Sivistyslautakunta
Esityslista 08.10.2026/Asianro 4

Sivla 8.10.2026   

780/12.06.00/2026

 Valmistelijat: Varhaiskasvatuspäällikkö Sari Koivisto p, 837 4559 ja johtava rehtori Soile Kukkonen p. 040 527 64 20

Puukilan päiväkotirakennus on valmistunut vuonna 1992. Rakennus on kolmiryhmäinen päiväkoti, jossa oli elokuussa 2026 yhteensä 42 lasta ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä 13 htv. 

Tilapalvelun mukaan Puukilan päiväkotirakennuksen perustamisratkaisuna on käytetty valesokkelirakennetta. Ulkoseinät ovat puurakenteisia, ja julkisivussa on osittainen keraaminen laatoitus noin 5 mm:n ilmaraolla. Näitä rakenneratkaisuja pidetään riskirakenteena. Rakennuksen aulatilassa sijaitsee kattoikkuna, joka muodostaa osaltaan rakenteellisen riskikohteen. Rakennus on tällä hetkellä ylipaineistettu, mikä saattaa aiheuttaa kosteuden siirtymistä rakenteisiin ja siten lisätä kosteusvaurion riskiä.

Rakennuksen talotekniikka on alkuperäisessä kunnossa. Mikäli rakennus peruskorjattaisiin, edellyttäisi korjaus käytännössä rakennuksen purkamista runkorakenteisiin saakka. Samaasa yhteydessä osa runkorakenteista olisi uusittava. Peruskorjauksen kustannukset olisivat siten merkittävät. Lisäksi edellä kuvatuista rakenneratkaisuista johtuen peruskorjauksen lopputulokseen liittyy epävarmuustekijöitä, eikä korjauksella välttämättä saavutettaisi kaikilta osin tavoiteltua lopputulosta rakennuksen pitkäaikaisen käytettävyyden näkökulmasta.

Karkea arvio uuden kolme (3) ryhmäisen päiväkodin n. 700 hm2 rakentamisesta on yhteensä 3.0-3.5 milj.€/ Alv 0%. Hinta-arvio pitää sisällään vanhan päiväkodin purkutyöt, pihan uudistamisen ja vanhojen liittymien hyödyntämisen. 

Kiinteistöstä on tehty kuntotutkimuksia ja sisäilmaselvityksiä vuosina 2025 ja 2026. Kaupungin tilatyöryhmä on 16.4.2026 linjannut, että päiväkodin arvioitua käyttöikää on jäljellä noin kaksi vuotta.

Tilatyöryhmä on samalla linjannut, että yhteistyössä sivistystoimalan  kanssa selvitetään mahdollisuus yhteensaattaa  Puukilan päiväkodin toiminta Jämsänjoen yhtenäiskoulun Vitikkalan yksikkön tiloihin sekä arvioidaan tilojen, piha-alueen, leikkipiha-alueen, liikennejärjestelyjen   ja muiden toimintojen toteuttamismahdollisuudet. 

Jämsänjoen yhtenäiskoulun oppilasennuste (12.8.2026):

ï‚·          Oppilasmäärät ja luokkatilat eivät sisällä E-luokkien oppilaita eikä tiloja.

OT3 -tiloja on Jämsänjoen yhtenäiskoulussa yhteensä 35. Jämsänjoen yhtenäiskoulussa (sis. Vitikkalan ja Paunun yksiköt) opiskelee lukuvuonna 2026–2027 yhteensä 670 oppilasta. Perusopetusryhmiä on 33.

Vertailuna voidaan esimerkiksi käyttää lukuvuotta 2029-2030, jolloin Jämsänjoen yhtenäiskoulun oppilasmäärä on 537 ja perusopetusryhmien määrä on 26. Näin ollen perusopetusryhmien määrä kuluvasta lukuvuodesta lukuvuoteen 2029-2030 vähenee yhteensä seitsemällä (7) perusopetusryhmällä.

Ennustejakson lopussa perusopetusryhmiä on 22, joten perusopetusryhmät vähenevät kuluvaan lukuvuoteen nähden 11 perusopetusryhmällä. Perusopetusryhmien merkittävän vähenemisen vuoksi Puukilan toimintojen siirtäminen Vitikkalan yksikköön nähdään mahdollisena.

Vitikkalan koulukiinteistö on valmistunut vuonna 2005, ja sen alkuperäinen suunnittelun mitoitusperuste on ollut 450 oppilasta.   Paunun alkuperäisen suunnittelun mitoitusperuste on ollut  440 oppilasta. Koulujen valmistumisajankohdista opetuksen järjestelyt ovat toki muuttuneet mm. yhtäältä yhteisopettajuuden lisääntyminen ja toisaalta toteutuneet oppiaine- ja opetusjärjestelymyuutokset: esim. vuoden 2014 opetussuunnitelman mukaan vuosiluokkien 1.-6. fysiikkaa ja kemiaa ei enää opeteta omina oppiaineina. Lisäksi erillisestä tietotekniikkaluokasta on luovuttu ja tilalle on hankittu liikuteltavat tietokonekärryt, jolloin myös laitteiden määrä on voitu moninkertaistaa.

Puukilan päiväkodin tulevaisuutta koskevasta alustavasta tarkastelusta on järjestetty henkilöstölle ja huoltajille tiedotus- ja keskustelutilaisuudet 22.9.2026. Tilaisuuksissa on esitelty kiinteistön ja toiminnan nykytilaa sekä mahdollista selvitysprosessia. Henkilöstö on nostanut esiin muun muassa tilojen riittävyyteen, lasten hyvinvointiin, aikatauluihin ja vaihtoehtoisiin ratkaisuihin liittyviä näkökulmia. 

Tarkoituksena ei ole tässä vaiheessa päättää toiminnan siirtämisestä tai yksiköiden yhdistämisestä, vaan käynnistää vaikutusten ja toteuttamisvaihtoehtojen tarkempi selvittäminen. Selvitystyössä arvioidaan pedagogiset, toiminnalliset, taloudelliset ja kiinteistöihin liittyvät vaikutukset sekä lasten etuun liittyvät näkökohdat. Selvityksen laadinnassa osallistetaan henkilöstö, huoltajat ja nuorisovaltuusto sekä laaditaan lapsivaikutusten arviointi. 

Osallistavan suunnittelun kustannuksiksi arvioidaan tilapalveluista saadun tiedon mukaan noin 40 000 €. Määräraha ehdotetaan sisällytettäväksi investointisuunnitelmaan vuodelle 2027.  Korven koulun toimintojen yhteensaattamisen selvitys on osoittanut, että kokonaisarviointia ei voida tehdä ilman tiloihin, piha-alueisiin ja liiikennejärjestelyihin tehtäviksi tulevien muutoksien suunnittelua kustannusarvioineen.

Selvitystyössä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Selvitystyössä arvioidaan mahdollisten toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämiseen

Asian valmistelussa huolehditaan hallintolain (434/2003) 31 §:n mukaisesta riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä sekä varataan hallintolain 41 §:n mukaisesti mahdollisuus tiedon saamiseen ja vaikuttamiseen niille, joiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin ratkaisulla saattaa olla huomattava vaikutus.  Varhaiskasvatus- ja perusopetuslaeissa on lisäksi säädökset yhteistyöstä vanhempien ja muiden huoltajien kanssa.

Selvitystyön käynnistämistä puoltaa myös toimintaympäristön epävarmuus. Julkisen talouden tasapainottamiseen liittyvän velkajarrun vaikutusta kuntatalouteen ja siitä johtuviin  sopeuttamistoimiin ei voida tällä hetkellä  arvioida. Eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen hallitusohjelma antaa osviittaa siihen.  Se tiedetään, että hallitusohjelma tulee sisältämään julkisen talouden tasapainottamista.

Kuntatalouden yleistilanne on heikko; Jämsänkin osalta haastava.

Resurssien kohdentamista  joudutaan tekemään – myös tulevaisuudessa.  Yhtäältä mahdollisen investoinnin välttäminen ja toisaalta ylläpidettävän ja hyväkuntoisen kiinteistön mahdollinen laajempi käyttö vähentäisivät varsinaiseen toimintaan kohdentuvaa sopetuttamistarvetta. Edellä todettuihin perustuen kaupungin on tarkoituksenmukaista selvittää ennakoivasti eri palveluverkko- ja tilaratkaisuvaihtoehdot, jotta päätöksenteko voi perustua ajantasaiseen tietoon sekä toiminnallisista että taloudellisista vaikutuksista.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

 Hallintosääntö 31 § Lautakuntien ja liikelaitosten johtokunnan tehtävät ja yleinen

 toimivalta

Ehdotus Sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen

Päätös