Elinvoimalautakunta
Pöytäkirja 18.12.2024/Pykälä 168

Elvoi 18.12.2024 § 168 

1872/03.06.02.00/2024

 Valmistelija vs. elinvoimajohtaja Katja Rissanen, p. 040 846 9816

Jämsän kaupungille on toimitettu korvausvaatimus:

”14.9.2024 lavaoja tulvi väinöläntielle ja siitä edelleen minun taloni alakertaan ja siitä aiheutui minulle vesivahinko. Tämän seurauksena esitän jämsänkaupungille korvausvaatimuksen talooni aiheutuneista vahingoista. Vahinkojen korjaus kulut tulevat olemaan noin 20 000e sisältäen myös jo aiheutuneet kulut lisä vahinkojen  Ehkäisemiseksi "talon edustan patoaminen hiekka kuormalla ja veden pumppaaminen pois taloni sisältä ja tämän hiekkakuorman pois siivoaminen".

Vakuutus ei korvaa tästä aiheutunutta vahinkoa koska sade ei ollut heiden kriteereiden mukaan poikkeuksellisen suuri.

Lavaojan tulviminen on ollut kaupungin tiedossa jo pitkään eikä asialle ole tehty mitään tämän takia mielestäni jämsän kaupunki on korvausvelvollinen tästä aiheutuneille tuhoille. Lisään liitetiedostoihin kosteusmittauksen tulokset, ilmatieteen lausunnon ja vakuutus päätöksen”

Asian käsittelyn yhteydessä on noussut esille Orivuoren alueella Lavaojaan Jämsän Vesi liikelaitoksen toimesta toteutetut toimenpiteet. Jämsän Vesi liikelaitoksen selvityksen mukaan:

”Maanomistaja, kenen mailla Lavaoja menee, otti Jämsän Vesi liikelaitokseen yhteyttä, koska Vesi liikelaitoksen vastuulle kuuluva jätevesiviemäriputki oli ojassa näkyvissä, kun ojan vesivirtaus oli syönyt maata viemäriputken päältä. Jämsän Vesi liikelaitos lisävahinkojen estämiseksi päätti tukea ojan seinämiä, ettei jätevesiviemäri pääse pullahtamaan, mistä voisi aiheutua suuriakin ympäristövahinkoja. Työ tehtiin vuodenvaihteessa 2023-2024. Kyse ei ole ollut perkaamista, vaan penkkojen tukemista arviolta noin muutaman sadan metrin matkalta perustuen Ympäristönsuojelulain (YSL) 14 §:n pilaantumisen torjuntavelvollisuuteen. Viipymättä lähdetty tekemään tarpeellisia toimenpiteitä. Penkka on tuettu ja siihen on laitettu isoa kalliomursketta, ettei maa-aines lähde veden mukana mihinkään. Vesiliikelaitos on tehty tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että jätevesiviemäri pysyy paikallaan. Oja on säilytetty samanlaisena, kun on tuettu vain seinät eli ei ole muutettu mitään virtaukseen liittyvää. Lupaa ei ole haettu, koska kysymyksessä on ollut kiireellinen toimenpide, force majeure -tilanne. Jos asiantilaa ei olisi korjattu, olisi rankkasateella saattanut tulvia paitsi sadevedet, niin myös jätevedet. ”

Kaupungin tiedossa on ollut, että keväisin lumien sulamisen aikaan tulviminen on ollut sillä tavalla ongelma, että uomat ovat olleet melko täysiä, mutta aiemmin ne eivät ole vastaavalla tavalla tulvineet yli, eikä aiemmin ole ilmoituksia tai reklamaatioita ylitulvimisesta kaupungille tullut. Rankkasateiden 13. – 15.9.2024 sademäärä oli Jämsässä mittaushistorian suurin kahden vuorokauden aikana (91,6 mm) ja edellinen oli vuodelta 1983 (69,9 mm). Jämsän kaupunki on tilannut 2.10.2024 Afry Finland Oy:ltä hulevesitulvariskien alustava arviointi -raportin päivityksen. Työn lähtötietona on Jämsän kaupungin hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 -raportti. Raportin päivityksessä käydään läpi hulevesien ongelmakohteet ojajärjestelmien ja tulvareittien osalta sekä raportti tulvariskeistä.  Jämsän kaupungin elinvoimatoimi teettää vuoden 2025 aikana asemakaava-alueella sijaitsevien siltojen ja rumpujen kuntokartoituksen ja aukkomitoituksen. Aukkomitoituksessa otetaan huomioon muun ohella valuma-alue-, virtaama-, ja vedenkorkeustiedot sekä uoman pituuskaltevuus- ja poikkileikkaustiedot. Asemakaava-alueella sillan ja rummun tekemisessä on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslain säännökset. Jos asemakaava-alueella sillan tai rummun vaikutus ojan tai puron vedenkorkeuksiin rajoittuu suurimmalta osin muulle kuin maa- ja metsätalousalueelle eikä uoman käyttöön liity vesistön käytön yleisen edun tarpeita, vesiaukkoja koskevat asiat kuuluvat kunnalle (MRL 161a§).

Erkki Salminen Oy:n edustaja on käynyt tarkistamassa 26.9.2024 Lavaojan Suosaarentien alittava rummun:

”26.9. on tehty tierummun myyräys. Kyseessä on ollut Suosaarentien tierumpu. Tierumpu myyrättiin tukkeuman tarkistamiseksi, ja myyräyksen tuloksena havaittiin, että rummussa ei ollut minkäänlaista kertymää/tukosta.”

Käytettävissä olevan tiedon mukaan Väinöläntien alittava rumpu ei ole ollut tukossa.

Kiinteistön omistajan toimittaman tarkastusraportin muutaman kuvan perusteella näytti siltä, että kaltevuus tieltä kohti Väinöläntie 7 kiinteistön autotallisyvennystä on suhteellisen jyrkkä/viettävä, vaikka tarkastusraportin kuvissa on ilmeisesti uusia pihatöitä jo tehty. Kaupungin edustaja on käynyt tarkastelemassa asiaa paikan päällä havaiten, että pihatie nousee hieman Väinöläntiestä, mutta autotalli on Väinöläntien ja kiinteistön muun pihan alapuolella, mikä tarkoittaa sitä, että myös kiinteistön omalta pihalta ja taivaalta valuu vettä tähän autotallisyvennykseen.

Kaupungin tiedossa ei ole, että Väinöläntiellä tai lähistöllä olisi ollut vastaavia vahinkoja.

Jämsän kaupunki ei katso olevansa korvausvelvollinen Väinöläntie 7 kiinteistönomistajalle poikkeuksellisen rankkasateen aiheuttamasta hulevesivahingosta, koska:

 Toimivalta, johon päätös perustuu: Hallintosääntö 28 §, kohta 17

Ehdotus Vs. elinvoimajohtaja Katja Rissanen

 Elinvoimalautakunta päättää, ettei kaupunki korvaa kiinteistölle aiheutuneita vahinkoja esittelytekstin mukaisin perustein.

Päätös Keskustelun aikana Sari Jussila esitti, että asia jätetään pöydälle ja pyydetään korvausvaatimuksen tekijältä vahingoista tarkemmat tiedot. Esitystä kannattivat Pekka Kataja ja Markos Koskinen.

Lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Sari Jussilan esityksen ja se tuli lautakunnan päätökseksi.