Dynasty tietopalvelu Haku RSS Jämsän kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://jamsa10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://jamsa10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 14.02.2022/Pykälä 42

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

 

Keski-Suomen Pelastuslaitos -liikelaitoksen lausuntopyyntö vuoden 2022 talousarvion muutoksista

 

Khall 14.02.2022 § 42  

643/00.04.01/2022   

 Valmistelija: talousjohtaja Ari Luostarinen, puh. 040 593 4655

 

Keski-Suomen pelastuslaitos on antanut talousarvioesityksensä vuodelle 2022 ja pyytänyt siitä lausuntoa 20.8.2021 mennessä. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 7.6.2021 § 198 todennut lausuntonaan, ettei Jämsän kaupungilla ole huomautettavaa valmisteltuun Keski-Suomen pelastuslaitoksen talousarvioehdotukseen.

 

Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunta on päättänyt 25.1.2022 lähettää talousarvion 2022 muutosesityksen kunnille lausunnolle. Pelastuslaitoksen selvityksen mukaan vuoden 2022 talousarviomuutokset perustuvat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen päätökseen ensihoitopalvelun tuotannon siirtämisestä 30.11.2021 alkaen Keski-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun tuotantovastuulle Kannonkoskella, Kinnulassa, Pihtiputaalla ja Saarijärvellä, ja Jämsän paloasemaryhmän toimintavalmiusjärjestelyiden  kehittämistoimenpiteistä.

 

Ensihoidon liikevaihto kasvaa arviolta 1,8 milj.€ vuoden 2022 talousarvioon verraten. Tämän Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on jo ottanut huomioon talousarviossaan vuodelle 2022, joten ensihoidon osalta ei ole mainittavaa kustannusvaikutusta kuntien maksuosuuksiin.  Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet noudevat 1,98 % verrattuna ensimmäiseen talousarvioesitykseen vuodelle 2022.

 

Jämsän kaupungin osalta pelastustoimen osuuden nousu on 36.474 euroa. Vuoden 2022 talousarviomuutosesityksessä kuntien maksuosuuksien kasvu johtuu pääosin Jämsän paloaseman 24/7 valmiuden kehittämistoimenpiteistä.  Liitteenä on Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunnan kokouksen pöytäkirjanote, jossa selvitetään tarkemmin toimintavalmiusjärjestelyjä Jämsän paloasemalla. Sen mukaan Jämsän paloasemaryhmän toiminta-alueella on ollut viiden vuoden tarkastelujaksolla vuodesta riippuen toiseksi tai kolmanneksi eniten hälytystehtäviä koko Keski-Suomen maakunnassa. Onnettomuuskehitys Jämsän paloaseman toiminta-alueella osoittaa, että toimintavalmiutta on kehitettävä alueella sekä palveluita ja niiden tasoa on parannettava.  Sopimuspalokuntajärjestelmä tulee edelleen olemaan osa pelastustoimen palvelutuotantoa Jämsän, Jämsänkosken, Koskenpään, Hallin ja Länkipohjan paloasemilla. Tätä järjestelmää on tarkoitus vahvistaa 24/7 minimivahvuisella pelastusryhmällä (1+3), joka sijoittuu Jämsän paloasemalle.

 

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

 Jämsän kaupungin hallintosään § 25

 

Ehdotus vs. kaupunginjohtaja Anna-Liisa Juurinen

 

 Kaupunginhallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:

Kustannusten nousu perustuu pelastustoimen johtokunnan 26.1.2021 hyväksymään palvelutasopäätöksen mukaiseen toimenpiteeseen.

Jämsän paloaseman valmiuden nostaminen on perusteltua, jotta saavutettavuusajat saadaan kriteereiden mukaisiksi.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että pelastuslaitoksen on haettava aktiivisesti talouden tasapainotuskeinoja, jotta kustannukset eivät nouse, koska sillä on vaikutusta kuntien rahoituspohjaan tulevina vuosina.

 

Päätös Keskustelun aikana Jorma Poti teki esittelijän ehdotuksesta poikkeavan esityksen:

Jämsän kaupunki päättää antaa seuraavan lausunnon:
Jämsän kaupunki on vastannut K-S pelan lausuntopyyntöön liittyen palvelutasopäätöksestä 18.01 2021 mm. seuraavasti: nykyistä kustannustehokasta sopimuspalokuntajärjestelmään perustuvaa toimintaa ei tulisi romuttaa, vaan tukea kaikella mahdollisella tavalla. Näin saataisiin aikaa myös seurata mihin Jämsän kaupungin riskit kehittyvät tulevaisuudessa. Tuon lausunnonantamisen jälkeen ja sitä edeltäneiden keskustelujen (pelastusjohtaja, kj ja kh pj) jälkeen ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka edellyttäisivät ennen hyvinvointialueelle siirtymistä Jämsän kaupungin sitoutumista tämänkaltaiseen muutokseen kesken talousarviovuoden.
Jämsän alueella tavoitetaan riskiruudut esimerkillisesti. Pelan johtokunnan päätösesitykseen liittyvässä materiaalissa ei ole esitetty konkreettisia poikkeamia pelastusyksiköiden toimintavalmiusajoissa, vahvuuksissa tai muissakaan toteutuneissa tilastoissa.

Lisäksi Jämsän kaupunki edellyttää pelastustoimen järjestelyjen suunnittelussa
- miten hyvinvointialue järjestää esim. ensihoidon. Jos se järjestetään ns alueen omana työnä nykyinen paloasema vaatii laajennuksen ambulansseja varten
- soveltuuko nykyinen asema ympärivuorokautiseen työskentelyyn. Jos se vaatii remonttia, sitä ei kannata tehdä ennen kuin selviää pelan toiminnan kokonaisuus Jämsässä
- sopimuspalokuntien kanssa tulee keskustella järjestelyistä. He ovat työsuhteisia sopimuspalokuntiin nähden ja heidän kanssaan tulee käydä yt neuvottelut tulevasta toiminnasta ja muutoksista ennen päätöksentekoa. Nyt sitä ei ole tehty, eikä siihen ole annettu mahdollisuutta
- sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä ei saa heikentää, heillä on tulevaisuudessakin merkittävä rooli pelastustoiminnassa
- kun sotessa on investointikielto ennen hyvinvointialueelle siirtymistä, niin miksi pelastustoimi tästä poikkeaisi ilman aivan välttämättömiä tarpeita. Sellaisia ei ole ainakaan esitetty
- sisäministeriö on aloittamassa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen uudistamisen tämän vuoden aikana. Onko sillä vaikutuksia esimerkiksi Jämsän kohdalla?

Edellä mainituilla perusteilla Jämsän kaupunki esittää lausuntonaan, että talousarviomuutosta ei hyväksytä Jämsän kustannusten osalta. Jämsän kaupungin osalta muutokset siirretään pelastustoiminnan osalta hyvinvointialueen arvioitavaksi ja toteutettavaksi.

Jorma Potin esitystä kannattivat Pekka Laaksonen, Ulla Patronen ja Tarja Uusipaasto.

Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, suoritettiin äänestys. Äänestystavasta päätettiin seuraavasti:
Esittelijän ehdotusta kannattavat ilmaisevat "jaa" ja Jorma Potin esitystä kannattavat ilmaisevat "ei".

Esittelijän ehdotus sai nolla (0) ääntä. Jorma Potin esitys sai yhdeksän (9) ääntä (Jorma Poti, Lotta Ahola, Joni Frisk, Jukka Haaparanta, Pekka Laaksonen, Ulla Patronen, Tarja Uusipaasto, Mika Kyrö, Mika Laitinen).

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että äänin 0 - 9 kaupunginhallituksen päätös on Jorma Potin esityksen mukainen.

Anssi Mennala ja Sanna Rajala ilmoittivat olevansa esteellisiä, eivätkä olleet läsnä asian käsittelyn aikana (yhteisöjääviyden poikkeus). Kokouksessa oli läsnä asian käsittelyn aikana varajäsenet Mika Kyrö (Anssi Mennalan varajäsen)ja Mikko Laitinen (Sanna Rajalan varajäsen) klo 18.40-19.26.

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa