Valvontajaosto
Esityslista 12.03.2026/Asianro 5

Valja 12.03.2026    

148/10.02.02/2026

 Valmistelijat: ympäristöpäällikkö Piia Koski, p. 0400 243 351 ja

 johtava rakennustarkastaja Matti Lampinen, p. 040 624 8700

Jämsän kaupungin kaavoitustoimi pyytää valvontajaoston lausuntoa
Kerkkolan aurinkovoimalan osayleiskaavan valmisteluvaiheeseen liittyen.

Neoen Renewables Finland Oy suunnittelee aurinkoenergian tuotantoaluetta Jämsän Kerkkolan kylään. Kaava-alue sijaitsee Jämsän kaupungin keskustasta noin 6,5 km ja Jämsänkosken taajamasta noin 2,5 km luoteeseen. Alue sijaitsee Riihijärventien ja Kaidemäentien välissä. Kaava-alue on noin 181 ha ja se tarkentuu suunnittelun edetessä. Kaava-alueesta noin puolet on peltoa ja puolet talousmetsää. Kaava-alue sijoittuu yhteensä 9 kiinteistön alueelle. Hankkeesta vastaava on tehnyt maanvuokraussopimukset paikallisten maanomistajien kanssa.

Hankkeessa suunnitellaan noin 150 megawatin teollisen mittakaavan aurinkovoimahanketta. Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa aurinkovoimalan ja siihen liittyvän infrastruktuurin, kuten paneelikenttien, huoltoteiden ja muuntoasemien, mahdollisten akkuvarastojen sekä sähkönsiirron edellyttämän maakaapelin rakentaminen laatimalla oikeusvaikutteinen yleiskaava.

Kaava-alueella ei ole asuin- tai lomarakennuksia. Kaava-alueen rajalta mitattuna 500 metrin säteellä sijaitsee 54 asuinrakennusta ja 3 lomarakennusta, joista lähimmät noin 50 metrin etäisyydellä kaava-alueesta.

Kaavakartassa Kaidemäentietä vasten on osoitettu noin 20 metriä leveä maantien suoja-alue, jonne ei voi sijoittaa aurinkovoimalan rakenteita. Aurinkovoimalan pohjois- ja itäreunalle on osoitettu maisemoitavat alueen osat lieventämään maisemavaikutuksia alueen läheisyydessä sijaitseville kiinteistöille. Pohjoisosaan on osoitettu ohjeellisena kosteikkoalue.

Kaava-alueen pintavedet virtaavat alueelta Lehmiojan kautta koillisen suuntaan ja edelleen Kankarisveteen. Kaava-alueen eteläkärki sijoittuu Kerkkolankankaan pohjavesialueelle. Kerkkolankankaan pohjavesialue on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi (1E), jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Kaava-alueen eteläosasta noin 100 metrin etäisyydellä sijaitsee Lehmisuon vedenottamo.  Kaava-alueen itärajan tuntumassa sijaitsee Rasuanniemen pohjavesialue, jonka luokitus on muu vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (II luokka).

Kaava-alueelta muodostuva valunta kasvaa läpäisemättömän pinta-alan lisääntyessä. Lisäksi paneelien päältä valuva vesi aiheuttaa eroosioriskiä ja voi lisätä ojiin päätyvää kiintoainekuormitusta. Tuotantoalueelle on laadittu pintavesiselvitys ja vesienhallintasuunnitelma, jossa on osoitettu tarkemmin mitoitusperiaatteet sekä tilavaraukset viivytysaltaille ja kosteikoille.

Kaava-alueella ei sijaitse paikallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita tai muinaisjäännöksiä. Hankkeella arvioidaan kuitenkin olevan paikoin kielteisiä vaikutuksia alueen läheisyydessä sijaitsevien arvokkaiden kulttuurihistoriallisten rakennusten tai rakennettujen alueiden rooliin maisematilassa sekä kohteista aiheutuviin näkymiin.

Kaava-alueen eteläpuolella sijitsee ojittamaton, luonnontilaltaan vähän heikentynyt kangasräme. Kangasrämeet on arvioitu erittäin uhanalaiseksi (EN) luontotyypiksi Etelä-Suomessa. Kerkkolankankaan pohjavesialueen pohjoisosassa on mahdollinen tihkupinta-alue. Kaava-alueella tai sen lähistöllä ei ole kansainvälisesti, kansallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita lintualueita. Pesimälinnustoselvityksen mukaan alueella tavattiin eliömaakunnassa tavanomaisia lajeja. Lajistoon lukeutuu 15 huomionarvoista lajia, joista pyy ja metso ovat EU- lintudirektiivin I- liitteen lajeja, yhdeksän lajia valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa silmälläpidettäviä, kolme vaarantunutta lajia ja hömötiainen erittäin uhanalainen laji. Lisäksi kolme lajia on Suomen erityisvastuulajeja. Kevätlintulaskennoissa tunnistettiin yksi pieni peltoalue muuttolinnustolle merkittäväksi alueeksi. Metsäkanalintuselvityksessä havaittiin teeren soidinpaikka Lehmisuon pellolla. Suomen lajitietokeskuksen mukaan kaava-alueen eteläosan metsistä on tehty liito-oravahavaintoja vuonna 2021. Liito-oravan kulkuyhteyksiä alueella voidaan parantaa puustoisella ekologisella käytävällä.

Kaava-aineisto on nähtävillä osoitteessa: Dynasty tietopalvelu : Jämsän kaupunki

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

Hallintosääntö § 34

Ehdotus Ympäristöpäällikkö Piia Koski

 Valvontajaosto esittää lausuntonaan seuraavaa:

Ympäristönsuojelu toteaa, että hankkeen merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät hulevesien muodostumiseen ja johtamiseen alueelta samoin kuin haitallisiin luontovaikutuksiin. Vesistövaikutusten vähentämiseksi alueella tulee tehdä esitetyn mukaisesti sekä määrällistä että laadullista vesienhallintaa mm. rakentamalla kosteikko ja viivytysaltaita. Rakentamisen aikaisten vesien hallinnassa tulee hyödyntää samoja viivytysrakenteita, kuin alueen valmistuttua. Toisin sanoen ko. rakenteet tulee tehdä ennen maaston muuta muokkausta. Hankkeesta ei saa aiheutua vesilain vastaisia (VL 5 luku 7 §) vaikutuksia, kuten vettymistä toiselle kuuluvalla alueella. Kosteikko ja viivytysaltaat tulee pitää kunnossa koko toiminta-ajan. Hanke ei saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa (YSL 17 §, pohjaveden pilaamiskielto). Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tulipalo- tai muussa onnettomuustilanteessa alueella muodostuviin sammutusvesiin ja niiden hallintaan. Sammutusvedet voivat sisältää pohjavedelle haitallisia metalleja. 

Hankkeen luontovaikutukset koostuvat mm. ekologisten yhteyksien katkeamisesta ja elinympäristöjen pirstaloitumisesta. Liito-oravan esiintyminen alueella tulee turvata. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin IV- liitteen laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Uhanalaiset luontotyypit, lähteet ja tihkupinnat tulee säilyttää luonnontilassaan.

Luonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä niitty- ja ketolajien kylvämisellä alueelle ja laidunnuksen hyödyntämisellä. Jatkosuunnittelussa kielteisten luontovaikutusten kompensoimiseksi tulisi miettiä keinoja.

Kaavoituksella tulee erityisesti ottaa huomioon, ettei alueen rakentamisella aiheuteta haittaa naapurustolle.

Päätös