Kaupunginhallitus
Esityslista 02.03.2026/Asianro 10

Khall 02.03.2026    

67/00.01.02/2026

 Valmistelu hallintopäällikkö Riitta Uosukainen p. 040 765 0364, riitta.uosukainen@jamsa.fi

Kuntalain 23 §:n mukaan kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteistöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteen.

Jos 1. momentissa tarkoitetun aloitteen tekijänä on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista, asia on otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Lisäksi palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa.

Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.

Kuntalaisaloite 25.11.2025 / Osallistavan budjetoinnin palauttaminen

Esitys osallistavan budjetin määrärahojen palauttamista sekä moninkertaistamista.

Osallistavan budjetin lakkauttaminen säästötoimena oli virhe jota voi verrata kaupungin kahvikoneen myymiseen.

Mikään ei ole niin kustannustehokas tapa kehittää kuntalaisille tärkeitä asioita, kuin osallistava budjetti.

Osbuhankkeilla on myös yhteisöllisyyttä lisäävä voima. Esimerkkinä Hartus DC Park hanke sai 15.000€ osbu rahaa jonka ansiosta toteutettiin suosittu lähiliikuntapaikka jolle olisi kaupungin toteuttamana muodostunut kuusinumeroinen hintalappu.

Myös monet hyvät hankkeet jäävät toteutumatta kokonaan osburahojen lakkautuksen johdosta. Samaan aikaan kun Jämsässä lakkautettiin osburahat, saamme lukea muilta paikkakunnilta uutisia toinen toistaan hienommista osbuhankkeista, mm. maastopyöräilyn olosuhdetyöhön liittyen josta Jämsässä hyötyisi myös Himoksen kehittyminen.

Osallistava budjetointi on juuri oikeanlaista kuntalaisten osallistamista jota Jämsä kaipaa. Vähemmän ulkopuolisia konsultteja, enemmän oikeita tekoja.

Ehdotankin näin osallistavan budjetin palauttamista ja korottamista 100.000€/v. olevaksi. Tehdään Jämsästä yhdessä vetovoimainen ja asukkaidensa näköinen kaupunki!

-          Aloitteeseen annettavan vastauksen valmistelu konsernipalveluissa.

Kuntalaisaloite 21.11.2025 / Himoksen aluebrändin vahvistaminen valtatie 9:n markkinoinnilla

Esitys Jämsän kaupungille Himoksen matkailualueen aluebrändin näkyvyyden strategisesta vahvistamisesta sijoittamalla positiivinen ja mieleenpainuva markkinointiviesti valtatie 9:n Himoksen eritasoliittymän keskeisimpiin rakenteisiin.

1. Tilanneanalyysi ja markkinoinnin tarve Himos on Jämsän kaupungin elinvoiman kannalta kansallisesti merkittävä matkailukeskus, joka houkuttelee vuosittain satojatuhansia kävijöitä. Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) mukaan valtatie 9 on yksi Suomen vilkkaimmista valtaväylistä. Nykyinen ongelma: Matkailukeskuksen sijainti ei välity riittävän tehokkaasti valtatietä 9 kulkeville. Keskikesällä liittymän kohdalla ajettaessa alueen matkailullinen potentiaali jää pimentoon, jolloin kaupunki menettää merkittävän määrän potentiaalisia asiakasvirtoja ja näkyvyyttä. Vertailemalla muiden menestyneiden matkailukohteiden, kuten Levin näyttäviä mainosratkaisuja, on selvää, että tehokkaalla inframarkkinoinnilla on suuri merkitys. Tavoite: Varmistaa, että jokainen valtatiellä kulkeva tietää täsmällisesti, missä kohdassa Suomen johtavia vapaa-ajan ja tapahtumakohteita sijaitsee.

2. Konkreettinen ehdotus Ehdotan mainosratkaisua, joka maksimoi näkyvyyden ja hyödyntää olemassa olevaa liikennerakennetta:

A. Sijainti ja viesti:

 ● Sijainti: Valtatie 9:n Himoksen eritasoliittymän sillan reunaan, asennettuna molemmin puolin liikennettä (Tampereen ja Jyväskylän suuntaan). LIITTEENÄ kuva

● Viesti-idea: ”Himos ❤️Jämsä”

● Toteutus: Teksti toteutetaan sääolosuhteita kestävillä, suurikokoisilla ja liikenteen turvallisuusmääräykset täyttävillä kirjaimilla tai taustalevyillä. Materiaalin ja fontin tulee olla kaupunkikuvaan soveltuva ja tehokas, brändin mukainen.

B. Vaihtoehtoinen sijainti:

● Sijainti: Nousu- ja laskurampin väliselle, valtatie 9:n oikealle puolelle jäävälle viheralueelle, joka tarjoaa hyvän näkyvyyden. 3. Vaikutukset ja hyödyt kaupungille Tämä aloite on kustannustehokas investointi Jämsän kaupungin tulevaisuuteen ja markkinointiin: Brändin vahvistuminen Välitön, positiivinen ja ystävällinen viesti sitoo vahvasti Himoksen (tuotteen) ja Jämsän (alueen) toisiinsa. Matkailutulon kasvu Parantunut tunnettuus houkuttelee lisää spontaanisti kääntyviä matkailijoita (stop-over-turisteja) ja kasvattaa palveluiden (majoitus, tankkaus, ruokailu) käyttöä. Kilpailukyky Nostaa Jämsän/Himoksen matkailualueen profiilia vastaamaan muiden, näkyvyyteen panostavien matkailukeskusten tasoa. Positiivinen kaupunkikuva Moderni, huoliteltu ja matkailijat huomioiva inframainonta luo Jämsästä aktiivisen ja elinvoimaisen kuvan. 4. Toimenpide-ehdotus Esitän, että Jämsä aloittaa välittömästi neuvottelut ELY-keskuksen kanssa tarvittavista luvista ja selvittämään samanaikaisesti teknisen toimen toteutuksen kustannusarvion.

Vastaus kuntalaisaloitteeseen / Himoksen aluebrändin vahvistaminen valtatie 9:n markkinoinnilla (Ulla Haggren, matkailu- ja markkinointijohtaja)

Kiitos kuntalaisaloitteesta. Tärkeällä asialla olet liikenteessä ja tienvarsimainonta on kokonaisuus, jota me vuosittain myös markkinoinnin suunnitelmissa huomioimme mahdollisuuksien mukaan.

Aloitteeseen liittyen olemme tiedustelleet asiaa Traficomilta, Väylävirastolta ja Ely-keskukselta sekä keskustelleet siitä Oriveden kaupungin markkinoinnin sekä Jämsän kaupungin matkailun johtoryhmän kanssa. Liitteenä Traficomin ohjeistus tienvarsimainonnasta ja ilmoittelusta.

Yleisesti ottaen mainoksia ei ole mahdollista sijoittaa eritasoliittymiin tai niiden sisään jääville alueille, tai siltoihin.

• Mainonta ja ilmoittelu maantien varressa: https://www.ely-keskus.fi/mainonta-ja-ilmoittelu-maantien-varressa

Oriveden siltamainos on jäänyt mieleeni ohi ajaessa, ja kysyimme Oriveden kaupungin viestintä- ja markkinointisuunnittelija Jenni Koposelta voimmeko lähestyä asiaa taideteoksena kuten Orivedellä. Jenni Koponen kertoi, että siltaa uusittaessa villasukat mietittiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa.

Prosessi etenee Liikenteen asiakaspalvelun mukaan silloin näin:

"Jos suunnittelette mainoksen sijaan taideteosta, niin lähestykää ensin Keski-Suomen ELY-keskusta lausuntopyynnön muodossa. Osoite on kirjaamo.keski.suomi@ely-keskus.fi Paikallinen ELY-keskus voi suhtautua hankkeeseen joko myönteisesti tai kielteisesti. Lupa taideteokselle tms. voidaan myöntää, jos se ei aiheuta vähäistä suurempaa haittaa tienpidolle eikä vaaranna liikenneturvallisuutta."

2.1 Mainoksen sijoittaminen

Mainosta ei saa sijoittaa:

1) liittymäalueelle, mukaan lukien kiertoliittymien alueet;
2) eritasoliittymiin, eikä niiden sisälle jääville alueille. Lisäksi eritasoliittymissä
mainosta ei saa sijoittaa:

a) alle 200 metrin etäisyydelle ennen eritasoliittymän ensimmäistä suunnistustaulua;
b) alle 100 metrin etäisyydelle liikenteenohjauslaitteista;
c) tien poikkisuunnassa alle 20 metrin etäisyydelle ramppitien keskilinjasta
mitattuna;
d) alle 200 metrin etäisyydelle ramppitien ja risteävän tien liittymästä;
e) maantiellä tien poikkisuunnassa alle 30 metrin etäisyydelle maantien
ajoradan tai, jos ajoratoja on useampia, lähimmän ajoradan keskilinjasta;
f) moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä tien poikkisuunnassa alle 50 metrin etäisyydelle maantien ajoradan tai, jos ajoratoja on useampia, lähimmän ajoradan keskilinjasta;

3) meluesteeseen tai maantien ja meluesteen väliselle alueelle;
4) valaisemattomalle tieosuudelle, jos mainos on itsevalaiseva;
5) maantiesiltaan tai maantietä ylittävän sillan rakenteisiin tai laitteisiin;

Jämsän kaupungin matkailun johtoryhmän näkemys oli se, että tunnistetaan markkinointiin liittyvien taulujen sijoittumiseen liittyvät ongelmat. Ajatuksena tienvarsi/brändimainonta on kannatettava ja muita mahdollisia paikkoja tienvarsimainonnalle on hyvä pitää mielessä myös, mikäli esim. liittymäalueet/silta ei sovellu mainoksen sijoittelussa.

Jämsän kaupungilla on 9-tien varrella kolme isoa mainostaulua, yksi Tampereelta tultaessa Kilpakorven risteyksen jälkeen, yksi Jyväskylästä tultaessa hieman ennen Hiidenmäen risteystä sekä yksi Tampereelle mentäessä 9/24 -tienristeyksen jälkeen. Näissä on kaupungin imagollista markkinointia/slogania/investin-markkinointia. Ko. tauluista on lähiaikoina palaveri kaupunkiympäristön kanssa.

Himoksen sijainti valtatie 9-varrella erityisesti talviaikaan valoineen on meille jo upeasti esille tuleva mainostaulu. Mutta mielellään kokonaisuutta vahvemmin ja paremmin tuomme esille, kun saamme sopivan paikan ja näkyvyyden mainostaululle. Jatkamme asian tiimoilta. Välitän viestin tiedoksi myös kaupunkiympäristölle Jari Lämsälle sekä Teijo Taipaleelle.

Kuntalaisaloite 14.11.2025 / Kaipola Jämsänkoski välin nopeusrajoitukset

Kulkiessani lähes päivittäin Kaipola - Jämsänkoski väliä joen läntistä puolta ei voi kuin ihmetellä sitä päätäntäperustetta, millä nopeusrajoitukset on arvottu tuolle välille. Suorilla hyvän näkyväisuuden aluellaa, jolla ei ole risteyksiä, niin ajetaan 60 km/h. Sitten kun tulee risteyksiä, kulkua pihaalueen lävitse tai muuta näköhaittaa, nopeus nostetaan 70 km/h. Aikanaan huonommilla autoilla ajettaessa noita teitä on osattu ajaa jopa 80 km/h, eikä silloin tainnut olla vielä kevyenliikenteen väyliäkään. Olisi hyvä, jos joku asiantunteva taho osaisi sitoitella nuo liikennemerkit johdonmukaisesti ja oikeasti liikenneturvallisuusperusteisesti. Silloin olisi itselläni ja muilla kanssakulkijoilla mukava ja turvallinen kulkea päivittäistä matkaa myös jatkossa

Vastaus kuntalaisaloitteeseen / Kaipola Jämsänkoski välin nopeutusrajoitukset (Katja Rissanen, vs.kaupunkiympäristöjohtaja)

Oheinen aloite koskee ELY-keskuksen hallinnoimia väyliä (Kaipolanväylä, Saarentie, Kauhkialantie, Pääskysmäentie, Koskenväylä), pyydetty Elyltä vastausta aloitteeseen.

Kuntalaisaloite 3.9.2025 / Toijalanranta-Rasua alueen metsähakkuiden päätöksen peruminen

Rasuanniemen Natura-alue on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas niemialue, joka sijaitsee Kankarisvedellä, Jämsänkosken lähellä. Alueen erikoisuutena näyttäytyvät useat kauniit hiekkarannat ja upeat poukamat, joiden luonnontilaisuus on säilynyt. Alueella on nähtävissä myös jääkauden jälkeensä jättämiä muotoja. Lisäksi alueella on kivikautisia asuinpaikkoja ja pyyntikuoppia, jotka Museovirasto on suojellut. Kivikautisia suojeltuja asuinpaikkoja ja muinaismuistokohteita on myös Rasuanniemeen johtavalle Toijalanrannan alueelle.

Rasuanniemen Natura-alueelle kuljetaan Toijalanranta-Rasua alueen mäntymetsien ja hiekkapolkujen halki, ja alue yhdessä Rasuanniemen Natura-alueen kanssa muodostaa merkittävän luonnon virkistyskäyttöympäristön sekä kuntalaisille että matkailijoille. Alueella liikkuu päivittäin kymmeniä ulkoilijoita ympäri vuoden, kesäisin hiekkarannat houkuttelevat uimareita ja Kankarisvedellä melotaan Wanhan vitosen melontareitillä. Alue sijaitsee Jämsänkosken taajamassa asutuksen välittömässä läheisyydessä ja palvelee asukkaita lähivirkistysalueena ja koko Jämsää retkikohteena. Alueelle on suunnitteilla myös kunnan toimesta retkeilypalveluita tukevia rakenteita (ks. Kaupunkiympäristölautakunta Esityslista 28.08.2025/Asianro 6), joihin on saatu rahoitusta Keski-Suomen liitolta. Rasuanniemen aluetta mainostetaan Jämsän kaupungin omassa markkinointimateriaalissa retkikohteena. Jämsän kaupunki hankki etuosto-oikeutta käyttäen Toijalanranta-Rasua alueen maat hallintaansa vuonna 2023. Perusteluna hankinnalle käytettiin muun muassa sitä, että alue on pohjavesialue ja sillä on merkittäviä luonto- ja virkistysarvoja (Lähde Yle.fi 21.2.2023.). Hankintapäätöksen mukaan alue hankittiin virkistyskäyttöön.

Huolimatta Toijalanranta-Rasua alueen valtakunnallisestikin merkittävistä luonto- ja virkistysarvoista, Jämsän kaupunki on virkamiespäätöksellä päättänyt alueelle kohdistuvista laajoista metsähakkuista, jotka tulevat heikentämään tai jopa tuhoamaan alueen virkistysarvot kymmenien vuosien ajaksi.

Päätös alueen metsien hakkuista tulee perua, sillä hakkuusuunnitelman valmistelussa ei toteutunut hyvän hallinnon periaate. Kuntalaisten ja asukkaiden kuuleminen järjestettiin vasta siinä vaiheessa, kun puukaupat on tehty ja valitusaika puukaupalle mennyt umpeen. Virkamiespäätös puiden myynnistä on tehty kesälomakaudella heinäkuussa 2025. Päätös on viestitty kuntalaisille siten, että ainoa viite päätökseen on kunnanvaltuuston pöytäkirjan liitteen rivi ilman sisältötietoja.

Jämsän kaupungin hyväksymä metsäsuunnitelma on laadittu vuonna 2022, koskien aikaväliä 2022-2031.Toijalanranta-Rasua alueen maat hankittiin kaupungin omistukseen vasta metsäsuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Kaupunki ei ole päivittänyt hyväksyttyä metsäsuunnitelmaansa Toijalanranta-Rasua alueen tiedoilla eikä voimassa oleva metsäsuunnitelma näin ollen sisällä Toijalanranta-Rasua alueen hakkuita.

Toijalanranta-Rasua alueen metsähakkuita ei nostettu myöskään esille Jämsän kaupungin verkkosivuilla tai hallintoelimien pöytäkirjoissa siten, että kuntalainen olisi voinut vaatia oikaisua päätöksen. Kun alue puuttuu myös Jämsän kaupungin hyväksytystä metsäsuunnitelmasta, hakkuiden käynnistämisen ja puiden myynnin päätösprosessia ei ole julkistettu ja itse hakkuupäätös on lisäksi tehty kesälomakaudella erittäin niukin julkisin tiedoin, on käytännössä estetty kuntalaisten mahdollisuus valittaa päätöksestä.

Menettelyä ei voida pitää hyvän hallintotavan mukaisena.

Aloitteen tekijät katsovat, että Jämsän kaupunki ei ole huolehtinut riittävästi siitä, että kuntalaisille tärkeään alueeseen kohdistuvat maankäytön muutokset tulevat kuntalaisten tietoon ja mahdollistavat osallistumisen päätöksentekoon. Tämä rikkoo hyvää hallintotapaa ja päätös Toijalanranta-Rasua alueen metsähakkuista tulee perua viipymättä.

Vastaus kuntalaisaloitteeseen / Toijalanranta-Rasua alueen metsähakkuiden päätöksen peruminen (Teijo Taipale, maankäyttöjohtaja)

Arvoisat kuntalaisaloitteen tekijät, Kiitämme teitä Toijalanranta–Rasua-alueen metsähakkuiden päätöksen perumista koskevasta aloitteestanne ja aktiivisesta osallistumisestanne alueen kehittämiseen.

Haluamme tuoda esiin seuraavat seikat liittyen alueen metsänkäsittelytoimenpiteisiin ja päätöksentekoon:

Ranta-alueelle suunnitelluista metsänkäsittelytoimenpiteistä pidättäydytään asukastilaisuudessa käydyn keskustelun ja maastokatselmuksessa sovitun mukaisesti. Muinaismuistoalueille ei tehdä toimenpiteitä, ja niiden suojelu on meille ensiarvoisen tärkeää. Muutoin alueella toteutetaan ensiharvennus- ja harvennushakkuita polkujen ulkopuolelta, eikä polkuja pitkin ajeta metsäkoneilla. Hakkuutähteet puidaan maaston suojaksi metsäkoneen ajourille. Metsäkoneissa ei käytetä telaketjuja, vaan maastossa liikutaan kumipyörillä, jotka aiheuttavat telaketjua vähemmän maastovaurioita. Avohakkuita alueelle ei ole suunniteltu missään vaiheessa.

Alueen hankinnan yhteydessä ei ole päätetty sen tulevasta käyttötarkoituksesta, eikä aluetta ole hankittu pelkästään virkistyskäyttöä ajatellen.

Oikea-aikaisilla metsänkäsittelytoimenpiteillä varmistetaan metsäalueen säilyminen puustoisena ja turvataan puuston kehittyminen, metsän terveys sekä kestokyky sääilmiöille. Asiallisesti toteutettuna ensiharvennus- ja harvennustoimenpiteet eivät aiheuta muutosta alueen nykyiseen maankäyttöön, vaan niiden tavoitteena on huolehtia kaupungin arvokkaasta metsäomaisuudesta ja säilyttää alue viihtyisänä ja nykyistä monimuotoisempana virkistysalueena vuosikymmeniksi eteenpäin.

Metsäkauppojen kilpailuttaminen on normaalia viranhaltijan harkintavaltaan kuuluvaa toimintaa, jonka tarkoituksena on varmistaa paras mahdollinen myyntihinta kaupungin metsistä korjattavalle puutavaralle. Viranhaltijoiden tekemät muutoksenhakukelpoiset päätökset julkaistaan Jämsän kaupungin verkkosivuilla, kun päätös on tehty.

Kaupungin tavoitteena on turvata alueidensa monimuotoisuus, virkistyskäyttömahdollisuudet sekä metsien terve ja kestävä kehitys. Otamme kuntalaisten näkemykset huomioon päätöksenteossa ja pyrimme avoimeen viestintään kaikissa maankäyttöön liittyvissä asioissa. 

Kuntalaisaloite 3.9.2025 / Hiihtokeskuksen pururadan kunnostus

Jämsänkosken hiihtokeskuksen pururadan reitistö on vuosien kuluessa mennyt heikkoon kuntoon. Paikoillen siitä on jäljellä vain kapea epätasainen polku jolla juoksu on suorastaan vaarallista. Osallistuvan kuntabudjetoinnin aloitteessa toissa vuonna pururadan kunnostusaloite keräsi laajaa kannatusta, eli käyttäjiä on. Ehdotan että kaupunki kunnostaa reitistön (1 km, 3 km, 5 km) ns juoksukuntoon. Reitistö tarvitsi pohjan tasauksen ja uuden puru tai vastaavan pinnan. Tällöin myös talvisin latuverkoston ylläpito olisi huomattavasti helpompaa.

-          Aloitteeseen annettavan vastauksen valmistelu kaupunkiympäristötoimialalla.

Kuntalaisaloite 13.2.2025/ Koskenpään Kuntalan taloon esteetön kulku ulkoportaisiin

Koskenpään Kuntala kaupungin omistama kiinteistö, entinen Koskenpään kunnantalo.Talo sijaitsee osoitteessa Petäjävedentie 4 42440 Koskenpää. Koskenpään kunnan entisissä tiloissa toimii useita eri harrastejärjestöjä nuorista ikäihmisiin sekä palvelualan yritys. Kokoustilaa voi varata veloituksetta kaupungilta harrastuksiin ja tapahtumiin( mm. Nuorisotilan, urheiluseurat, eri yhdistykset esimerkiksi Martat tiloja käyttävät sekä työväenopiston kudontapiiri). Näihin yleisiin tiloihin kuljetaan pääovien ja rappusten kautta. Tiloja käytetään lähes päivittäin.

Tilojen tasapuolista käyttöä hankaloittaa se, että kulku ulkoportaissa ei ole esteetön. Esimerkiksi syksyllä 2024 oltiin järjestämässä Hyvinvointialueen ja Koskenpääläisten yhdistyksen yhteistä tilaisuutta senioreille uusista neuvolapalveluista. Tilaa ei voitu käyttää , koska portaat ovat haasteelliset eikä esimerkiksi sisälle pääse pyörätuolilla tai rollaattorilla.  

Tasapuolisuuden vuoksi Koskenpäällä tulee olla esteetön tila tarjota Jämsän kaupungin asukkaille Koskenpäällä . Luiska portaisiin tms. vaihtoehto Kuntalan portaisiin nopealla aikataululla järjestettävä.Tästä asiasta olen ollut yhteydessä kaupunkiin syksyllä 2024. Osoitan tämän aloitteen vielä erikseen Jämsän kaupungin tilapalveluille, vammaisneuvostolle sekä vanhusneuvostolle käsiteltäväksi ja asian eteenpäin viemiseksi.

Vastaus kuntalaisaloitteeseen / Koskenpään Kuntalan taloon esteetön kulku ulkoportaisiin (Mika Maahi, kiinteistömestari)

Pääportaan kautta ei voida rakentaa esteetöntä kulkua niin, että se täyttäisi Valtioneuvoston aseteuksessa rakennuksen esteettömyydestä (241/2017) määritellyt vaatimukset.

Esteetön kulku saadaan toteutettua rakennuksen pohjoispäässä olevan ulkoportaan kautta metallirakenteisella inva-luiskalla / portaalla, kahden reitillä olevan sisäoven leventämisellä sekä vanhojen ovien kynnysten poistolla ja luiskaamisella. Tämän muutoksen kustannus arvio on 25.000 € alv 0%.

Tämä ratkaisu ei kuitenkaan tee tiloista vielä esteetöntä inva-wc-tilojen puuttuessa.

Kaupunkiympäristö / Tilapalvelut toimialalla ei ole varattuna vuoden 2026 talousarviossa tarvittavaa määrärahaa suunnitelman toteuttamiseksi.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

 Hallintosääntö § 28/ kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta

Hallintosääntö § 159 / Kunnan asukkailla ja kunnassa toimivilla yhteisöillä on oikeus tehdä aloitteita kaupungin toimintaa koskevissa asioissa

Kuntalaki § 23

Ehdotus Konsernipalvelujohtaja Vesa Urtti

 Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle tiedoksi kuntalaisten vuonna 2025 tekemät aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.

Tämä pykälä tarkastetaan kokouksessa.

Päätös