Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 20.01.2025/Pykälä 35

Elvoi 28.11.2024 § 148 

 Valmistelija vs. elinvoimajohtaja Katja Rissanen p. 040 846 9816

Kaupunginvaltuusto on 11.12.2023 § 57 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2025 – 2027. Kaupunginvaltuuston talousarvion osana hyväksymä säästöohjelma pitää sisällään elinvoimatoimen osalta säästöjä tehtävistä, jotka eivät kaupungin tehtäviin lakisääteisesti kuulu. Näitä säästöjä ovat mm. kaavan ulkopuolisten väylien hoidosta luopuminen. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 17.6.2024 § 144 linjannut periaatteet kaava-alueiden ulkopuolisten teiden hoitoon.

Maankäyttö ja rakennuslain 83 § mukaisesti:

 Yleinen alue, katualue ja liikennealue

 ”Yleisellä alueella tarkoitetaan tässä laissa asemakaavassa katualueeksi, toriksi, liikennealueeksi, virkistysalueeksi tai näihin verrattavaksi alueeksi osoitettua kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön toteutettavaksi tarkoitettua aluetta.

Katualue käsittää asemakaavassa osoitetun katualueen maanalaisine ja maanpäällisine sekä yläpuolisine johtoineen, laitteineen ja rakenteineen, jollei asemakaavassa ole toisin osoitettu.”

MRL 84 § ”Kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle.”

MRL 86 §

Kadunpitovelvollisuuden alkaminen ja kadunpitopäätös

”Kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää eikä kadun rakentamisesta kunnalle aiheutuvia kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina kadun rakentamisella tyydytettävään liikennetarpeeseen verrattuna.”

Jämsän kaupunki on kunnossapitänyt myös joitakin asemakaavan ulkopuolisia väyliä/ yksityisteitä. Jämsän kaupungin alueella on 405 tiekuntaa, tiekuntien yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun vuoksi on nyt kaupungin toimesta ylläpidettyjen asemakaavan ulkopuolisten väylien ylläpidosta luovuttava.

Kaupunginvaltuuston 11.12.2023 hyväksymän talousarvion osana olleessa talouden tasapainottamisohjelmassa on esitetty, että asemakaavan ulkopuolisten väylien ylläpidosta luovutaan, koska väylien ylläpito asemakaavan ulkopuolella ei kuulu lakisääteisesti kaupungille. Yksityisteiden ylläpidosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaavat tieosakkaat. Kaupunki osallistuu tieosakkaana omistamiensa kiinteistöjen osalta yksityisteiden tienpidosta aiheutuviin kustannuksiin.

Lisäksi kaupunki avustaa yksityisteiden kunnossapitoa vuosittain päätettävien soveltamisohjeiden ja avustuksiin varatun määrärahan mukaisesti. Yksityistielain 84 § mukaisesti kunnan avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että "tietä koskevien asioiden hoitamisesta varten on perustettu tiekunta ja että tiekuntaa ja yksityistietä koskevat tiedot yksityistierekisterissä sekä tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä ovat ajantasaiset niin kuin 50 §:ssä edellytetään.

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 17.6.2024 § 144 linjannut, että kaupunki ylläpitää asemakaavan ulkopuolella vain sellaisia väyliä, joihin kaupungia varten on perustettu tieoikeus (esimerkiksi Kilpakorventie).

Jatkossa Jämsän kaupunki ei ylläpidä kustannuksellaan väyliä (mukaan lukien mm. valaistus), jotka sijaitsevat asemakaavan ulkopuolella ja

1. väylän ylläpitoa varten on perustettu tiekunta tai tiekunnan perustamiselle ei ole estettä, tai
2. väylän liikenteellinen merkitys on vähäinen, tai
3. liikennöinti on ratkaistu riittävällä tavalla asemakaavan mukaisesti

Asemakaavan ulkopuolisilla väylillä mahdollisesti olevat valaisimet ja pylväät siirretään korvauksetta tiekunnalle, tiekunta vastaa valaistuksen tarvitseman sähkökeskuksen, sähköliittymän ja -energian hankinnasta kustannuksellaan. Mikäli tiekunta ei ota valaistusta hoitoonsa, kaupunki purkaa sen pois. Kaupunki hakee teille tarvittavat yksityistietoimitukset.

Jämsän kaupunki on ylläpitänyt osaa Paljakan yksityistiestä sekä Paljakan yksityistien tievalaistusta (Paljakantie ja Mäkeläntie), Paljakan yksityistie sijaitsee pääosin asemakaavan ulkopuolella. Jämsän kaupunki lakkaa ylläpitämästä Paljakan yksityistien asemakaavan ulkopuolista osaa sekä tievalaistusta 1.5.2025 alkaen. Tien ylläpidosta vastaa jatkossa tiekunta/ tieosakkaat.

 Toimivalta, johon päätös perustuu: Hallintosääntö 28 §

Ehdotus Vs. elinvoimajohtaja Katja Rissanen

 Paljakan yksityistien asemakaavan ulkopuolisen osuuden sekä tievalaistuksen ylläpito Jämsän kaupungin toimesta lakkaa 1.5.2025 alkaen esittelytekstissä mainituin perustein.

Päätös Keskustelun aikana Pekka Kataja esitti:
Kaupunki ei luovu tämän väylän hoidosta. Kaupunki ei hae puheena olevalle tielle tietoimitusta. Tämän kaavan ulkopuolisen väylän hoidosta luopuminen aiheuttaa kohtuutonta haittaa, ei pelkästään alueen asukkaille, vaan muillekin kaupungin asukkaille verrattuna siihen olemattomaan epävarmaan säästöön, joka kaupungille mahdollisesti tulisi. Esitystä ei kannatettu.

Markos Koskinen esitti:
Kaupunki ei luovu tämän väylän hoidosta toistaiseksi. Tietoja väylän liikenteellinen merkityksestä on saatavilla liian vähän ja kaipaavat lisäselvityksiä. Seija El Sayed kannatti esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys, suoritetaan kädennostoäänestys.

Suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotus sai kolme (3) ääntä (Erja Laaksonen, Mika Kyrö, Leena Pärnäjärvi) ja Koskisen ehdotus sai kuusi (6) ääntä (Seija El Sayed, Sari Jussila, Pekka Kataja, Markos Koskinen, Mikko Laitinen, Heikki Rinnekangas).

Puheenjohtaja totesi, että Koskisen esitys tuli lautakunnan päätökseksi.

Pekka Kataja jätti asiaan kirjallisen eriävän mielipiteensä, joka liitetään pöytäkirjaan.

Esittelijä jätti asiaan kirjallisen eriävän mielipiteensä, joka liitetään pöytäkirjaan.

Khall 20.01.2025 § 35 

1779/02.02.00/2023

 Valmistelija vs. elinvoimajohtaja Katja Rissanen p. 040 846 9816, katumestari Juha Hämelahti p. 040 515 2330

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 2.12.2024 päättänyt käyttää otto-oikeutta elinvoimalautakunnan päätöksiin 28.11.2024 §:t 126-141, 144-150, 152-154. Otto-oikeudesta säädetään kuntalain 92 §:ssä. Otto-oikeuden käyttäminen merkitsee sitä, että alemman viranomaisen käsittelemä asia siirtyy kokonaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Alemman viranomaisen tekemät ratkaisut eivät millään tavalla sido kaupunginhallitusta.

Elinvoimalautakunnan päätökset, joihin otto-oikeus kohdistuu, eivät ole kaupunginvaltuuston 11.12.2023 hyväksymän vuoden 2024 talousarvion sisältämien talouden tasapainottamistoimenpiteiden mukaisia. Lisäksi ko. päätökset eivät ole kaupunginhallituksen 17.6.2024 § 144 linjausten mukaisia.

Jämsän kaupunki on ylläpitänyt osaa Paljakan yksityistiestä sekä Paljakan yksityistien tievalaistusta (Paljakantie ja Mäkeläntie), Paljakan yksityistie sijaitsee pääosin asemakaavan ulkopuolella. Jämsän kaupunki lakkaa ylläpitämästä Paljakan yksityistien asemakaavan ulkopuolista osaa sekä tievalaistusta 1.5.2025 alkaen. Tien ylläpidosta vastaa jatkossa tiekunta/ tieosakkaat.

 Toimivalta, johon päätös perustuu: Hallintosääntö 25§

Ehdotus Kaupunginjohtaja Jori Reijula

 Paljakan yksityistien asemakaavan ulkopuolisen osuuden sekä tievalaistuksen ylläpito Jämsän kaupungin toimesta lakkaa 1.5.2025 alkaen esittelytekstissä mainituin perustein.

Päätös Keskustelun aikana Markos Koskinen teki esittelijän ehdotuksesta poikkeavan esityksen:

Esitän, että kaupunginhallitus jättää kaavan ulkopuolisten väylien hoidon luopumista koskevat pykälät ja niistä päättämisen elinvoimalautakunnalle.
Elinvoimalautakunta on käsitellyt kaavan ulkopuolisten väylien hoidosta luopumista koskevat pykälät kokouksessaan 28.11.2024 ja pyytänyt lisätietoja pykälien läpikäymiseen ja niistä päättämiseen. Elinvoimalautakunta ei ole vielä saanut pyydettyjä tietoja, joten käsittelyt lautakunnassakin voi todeta olevan vielä kesken. Kaupunginhallituksen tulisi luottaa toisen toimielimen päätöksentekoon, eikä käyttää otto-oikeuttaan, kun asioita ei ole vielä loppuun käsitelty lautakunnassa. Kaupunginhallitus on saanut uusia taustatietoja käsiteltäviin pykäliin vielä maanantaina 20.01.2025, uskon siis pyydettyjen lisätietojen keräämisen olevan vielä osin kesken. Puhutaan toistaiseksi kuitenkin vain n. 5 000e säästöstä. Tämän vuoksi en katso asian olevan varsinaisesti ristiriidassa talouden tasapainottamisen kanssa tai en näe asian käsittelyssä sellaista kiirettä, johon tarvitaan kaupunginhallituksen välitöntä puuttumista.

Ilkka Salminen kannatti Markos Koskisen esitystä.

Koska oli tehty esittelijänehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja hyväksytti kaupunginhallituksella seuraavan äänestysjärjestyksen:
Esittelijän ehdotusta kannattavat äänestivät "jaa" ja Markos Koskisen esitystä kannattavat äänestivät "ei".

Äänestystavaksi päätettiin kättennostoäänestys.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus sai seitsemän (7) ääntä (Jorma Poti, Lotta Ahola, Antti Lähdesmäki, Merja Lahtinen, Anssi Mennala, Ulla Patronen, Sanna Rajala). Markos Koskisen esitys sai kaksi (2) ääntä (Markos Koskinen, Ilkka Salminen).

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että äänin 7-2 kaupunginhallituksen päätös on esittelijän ehdotuksen mukainen.

Markos Koskinen jätti päätökseen eriävän mielipiteen.