Kaupunginhallitus
Esityslista 07.09.2026/Asianro 14

Khall 7.9.2026   

521/02.02.00/2026

 Valmistelijat: konsernipalvelujohtaja Vesa Urtti p. 0400 447 383, sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen, p. 0400 542 062, johtava rehtori Soile Kukkonen p.  040 527 6420

 Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 17.8.2026 §34 päättänyt, että

 Juokslahden, Koskenpään ja Länkipohjan koulujen lakkauttamisprosessin aloittamisesta annetusta               oppilasmäärärajaohjeesta luovutaan 1.9.2026 alkaen. Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi (äänin 21–10, valtuutettu Koskisen eriävä mielipide) toimenpidealoitteen, jonka mukaan

 oppilasmäärärajan ohjeesta luovuttaessa kaupunginhallituksen tulee arvioida ja ratkaista pienten koulujen lakkautusprosessin käynnistäminen kaupungin taloustilanteesta johtuen. Myös oppilasennuste otetaan huomioon. Kaupunginhallitus antaa yksityiskohtaisempaa ohjetta asiasta.

Kaupungin hallintosäännön 117 § mukaan tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä käsiteltyyn asiaan liittyvän toimenpidealoitteen. Toimenpidealoite osoitetaan kunnanhallitukselle. Se ei saa olla  ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä saa muuttaa tai laajentaa päätöstä.

 Toimenpideohjeen mukaan kaupunginhallituksen tulee arvioida ja ratkaista pienten koulujen lakkautusprosessin käynnistäminen kaupungin taloustilanteesta johtuen. Edelleen asiaa arvioitaessa ja ratkaistaessa otetaan huomioon oppilasennuste. Em. lisäksi kaupunginhallitus velvoitetaan antamaan yksityiskohtaisempaa ohjetta asiasta.

Taloustilanne

Heinäkuun kuukausiraportin perusteella kaupungin talousarviovuoden 2026 toteuma on muodostumassa 2,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Tulosta heikentää tuoreet elokuun veroennusteet, joiden mukaan verotulot jäävät noin 300 000 euroa kuukausiraportin luvusta. Toisaalta loppuvuoden mahdolliset toimintakulujen alitukset pienentävät alijäämää. Jos esimerkiksi heinäkuun loppuun mennessä kertynyt 856 000 euron kulujen alitus tuplaantuisi, tulos paranisi jääden alle kahteen miljoonaan. Henkilöstökulut tasaisen kertymän vauhdilla ovat alle talousarvion, vaikka painotettu käyttösuunnitelma näyttää niiden ylittyneen.

Päivitetty vuoden 2027 kehyslaskelma osoittaa talousarviovuodelle 2027 noin 4,0 miljoonan euron alijäämää. Tilanne täsmentyy talousarvion valmistelun edetessä, kun luvut tarkentuvat ja tiedot tallennetaan taloussuunnittelujärjestelmään. Kunta-alan sopimuskorotusten kustannusvaikutus henkilöstökuluihin on 2,1 % - mikä tarkoittaa 0,78 milj. euron kasvua vuoden 2025 talousarvion mukaiseen henkilöstökulujen summaan. Kehys perustuu vielä toimialojen karsimattomiin esityksiin.

Kuluvan vuoden ja talousarviovuoden 2027 ennakoidut alijäämät kaventavat kaupungin talouden liikkumavaraa ja lisäävät painetta taloussuunnitelmavuosien sopeuttamistoimenpiteisiin. Talouden tasapainottaminen ei ole mahdollista yksittäisillä määrärahaleikkauksilla, vaan valmistelussa on arvioitava koko palvelurakennetta, palvelujen järjestämistapoja, palveluverkon laajuutta sekä kaupungin kiinteistö- ja tilakustannuksia suhteessa väestö- ja palvelutarpeen kehitykseen.

 Oppilasennusteet

 Oppilasennusteiden lukuohjeesta: Kaupunki saa säännöllisesti palautetta oppilasennusteiden luettavuudesta ja oikeellisuudesta. Palautteen vuoksi on laadittu lukuohje.

 Tässä tiivistetysti: Yksittäisten koulujen oppilasmäärärivejä ei tule laskea yhteen. Perusopetuksessa on kaikkia kouluja palvelevia erityisluokkia. Nämä luokat sijaitsevat Jämsänkosken yhtenäiskoulussa ja Jämsänjoen yhtenäiskoulussa.  Ennustevuosien osalta nämä ryhmät ennustetaan lain säätämiin maksimiryhmäkokoihin tietämättä, mistä Jämsän kaupungin peruskouluista oppilaat kaikilta osin tulevat. Tällä menettelyllä voidaan hallinnoida myös kahden isoimman yhtenäiskoulun kokonaisoppilasmäärät. Kokonaisoppilasmäärät vaikuttavat resurssien varaamiseen, esim. tilat ja henkilöstö. 

 Oppilas ei kuitenkaan voi olla samanaikaisesti kahden koulun oppilas. Tästä seuraa, että alaluokat  yhteensä, yläluokat yhteensä ja peruskoulut yhteensä riveiltä kaksinkertainen kirjaus on poistettu. Nämä rivit kertovat väestötietojärjestelmän ja oppilashallintojärjestelmän mukaisin tiedoin

 lukuvuoden 2026–2027 perustusopetuksen todellisen oppilasmäärän ja ennusteen ennustejakson loppuun.

 Jäljempänä tekstissä esiintyvä lyhenne vl. tarkoittaa vuosiluokkaa ja lv. lukuvuotta.

 Yhteenveto / 12.8.2026

 Koulujen alaluokkien (vl. 1.-6.) oppilasmääräennuste lv. 2026-2027 -> lv. 2032–2033 / 12.8.2026

 Juokslahden, Kaipolan, Koskenpään ja Länkipohjan kouluissa järjestetään opetusta vuosiluokilla 1.–6. Yhtenäiskouluissa opetusta järjestetään vuosiluokilla 1.–9.

 Yhtenäiskouluissa järjestettävän vuosiluokkien 7.–9. oppilasmääräennuste lv. 2026–2027   -> 2038–2039 / 12.8.2026

 Yläluokkien oppilasennuste voidaan tehdä alaluokkia pidemmälle. Syntymävuosi alla olevassa  viittaa perusopetuksensa ensimmäisen vuosiluokan aloittaviin.

 Koko perusopetuksen toimintakate / oppilas

 Mukana ovat kaikki perusopetukseen kohdentuvat osuudet (yleisopetus, erityisluokat, oppilaskuljetukset, hankkeet, maksuosuudet jne.)

 Talousarviovuoden 2026 oppilaskohtainen toimintakate on laskettu kaupunginvaltuuston hyväksymästä talousarviosta kuin se toteutuisi täsmällisesti hyväksytyn kaltaisena.  Jakajana on tammikuun 2026 ja elokuun 2026 kokonaisoppilasmäärien painotettua keskiarvoa.

 Kouluittain yleisopetuksen oppilaskohtaisia tietoja toimintakate / oppilas

 Mukana ovat vain yleisopetuksen koulukohtaiset osuudet. Niistä puuttuvat mm. hankkeet, erityisluokat ja yhteiset erät, joissa koulukuljetusten lisäksi ovat mm. laaja-alaisten erityisopettajien ja osa koulunkäynninohjaajien resurssit. Lv. 2026–2027 yleisopetuksen oppilaista on 445 on koulukuljetuksissa. Kustannuksiksi arvioidaan 5 022 € /oppilas.

 Talousarviovuoden 2026 oppilaskohtainen toimintakate on laskettu kaupunginvaltuuston hyväksymästä talousarviosta kuin se toteutuisi täsmällisesti hyväksytyn kaltaisena.  Jakajana tammikuun 2026 ja elokuun 2026 kokonaisoppilasmäärien painotettua keskiarvoa.  

 Yläluokkien (vl. 7.–9.) opetus on keskimääräistä kalliimpaa kuin alaluokkien. Tämä johtuu mm. valinnaisaineista, tiettyjen oppiaineiden ryhmäkokorajoituksista (käsityö, kotitalous, fysiikka-kemia) ja alhaisemmista opetusvelvollisuuksista.

Yhtenäiskoulujen (vl. 1.–6.) osalta yleisopetuksen toimintakate € / oppilas on edullisin Jämsänjoen yhtenäiskoulussa. Kaipolan koulu on erillisalakoulujen osalta edullisin. Tämän jälkeen seuraavat Koskenpään koulu, Juokslahden koulu ja Länkipohjan koulu. Länkipohjan koulun oppilaskohtaiseen kustannukseen vaikuttaa oppilasmäärän lisäksi mm. koulurakennuksen tasearvo (1.1.2026: 314 447,00 €) ja sen vaikutus poistoihin/ sisäiseen vuokraan.  Tasearvo on verraten suuri verrattuna Juokslahden (191 038,35 €) ja Koskenpään (0,00 €) koulurakennuksiin. Poistojen kohdentamisessa huomioidaan rakennusten muut käyttäjät. 

 Syntyneiden lasten määrä

 Ensimmäisenä kalenterivuotena on 2009 (Jämsä-Jämsänkoski yhdistynyt). Vuonna 2018 syntyneet ovat aloittaneet perusopetuksensa viime lukuvuonna (lv. 2025-2026). Myönteistä on, että neuvolan tietoihin perustuen syntyvien lastenmäärä olisi v. 2026  96 lasta.  Tilastokeskuksen mukaan  koko maassa  syntyvyydessä on tapahtunut elpymistä  (tammi-kesäkuu 2026), joskin  se on edelleen varsin matalalla tasolla. Syntyvyyden elpyminen jatkui alkuvuonna | Tilastokeskus

 Perusopetuksen oppilasmäärä on pienenevä ennustejakson ajan.  Jämsä ei ole tämän valitettavan muutoksen ja kipuilun kanssa yksin. Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten oppilasmäärät vuosiluokilla 1.–6. pienenevät yhtenäiskouluissa.

 Vuosiluokkien 1.–6. oppilasmäärät vähenevät lukuvuonna 2032–2033 lukuvuoteen 2026–2027 verrattuna seuraavasti:

•         Juokslahti :    -8 oppilasta (-20,0 %)

•         Kaipola:   -20 oppilasta (-22,7 %)

•         Koskenpää:    -2 oppilasta (  -9,5 %)

•         Länkipohja:    -3 oppilasta (-17,6 %)

•         Jämsänjoki:  -98 oppilasta (-27,5%)

•         Jämsänkoski: -71 oppilasta (-31,0 %)

•         Kuorevesi:  -17 oppilasta (-25,0 %)

Vuosiluokkien 7.–9. oppilasmäärät vähenevät ennustejakson viimeiseen täyteen lukuvuoteen 2032–2033 lukuvuoteen 2026–2027 verrattuna seuraavasti:

Nykylaajuisen kouluverkon ylläpitoon silloin tällöin esitettävä vaihtoehto, jossa oppilaita siirrettäisiin isommista kouluyksiköistä pienempiin yksiköihin esim. oppilaaksiottoaluerajoja muuttamalla, on sinällään ymmärrettävä. Se ei kuitenkaan muuta kokonaistilannetta: ts.  asukasmäärän vähenemisestä ja väestön ikärakennemuutoksesta johtuvaa lasten ja  nuorten ikäluokan pienenemistä, joista  jälkimmäinen vaikuttaa  suoraan oppilasmääriin. Ratkaisuvaihtoehto vaikuttaisi pienempien kouluyksiköiden oppilasmääriä lisäävästi. Samalla mm.  isompien koulujen tiloiltaan laajojen koulurakennusten ylläpitokustannukset pysyisivät lähtökohtaisesti entisenlaisina.

 Toimenpidealoitteen sanapari pienten koulujen

 Kaupunginvaltuuston hyväksymä toimenpidealoite määrittää kaupunginhallitukselle tehtäväksi arvioida ja ratkaista pienten koulujen lakkauttamisprosessien käynnistämisen kaupungin taloustilanteesta johtuen.  Määriteltäväksi jää sanapari pienten koulujen. Tämä poissulkee yhtenäiskoulut, jotka kokonsa puolesta eivät sitä ole.

 Seliteosan alkupuolella n todettu lukuvuosittainen oppilasmäärä lukuvuodesta 2026-2027 ennustejakson viimeiseen täyteen lukuvuoteen 2032–2033.

 Alaluokkien (vl. 1.–6.) erilliskouluista Kaipolan koulua voidaan pitää yhtenäiskouluihin nähden pienenä mutta verrattain suurena ryhmässä Juokslahden koulu, Kaipolan koulu, Koskenpään koulu ja Länkipohjan koulu. Oppilasmääriä erikseen tarkasteltaessa Koskenpään koulun ja Länkipohjan koulun oppilasmäärät jäävät Juokslahden koulun oppilasmäärää alhaisemmiksi kuluvana lukuvuonna ja koko ennustejakson; olkoonkin, että Koskenpään koulun oppilasmäärän väheneminen tasoittuu ennustejaksolla.

 Asiaa voidaan tarkastella myös Koskenpään koulun ja Länkipohjan koulun yhteisoppilasmäärällä verrattuna Juokslahden koulun oppilasmäärään. Kuinka mielekästä tai tarkoituksenmukaista se on, on toinen asia: kukin koulu on kuitenkin oma kouluyksikkönsä. Lukuvuonna 2026–2027 (päivämäärä 12.8.2026) näiden Koskenpään ja Länkipohjan koulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä on 38 oppilasta ja Juokslahden koulun 40 oppilasta.

 Juokslahden, Koskenpään ja Länkipohjan koulujen osalta on huomioitava, että yhdenkin oppilaan lisäyksen tai vähennyksen vaikutus on suhteessa suuri kokoluokaltaan suurimpiin kouluihin nähden.

 Juokslahden kouun oppilasmäärä on 40 oppilasta kuluvana lukuvuonna (2026-2027) , Koskenpään koulun 21 oppilasta  ja Länkipohjan koulun 17 oppilasta. Ennustejaksolla Juokslahden koulussa oppilasmäärä on pienemmillään  29 oppilasta,  Koskenpään koulun 17 oppilasta  ja Länkipohjan koulun 12 oppilasta. 

 Yleisopetuksen keskimääräisessä ryhmäkoossa on eroavaisuutta koulujen kesken.

 Keskimääräinen ryhmäkoot lv. 2026–2027 / alaluokat / yleisopetus:

 Juokslahden koulu  13,3

 Kaipolan koulu  14,7

 Koskenpään koulu  10,5

 Länkipohjan koulu      8,5

 Jämsänkosken yhtenäiskoulu 18,7

 Jämsän yhtenäiskoulu  19,8

 Kuoreveden yhtenäiskoulu  17,0.

 Todettakoon, että ryhmäkokosäädöksen mukaan erityisluokissa ryhmäkoko vaihtelee kuudesta (6)  oppilaasta kymmeneen (10) oppilaaseen.

 Eräitä näkökohtia

 Perusopetuslain 29 §:n mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opettajan vastuu oppilaista koulupäivän aikana on jakamaton. Muun muassa oppilaisen oikeudesta turvalliseen  oppimisympäristöön,  työturvallisuudesta ja kollegiaalisen tuen varmentamisesta johtuen koulut on perusteltua pitää vähintään kaksiopettajaisina.

 Tätä puoltaa myös perusopetuslain  Â§ 11 määräys  opetuksen sisällöstä.  Sen mukaisesti vuosiluokilla 1–6 opetetaan kaikille yhteisinä 12 eri oppiainetta. Tämä edellyttäisi yhdeltä opettajalta kohtuutonta osaamista ja sisällön hallintaa. Esimerkinomaisesti käsityönopetus vaatii vahvaa perehtyneisyyttä joko teknisen työn tai tekstiilityönluokan turvallisuusohjeisiin ja laitteisiin.

 Yhdysluokkaopetusta toteutetaan ns. vuorokurssiopetuksena siten, että pariton vuorokurssi (1., 3., ja 5. vuosiluokan oppisisällöt) toteutetaan lukuvuonna, jonka päättävä vuosi on pariton (esim. 2026–2027). Vuorokurssilla opiskellaan joko parittomien tai parillisten vuosiluokkien oppisisältöjä kuitenkin niin, että kielissä, äidinkielessä ja matematiikassa opiskellaan oman vuosiluokan mukaisesti. Esimerkiksi yhdysluokassa 3.–4. opiskellaan lv 2026–2027 kolmannen vuosiluokan oppisisältöjä kieliä, äidinkieltä ja matematiikkaa lukuun ottamatta.  Näin ollen yhdysluokkarakenteisen koulun lakkauttaminen voidaan toteuttaa lukuvuonna, joka alkaa kalenterivuosista parittomana, esim. lv.  2027–2028. Jos toimitaan toisin, oppilailla jää yhden vuosiluokan opintoja suorittamatta.

 Kaupunginhallitukselle esitetään yllä olevat tiedot, jotta se voi toteuttaa kaupunginvaltuuston hyväksymän toimenpidealoitteen.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

Hallintosääntö § 28:

Kaupunginhallitus johtaa kaupungin toimintaa ja vastaa kuntalaissa säädetyistä tehtävistä sekä

- johtaa kaupunkikonsernia ja kaupungin strategista kehittämistä, elinkeinopolitiikkaa, kaupungin taloutta, hallintoa sekä matkailua ja markkinointia

-  johtaa ja kehittää kaupungin toimintaa ja vastaa sen tuloksellisesta ja tehokkaasta toiminnasta

Ehdotus Kaupunginjohtaja Jori Reijula

 Kaupunginhallitus päättää aloittaa Koskenpään koulun ja Länkipohjan koulun lakkauttamisprosessit ja antaa toimeksiannon sivistyslautakunnalle sitovana noudatettavaksi. Lakkauttamisprosessien valmistelu rajataan koskemaan näitä kouluja.

Asia tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi viimeistään v. 2027 alkupuolella. Kaupunginhallitus voi tarvittaessa antaa asiaan lisäohjeita myöhemmin.

Tämä pykälä tarkastetaan kokouksessa.

Päätös