Dynasty tietopalvelu Haku RSS Jämsän kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://jamsa10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://jamsa10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 20.05.2024/Pykälä 114


Kaupungin kannanotto Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkoselvitykseen Jämsän palveluihin liittyen

 

Khall 20.05.2024 § 114 

2086/00.01.02/2024

 

 Valmistelijat:

-          Kaupunginjohtaja Hanna Helaste p. 0400 742 751,

-          maankäyttöinsinööri Rainer Nyholm p. 040 838 0122,

-          tilapalvelupäällikkö Lauri Leppisaari p. 0400 860068.

 

Keski-Suomen hyvinvointialueen päivitetty palveluverkkoesitys julkaistiin 8.5.2024. Palveluverkkoesityksen mukaan Jämsän sairaala korvataan uudisrakennuksella ja Kuoreveden paikallinen sote-keskus jatkaa toimintaansa. Jämsän päivystys korvataan kattavilla kiirevastaanottopalveluilla ja sairaalatoiminnot siirtyvät osaksi alueellista osastotoimintaa. Lisäksi palveluverkkoesityksessä todetaan, että erikoissairaanhoidon ja perustason raja-aitoja madalletaan tuottamalla integroituja erikoissairaanhoidon palveluita sairaus- ja potilasryhmäkohtaisissa osaamiskeskuksissa ja että suuren volyymin potilasryhmien osalta tuotetaan jalkautuvia erikoissairaanhoidon vastaanottopalveluita.

 

Keski-Suomen hyvinvointialue ja Jämsän kaupunki ovat keskustelleet useita kertoja sekä hyvinvointialueen tilaselvityksen ja palveluverkkoprosessin aikana Jämsän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon tilakysymyksistä. Jokilaakson sairaalan peruskorjaus ei ole realistinen vaihtoehto, sillä hyvinvointialue on ilmoittanut, ettei sillä ole halukkuutta tehdä vuokrasopimusta sairaalan tiloista vuoden 2025 jälkeen. Jämsän kaupunki on tehnyt vuonna 2022 päätöksen, jonka mukaan osa sairaalan tiloista on ylipaineistettu muutaman lisäkäyttövuoden saavuttamiseksi. Peruskorjaushankkeen kustannusarvio oli vuoden 2022 tasossa noin 60 Meur. Sairaalakiinteistön rakenteista johtuen nykyaikaista sairaalatekniikkaa ei saada mahtumaan olemassa oleviin rakenteisiin mm. kerroskorkeuden vuoksi ja potilashuoneiden koot vaatisivat merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Sairaalan eri rakennusvuosina on käytetty sellaisia rakennustarvikkeita ja –menetelmiä, jotka eivät ole enää tänä päivänä hyväksyttäviä. Näiden ongelmallisten rakenteiden ja aineiden poistaminen on haastavaa ja epävarmaa ja peruskorjauksesta huolimatta voi lopputuloksena silti olla riskirakenne.

 

Palveluverkkoesityksen mukaisen sotekeskuksen uudisrakennuksen sijoittumisesta on samoin käyty keskustelua. Hyvinvointialueen edellytyksenä on, että tuleva sotekeskus sijaitsee keskustaajamassa ja mahdollisimman helposti saavutettavissa. Tonttivaihtoehtoja on kartoitettu laajasti Seppolan alueelta, keskustasta, ysitien varresta ja Lukkoilan alueelta. Vaihtoehdoista toteuttamiskelpoisimpana on kartoituksen perusteella näyttäytynyt nk. entinen Seppolan koulun tontti. Tontin pinta-ala on noin 10000 m2 ja sillä on riittävästi tilaa toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvitsemat tilat sekä mahdollisesti muita julkisia tiloja, asumista sekä pysäköinnin vaatiman tilan. Tontin saavutettavuus on erinomainen (autolla, jalan, pyöräillen, julkisella liikenteellä). Seppolan koulun tontin rakentaminen kohentaisi Keskuskadun varren kaupunkikuvaa ja elävöittäisi keskusta-aluetta ja näin merkittävä investointi keskusta-alueelle voisi parhaimmillaan edistää myös muiden hankkeiden käynnistymisen keskustassa ja sen lähiympäristössä (esim. asuin-, palvelu- ja liikerakentaminen).

 

Jämsän alueella toimii tällä hetkellä erittäin kattavat terveydenhuollon palvelut. Tämä mahdollistaa sen, että Jämsässä voidaan toteuttaa laajasti integroidut erikoissairaanhoidon palvelut kokemuksen ja osaavan henkilöstön turvin. Sotekeskuksessa tuotettavat palvelut palvelevat laajoja potilasryhmiä tai edellyttävät tiiviitä ja/pitkiä hoitojaksoja ja seudullisena keskuksena uusi sotekeskus palvelee myös kaupunkia laajempaa aluetta. Perusterveydenhuoltoon integroitu erikoissairaanhoito on myös kustannustehokkain. Uuden sotekeskuksen suunnitelmissa tulisi huomioida mahdollisuus mm. seuraavien palveluiden tuottamiseen: kaksi perusterveydenhuollon vuodeosastoa (paikat 42), päiväkirurgia, kiirevastaanotto klo 8-22 vuoden jokaisena päivänä, dialyysi, diabetespoliklinikka, kardiologia, ortopedia, geriatria ja muistipoliklinikka, sisätaudit, keuhkotaudit, mahalaukun ja paksusuolen tähystykset, sytostaattihoidot. Hyvinvointialueen tulee mahdollistaa toiminnoissa myös yksityinen palvelutuottaja. Päivystyksen lakatessa on myös varmistettava yöaikainen riittävä ensihoidon resurssi.

Kuva, joka sisältää kohteen teksti, kuvakaappaus, numero, Fontti

Kuvaus luotu automaattisesti

 

 

 

Hyvinvointialueen tulisi tehdä investointipäätös rakennettavasta laajasta sotekeskuksesta mahdollisimman pian eli välittömästi palveluverkkopäätöksen jälkeen. Prosessin aikana on tärkeää muistaa, että Jämsän sotepalvelut ovat alueen mittakaavassa poikkeuksellisen suuren muutoksen kohteena nykyisen palvelusopimuksen päättyessä. Hyvinvointialueen tulee ehdottomasti huolehtia siitä, että Jämsässä työskentelevä sotehenkilöstö on riittävästi informoitu hyvinvointialueen suunnitelmista ja henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua palveluiden kehittämiseen ja mm. tulevien tilojen suunnitteluun.  

 

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

 Hallintosääntö § 24 / kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta

 

Ehdotus Kaupunginjohtaja Hanna Helaste

 

 Kaupunginhallitus päättää ehdottaa hyvinvointialueelle, että se käynnistää neuvottelut uuden sotekeskuksen investoinnista ja sijoittamisesta entisen Seppolan koulun tontille sekä palveluista esittelytekstin mukaisesti.

 

Päätös Keskustelun aikana Ilkka Salminen teki esittelijän ehdotuksesta poikkeavan esityksen:
Esitän että pykälä viedään tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja purettavan sairaalan tontti on myös vaihtoehtona neuvotteluissa.

Markos Koskinen kannatti Ilkka Salmisen esitystä.

Koska eli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, tuli suorittaa äänestys. Äänestystavaksi päätettiin kättennostoäänestys.

Esittelijän ehdotus sai kuusi (6) ääntä (Jorma Poti, Lotta Ahola, Mika Kyrö, Merja Lahtinen, Ulla Patronen, Sanna Rajala). Ilkka Salmisen esitys sai kaksi (2) ääntä (Ilkka Salminen, Markos Koskinen). Äänestyksessä annettiin yksi (1) tyhjä ääni (Antti Lähdesmäki).

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että äänin 6 - 2, 1 tyhjä kaupunginhallituksen päätös on esittelijän ehdotuksen mukainen.

Jouni Kotiaho poistui klo 19:17 asian käsittelyn aikana.