Valvontajaosto
Pöytäkirja 21.05.2026/Pykälä 14

Valja 21.05.2026 § 14 

415/11.03.00/2026

 Valmistelija: ympäristöpäällikkö Piia Koski, p. 0400 243 351.

Lupa- ja valvontavirasto pyytää ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa hallintopakkohakemuksesta, joka koskee Rautavajan veneenlaskuluiskan käytöstä aiheutuvan haitan poistamista. Asian vireillepanija on Harri Viksilä.

Lupa- ja valvontavirasto pyytää erityisesti tietoa siitä, onko asia ollut kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisessa esillä esim. naapuruussuhdelain (26/1920) 17 §:n mukaisena asiana tai onko ympäristönsuojeluviranomainen muuten suunnitellut asialle jotain toimenpiteitä.

Asiaa on käsitelty aiemmin kaupunkiympäristölautakunnassa kuntalaisen tekemänä aloitteena:

27.11.2025 § 49 Dynasty tietopalvelu : Jämsän kaupunki

17.12.2025 § 57 Dynasty tietopalvelu : Jämsän kaupunki

29.1.2026 § 16 Dynasty tietopalvelu : Jämsän kaupunki

Kaupunkiympäristölautakunta on pyytänyt asian käsittelyä varten 18 taholta lausuntoja venelaskuluiskan käytöstä aiheutuneesta häiriöstä ja niiden lisääntymisestä sekä veneenlaskuluiskan käytön estämisestä esimerkiksi pelastuslaitoksen käyttöön. Lausunnot saatiin Keski-Suomen hyvinvointialueelta/Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Koskenpään kyläyhdistys Koskenpää ry:ltä, Jämsänkosken urheilukalastajat ry:ltä, Kankaisten yksityistien tiekunnalta sekä yhdeksältä alueen kiinteistönomistajalta, venepaikan vuokranneelta ja asukkaalta/mökkiläiseltä, joista yksi vastasi myös Koskenpään VPK:n puolesta.

Saatujen lausuntojen perusteella kaupunkiympäristölautakunta on arvioinut, ettei lähiympäristön asukkaille ole aiheutunut merkittävää haittaa veneenlaskulaskun käytöstä.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

Hallintosääntö § 34

Ehdotus Ympäristöpäällikkö Piia Koski

 Valvontajaosto antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Harri Viksilä on lähettänyt ympäristöpäällikölle sähköpostin 8.8.2025. Sähköpostissa on tuotu esille veneenlaskupaikasta aiheutuvia seuraavia haittatekijöitä: 

- Melu alkaa jo klo 6 aamulla ja jatkuu pitkälle yöhön, häiriten nukkumista ja rauhaa.
- Huutava liikenne ja veneiden käyttö valtaavat rannan ja vievät tilan rannan käyttäjiltä, jotka  maksavat sen ylläpidosta.
- Veneiden telien peruutus veteen on jo aiheuttanut öljy- ja ympäristöhaittoja, jolloin veden laatu ja tontin käyttö ovat heikentyneet.
- Luonto on kärsinyt: linnut ja simpukat ovat hävinneet, vaikka ne olivat alkamassa palata takaisin.
- Tien sijainti asukkaiden keskellä tuo lisäksi jatkuvaa melua ja liikennettä, mikä edelleen huonontaa asuinympäristöä.

Toiveenaan ko. sähköpostissa Viksilä on esittänyt, että mikäli veneenlaskupaikka on tarkoitettu palokunnan käyttöön, se tulisi lukita ja varustaa puomilla tai muulla vastaavalla tavalla, jotta sinne pääsisi vain palokunnan tai viranomaisten henkilökunta. Muussa tapauksessa paikka toimii Viksilän mukaan pelkkänä haittana alueelle ja rannan käyttäjille. Tämä toimenpide edistäisi alueen rauhaa, rannan käyttäjien viihtyvyyttä ja luonnon suojelua.

Ympäristöpäällikkö on vastannut sähköpostilla 12.8.2025 virheellisesti Viksilälle, että veneluiska ei ole kaupungin ylläpitämää toimintaa. Edelleen ympäristöpäällikkö on todennut, että ”asia ei ole myöskään sellainen ympäristöasia, johon ympäristönsuojelulla on toimivaltaa (päästöt tms. ympäristön pilaantuminen). Asia vaikuttaa enemmän järjestyksenpitoon liittyvältä asialta, joka pitäisi ratkaista alueen osakkaiden / asianosaisten kesken”. Tämän viestinvaihdon jälkeen Viksilä on siirtynyt hoitamaan asiaa kaupunkiympäristön toimialapäällikön kanssa.

Ympäristöpäällikön vastauksen taustalla on ollut mm. ajatus mahdollisten haittojen sietämisvelvollisuudesta. Naapuruussuhdelain 17.2 :n mukaan rasitusta ei ole pidettävä kohtuuttomana, jos se on paikallisissa oloissa tai yleisesti, muuten vastaavissa oloissa, tavanomainen.

Mahdollinen veneluiskan aiheuttama meluhaitta lienee enemmän satunnaista, kuin jatkuvaa.  Kun on kysymys vesistön rantaan sijoittuvasta veneluiskasta ja veneiden laskemisesta vesistöön / nostamisesta vesistöstä, kyse on varsin tavanomaisesta käytöstä. Ympäristöpäällikkö on arvioinut, että valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) tuskin ylittyy, koska autojen liikennöinti veneluiskalle ei ole jatkuvaa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaan melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB.
Veneluiskan käyttöaste on oletettavasti maltillinen syrjäisen sijainnin vuoksi (vrt. Päijänne) ja alueen muilta asukkailta ei ole tullut valituksia veneluiskan aiheuttamista melu- tai muista haitoista ympäristönsuojeluviranomaiselle. On ymmärrettävää, että liikenteen aiheuttama tavanomainen melu kuuluu kiinteistölle 182-414-1-129, samoin kuin veneluiskan käytön äänet (trailerit, puhe), koska kiinteistö sijaitsee aivan veneluiskalle johtavan tien vieressä, samoin kuin veneluiskan välittömässä läheisyydessä.

Jämsässä on useita pienvenesatamia, joiden käyttöaste on todennäköisesti suurempi kuin kyseisen veneluiskan. Ympäristöpäälliköllä ei ole ollut syytä olettaa, että kyseisen veneluiskan käyttö aiheuttaisi merkittäviä, tai muista vastaavista luiskista tai satamista poikkeavia öljypäästöjä veteen tai muita ympäristöhaittoja, joiden perusteella asiaan olisi syytä puuttua.
Huomioitavaa asiassa on, että asian käsittelyn tässä vaiheessa ei tuotu esille veneluiskan vesilain (587/2011) mukaisen luvan tarvetta.

Asian käsittely on jatkunut kaupunkiympäristölautakunnassa, eikä asia ole tullut kirjallisesti vireille ympäristönsuojeluviranomaisessa. Naapuruussuhdelain 17 § kieltää naapurille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen, kuten melun, hajun tai pölyn, joka ylittää tavanomaisen sietämisvelvollisuuden. Kohtuuttomana rasituksena voitaisiin pitää esim. valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ylittäviä melutasoja tai ympäristönsuojelulain (527/2014) 5 §:n tarkoittamaa ympäristön pilaantumista tai päästöä.

Kohtuuttomuutta arvioitaessa lienee huomioitava myös tapahtumien aikaprioriteettiperiaate. Rasitusta ei yleensä voida pitää kohtuuttomana, jos sen aiheuttaminen on alkanut ennen kuin haittaa kokeva on alkanut hallita kiinteistöä tai rakennusta. Kiinteistö 182-414-1-129 ei ole myöskään vakinaisessa asuinkäytössä. Ympäristöpäällikön käsityksen mukaan kyseessä ei ole ollut kohtuuton rasitus, johon olisi ollut syytä puuttua. Asian käsittely ei ole tällä hetkellä vireillä ympäristönsuojeluviranomaisessa.

Ympäristönsuojeluviranomainen ei ota kantaa vesilain mukaisen luvan tarpeeseen. Veneluiska on otettu käyttöön vuonna 2008, eikä nykyinen viranhaltija ole ollut silloin virassa. Täten tietoa siitä, onko asiassa arvioitu aikoinaan vesilain mukaisen luvan tarvetta, ei ole.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.