Kaupunkiympäristölautakunta
Esityslista 26.03.2026/Asianro 5

Kymp 26.03.2026    

148/10.02.02/2026

 Valmistelija kaupunkiympäristöjohtaja Anna-Liisa Juurinen, p. 040 7477736

Jämsän kaupunginhallitus on varannut 3.3.2026 päivätyllä lausuntopyynnöllään kaupunkiympäristölautakunnalle mahdollisuuden antaa lausuntonsa Jämsässä sijaitsevasta Kerkkolan aurinkovoimalan osayleiskaavasta. Lausunto pyydetään toimittamaan 3.4.2026 mennessä kaupunginhallitukselle.

Neoen Renewables Finland Oy suunnittelee n. 150 megawatin teollisen mitakaavan aurinkoenergian tuotantoaluetta Jämsän Kerkkolaan. Kaava-alue sijaitsee Jämsän kaupungin keskustasta noin 6,5 km ja Jämsänkosken taajamasta noin 2,5 km luoteeseen. Kaava-alue on noin 181 hehtaaria ja sähköasema-alueen kattama tuotantoalueen osuus on noin 165 hehtaaria. Kaava-alueesta noin puolet on peltoa ja puolet talousmetsää. Kaava-alue sijoittuu yhteensä 9 kiinteistön alueelle. Hankkeesta vastaava on tehnyt maanvuokraussopimukset paikallisten maanomistajien kanssa. Kaava-alueella ei ole asuin- tai lomarakennuksia. Kaava-alueen rajalta mitattuna 500 metrin säteellä sijaitsee 54 asuinrakennusta ja 3 lomarakennusta, joista lähimmät noin 50 metrin etäisyydellä kaava-alueesta.

Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa aurinkovoimalan ja siihen liittyvän infrastruktuurin, kuten paneelikenttien, huoltoteiden ja muuntoasemien, mahdollisten akkuvarastojen sekä sähkön siirron edellyttämän maakaapelin rakentaminen laatimalla oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Aurinkovoimalaa koskevien kaavamerkintöjen ja -määräysten osalta osayleiskaava on yksityiskohtainen ja toteuttamista suoraan ohjaava. Kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuva sähkönsiirtoreitin osa luvitetaan omassa prosessissaan.

Olemassa olevia lähtötietoja täydentämään on laadittu kaavamenettelyn aikana useita erillisselvityksiä. Kaupunkiympäristölautakunnan toimialaan liittyen kaavaehdotusta on tarkoituksenmukaista tarkastella erityisesti siitä näkökulmasta, miten hanke vaikuttaa vesien (erit. hulevesien) hallintaan, liikenteeseen, jätehuoltoon sekä minkälaisia toimialaa kuormittavia palvelutarpeita hankkeesta aiheutuu. Valvontajaosto on antanut oman lausuntonsa kaavaehdotuksesta 12.3.2026. 

Vesien hallinta ja hulevedet

Kaava-alue sijoittuu osittain Kerkkolankankaan pohjavesialueelle ja osittain Rasuanniemen pohjavesialueelle. Kerkkolankankaan pohjavesialue on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi (1E). Kaava-alueen eteläosasta noin 100 metrin etäisyydellä sijaitsee Lehmisuon vedenottamo, mikä on toinen Jämsänkosken alueelle vettä toimittavista pohjavedenottamoista.

Kaava-alueen pintavedet virtaavat alueelta Lehmiojan kautta koillisen suuntaan ja edelleen Kankarisveteen. Muodostuva valunta lisääntyy läpäisemättömän pinta-alan lisääntyessä. Aurinkovoimalan tuotantoalueelle on laadittu pintavesiselvitys ja vesienhallintasuunnitelma, jossa on osoitettu tarkemmin mitoitusperiaatteet sekä tilavaraukset viivytysaltaille ja kosteikolle.

Vedet on tarkoitus johtaa nykyisiä ojia pitkin pitkänomaisiin viivytysaltaisiin, jotka tasaavat virtaamien vaihteluita sekä vähentävät alueelta tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Viivytysaltaat hidastavat virtaamia, mikä mahdollistaa karkeimman kiintoaineen laskeutumisen altaiden pohjalle. Kaava-alueen pohjoisosaan on tarkoitus toteuttaa kosteikko, jonka läpi aurinkovoimalan vedet johdetaan ennen niiden purkautumista pois alueelta.

Kosteikko toimii virtaamaa hidastavana rakenteena, jolloin sinne pääsee laskeutumaan hienompaa kiintoainesta. Lisäksi kosteikossa hyödynnetään monimuotoista kasvillisuutta, joka hidastaa veden virtausta ja toimii biologisena puhdistuksena, mikä poistaa vedestä tehokkaasti ravinteita. Kosteikko toteutetaan pitkänomaisena ja vaihtelevan syvyisenä, jolloin se poistaa vedestä tehokkaasti kiintoainesta ja ravinteita. Kosteikon ylävirran puolelle toteutettavat viivytysaltaat tasaavat kosteikolle tulevia virtaamia ja poistavat vedestä karkeampaa kiintoainesta, mikä on hyvä kosteikon vesitasapainon ja toiminnan kannalta. Altaiden viivytystilavuus on mitoitettu siten, että osavaluma-alueilta purkavat virtaamat säilyvät nykytilan kaltaisena kerran viidessä vuodessa toistuvalla tunnin mitoitussadetilanteella.

Alueelta tuleva kuormitus on suurimmillaan rakentamisen aikana, minkä vuoksi vesienhallintarakenteet toteutetaan ensimmäisenä ennen muuta maanrakennusta. Rakennusvaiheen jälkeen vesienhallintarakenteet puhdistetaan sekä niiden toiminta ja kunto tarkastetaan, jotta ne toimivat optimaalisesti myös voimalan käytön aikana.

Vaikutukset liikenteeseen

Alueen rakentamisessa pyritään hyödyntämään olemassa olevia ajouria. Huoltoteitä on noin 16 kilometriä ja alueen ulkoreunaa kiertää ajoyhteys. Alueen sisäiset huoltotiet rakennetaan mahdollisimman kevytrakenteisina soraa ja hiekkaa käyttäen. Aurinkopaneelien perustuksia rakennetaan sitä mukaa, kun tarvittavat tieyhteydet rakentamispaikoille ovat valmiina.

Alueelle on olemassa olevat hyvät tieyhteydet, joten uusia teitä ei tarvitse rakentaa kaava-alueen ulkopuolelle. Kulku tapahtuu alueen eteläosasta. Pääliittymät alueelle ovat Kaakkolammintiellä. Ajoportteja alueelle tulee alustavasti myös Kaidemäentielle ja Riihijärventiehen liittyvältä yksityis tieltä.

Alueelle tehdään toiminnan aikana tarpeen mukaan voimala-alueen ylläpitoon ja huoltoon liittyviä käyntejä. Talvisaikaan alueen tieverkko pidetään aurattuna, jotta pääsy voimaloille on esteetön. Huoltotiet ennallistetaan aurinkovoimalan käytön päätyttyä alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, mikäli maanomistajat eivät halua jättää niitä omaan käyttöönsä.

Kaava-alueelle johtavien maanteiden liikennemäärä arvioidaan vähäiseksi. Hankkeen rakennus- ja purku vaiheessa liikenne kaava-alueelle lisääntyy esimerkiksi komponenttikuljetusten vuoksi, mutta vaikutus on tilapäinen eivätkä rakentamistoimet estä muuta liikennettä. Ensisijainen kuljetusreitti alueelle on Kaakkolammintieltä tai Riihijärventien kautta Kaidemäen tieltä. Kaakkolammintielle rakennettaviin liittymiin tarvitaan ELY-keskuksen liittymälupa. Aurinkovoimalan toiminta-aikana alueelle tehdään vähäisissä määrin huoltokäyntejä, joiden vaikutuksen liikenteelle jäävät vähäisiksi.

Jätteet ja päästöt

Aurinkovoimalan valmistamiseen tarvitaan metalleja. Lisäksi rakentamisvaiheessa tarvitaan polttoainetta kuljetuksiin ja työkoneisiin. Hankkeessa hyödynnetään kaava-alueen läheisiä maa-ainesten ottomahdollisuuksia. Rakentamiseen kelpaamattomat maa-ainekset läjitetään tarvittaessa kaava-alueelle.

Hankkeesta vastaava tekee rakentamisen aikana syntyviä jätteitä varten yksityiskohtaisen jätesuunnitelman ennen töiden aloitusta. Aurinkovoimalan käyttövaiheessa ei muodostu jätteitä. Mikäli aurinkovoimalan toimintaa ei jatketa voimalan teknisen käyttöiän päättyessä 35 vuoden jälkeen, rakenteet puretaan ja alue vapautuu muuta maankäyttöä varten. Aurinkovoimalan purkamisessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Purettavat materiaalit hyötykäytetään ja kierrätetään mahdollisuuksien mukaan.

Arvio kaavan toteuttamisesta aiheutuvista palvelutarpeista

Kaavoitettava alue sijaitsee 6,5 km etäisyydellä Jämsän keskustasta ja 2,5 km etäisyydellä Jämsänkosken taajamasta. Kaavan toteuttamisesta ei arvioida aiheutuvan erityisiä toimialaa kuormittavia palvelutarpeita mahdollisia lupa- ja valvontatehtäviä lukuun ottamatta. Kaavoitettavalla alueella ja sen ympäristössä liikutaan ja harrastetaan monipuolisesti ympäri vuoden mm. ratsastusta, pyöräilyä, ulkoilua ja moottorikelkkailua.  

 Toimivalta, johon päätös perustuu: Hallintosääntö 31 §

Ehdotus Vs. kaupunkiympäristöjohtaja Katja Rissanen

 Kaupunkiympäristölautakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Hankkeen toteutuksessa on huomioitava alueen sijainti vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella ja kaupungin vesilaitoksen keskeisen vedenottamon läheinen sijainti. Hanke ei saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumiseen vaaraa.

Hulevesien hallinta on toteutettava vesienhallintasuunnitelman mukaisesti siten, että valumavesistä ei aiheudu kuormitusta kaupungin hulevesijärjestelmälle.

Vaikka alueelle johtava liikennemäärä arvioidaan vähäiseksi, liikennöinnissä on huomioitava muiden tiellä liikkujien turvallisuus ja liittymien rakentamiseen on haettava asianmukaiset luvat.

Hankkeen kaavoituksessa ja toteuttamisessa tulee huomioida kaavoitettavan alueen merkitys kuntalaisten luontoliikuntaympäristönä. Hanke tulee toteuttaa siten, että kuntalaisten mahdollisuus jatkaa luontoliikuntaharrastusta kaavoitettavan alueen ympäristössä ei vaarannu.

Aurinkovoimalan rakentamisesta aiheutuvasta jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvista kustannuksista vastaa toimija. Rakentamisesta aiheutuvien rakentamiseen kelpaamattomien maa-ainesten läjittämiseen tulee tarvittaessa hakea lupa.

Päätös