan annettujen ohjeiden vastaiset.

Valtuustoaloitteen tekijät ansaitsevat kiitoksen tärkeäksi kokemansa asian esiin nostamisesta. Mahdollisuus toisen asteen koulutukseen kotikunnassa ja koulutuksen saavutettavuus ovat merkityksellisiä asioita paitsi opiskelijoille itselleen niin myös kaupungille. Pahoitellemme asian valmistelun ja aloitteeseen vastaamisen viivästymistä.

 

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

 Hallintosääntö

28 §, kohta 1. Sivistyslautakunta tehtävät ja erityinen toimivalta: päättää kuntakohtaiset opetus- ja kasvatussuunnitelmat ja näiden suunnitelmien periaatteet ja   muiden toimintaa ohjaavien suunnitelmien periaatteet 

 

 

Ehdotus Sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen

 

 Sivistyslautakunta hyväksyy  seliteosan mukaisen vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen ja esittää sitä edelleen kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle hyväksymistä varten.

 

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Logistikko Joona Nurmi oli läsnä asian käsittelyn aikana (poistui klo 16.20).

 

 

Khall 16.01.2023 § 15 

1061/08.01.01/2022

 

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

 Hallintosääntö 24 §: kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta

 Kuntalaki 39 §: kunnanhallituksen tehtävät

 

 

Ehdotus Kaupunginjohtaja Hanna Helaste

 

 Kaupunginhallitus antaa sivistyslautakunnan päätöksen mukaisen vastauksen valtuustoaloitteeseen.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen johdosta annetun selvityksen riittäväksi.

Aloite on loppuun käsitelty.

 

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa
©