Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 29.08.2022/Pykälä 238

Khall 29.08.2022 § 238 

558/10.00.00/2022

 Valmistelija maankäyttöinsinööri Teijo Taipale, puh. 040-7521901

Oikaisuvaatimus on toimitettu 27.6.2022. Oikaisuvaatimuksen allekirjoittajat: Elina Airaksinen, Annikki Lehvonen, Hannu Lehvonen, Tiina Tuittu, Juho Tuittu, Nina Juurimaa, Jussi Ollila, Antti Salmi, Hasan Al-Yagoob, Juho-Pekka Airaksinen, Kosmo Airaksinen.

"Kunnan jäseninä haemme oikaisua kaupunginhallituksen päätökseen metsäsuunnitelman hyväksymisestä. Oikaisuvaatimus koskee 6.6.2022 pidetyn kokouksen pykälää 169, Jämsän kaupungin metsäsuunnitelma 2022-2031.

Aito kuuleminen ei suunnitelmaa valmistellessa toteutunut. Kuntalaisilta kysyttiin näennäisesti kommentteja suunnitelmaan, mutta vaikka kommentteja tuli huomattava määrä, ei niillä ollut todellista vaikutusta päätöksentekoon, vaan suunnitelma hyväksyttiin sellaisenaan sen ongelmakohtia tarkastelematta.

Kaupunginjohtajan pohjaesitys kaupunginhallitukselle huomioi kuntalain 22 §:n jonka mukaan asukkailla on oikeus osallistua kunnan toimintaan. On sääli, ettei suunnitelman hyväksymisen puolesta äänestäneet perehtyneet vastaesitykseen tarkemmin.

Osallisuus on osa kuntademokratiaa, mutta osallisuuden toteutumista ei näennäisillä kyselyillä tueta. Osallisuuden toteutumiseksi täytyisi saada myös kokemuksia siitä, että osallistumisella voi aidosti vaikuttaa kunnan tulevaisuuteen ja tärkeäksi kokemiinsa asioihin. Näennäisten kyselyiden toteuttaminen ja piittaamattomuus kuntalaisten mielipiteistä rapauttaa koko osallistamisen tarkoituksen ja viestii kuntalaisille siitä, ettei heidän mielipiteillään lopulta ole merkitystä. Erikoiselta tuntuu myös kuntapoliitikon alentuva selitys siitä, ettei tuloja ole jos puita ei hakata. Kunnan tulopohja perustuu pitkälti muuhun kun avohakkuualueiden puunmyyntituotoille. Toivottavasti myös yhteisistä asioista päätämässä olevat olisivat jotakuinkin perillä siitä mistä kuntien tulonlähteet lopulta koostuvat. Saman kokouksen pykälästä 171 tämä olisi ainakin kohtuullisen helppo tarkistaa.

Metsäsuunnitelmalla tähdätään nyt siihen, että lähes 23 % koko kaupungin metsäpinta-alasta olisi tulevaisuudessa avohakkuualuetta tai pientä taimikkoa. Samassa kokouksessa, pykälässä 179 elinvoimatoimiala nimetään käynnistämään metsien suojelusuunnitelma luontokadon ehkäisemiseksi. Kuinka tämä ristiriita ei kummeksuta päätöksentekijää jo kokouksen aikana?

Luontokato tarkoittaa ihmiskatoa. Aika elinkelpoisen ympäristön ylläpitoon käy ihmislajilta vähiin.

https://www.sttinfo.fi/tiedote/hakkuiden-lisaaminen-ei-edista-pariisin-ilmastosopimuksen-tavoitteidensaavuttamista?publisherId=69819243&releaseId=69944592

Hakkuita lisäämällä ei päästä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin, sillä hakkuiden vaikutus säilyy merkittävänä ainakin 100 vuoden ajan. Hakkuiden vaikutus metsien hiilivarastoihin on jätetty laajalti huomiotta elinkaariarviointitutkimuksissa. Tämä tuottaa harhaanjohtavia tuloksia puun käytön merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä(STT 15.6.2022, linkki uutiseen yllä) Suomen hiilinielut ovat romahtaneet ja koko maankäyttösektori on muuttunut päästölähteeksi ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa. Metsien ilmastosuunnitelmat pitäisi valtakunnallisesti tehdä uusiksi, jotta hiilinielut saataisiin nopeaan kasvuun. Päästöluvut osoittavat, ettei hallituksen hiilineutraalisuustavoite ja EU-velvoitteet enää nykyisellä maankäyttöpolitiikalla toteudu. (YLE, 10.6. linkki uutiseen: https://yle.fi/uutiset/3-12470127) Jämsä voisi huomioida asian jo nyt, ennakkoon ja samalla noudattaa;

omaa strategiaansa( . Viihtyisä elinympäristö . Kaupunkilaisen kokemus asuin- ja luontoympäristöstään paranee, Ympäristö: Jämsän kaupungilla on ympäristöohjelma ja kaupunki on sitoutunut ohjelman mukaisiin ympäristötekoihin. . Kaupungilla on oma ilmasto-ohjelma . Kaupungin omat päästöt vähenee . Ilmastovaikutukset arvioidaan päätöksenteossa . Kuntalaisten ympäristötietoisuutta ja -tekoja lisätään)

matkailustrategiaansa (Aktiivisen LUONTOmatkailijan VASTUULLINENparatiisi)

elinvoimaohjelmaansa (Jämsän lumovoimaa luonnonläheisyys. Kaupungin rooli luontomatkailussa on toimintaympäristön tukeminen elinvoimaa kehittävillä toimenpiteillä.) Lyömättä niitä turhiksi kaupunginhallituksen hyväksymällä metsäsuunnitelmalla. Päätöksenteossa ja suunnitelmassa ei käy ilmi kuinka ilmastovaikutukset on arvioitu nykytiedon valossa päätöstä tehdessä. Strategiassa tätä kuitenkin edellytetään. Suunnitelman hyväksymisen puolesta äänestäneet lienevät kuitenkin enimmäkseen pidemmän linjan kuntapoliitikkoja ja ovat toki varmasti tietoisia näistä edellä mainituista ristiriitaisuuksista.

Oikaisuvaatimuksella haluamme, että edellä mainitut seikat huomioidaan päätöksenteossa perusteellisesti, kuntalaisten muistutukset käsitellään uudelleen ja metsäsuunnitelma palautetaan niiden pohjalta valmisteluun".

Kaupunginhallitus on hyväksynyt 6.6.2022 (169 §) Jämsän kaupungin metsäsuunnitelman vuosille 2022-2031.

Kuntalain 134 §:n mukaan kunnanhallituksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua päätöksen tehneeltä toimielimeltä. Päätökseen tyytymätön saa tehdä oikaisuvaatimuksen sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusperusteella. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 140 §:n mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa

Elina Airaksisen ym. tekemä oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa.

Hallintolain (434/2003) 49 g §:n mukaan otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen viranomainen voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätös on perusteltava. Oikaisuvaatimusta käsittelevä viranomainen käsittelee tehdyn oikaisuvaatimuksen, eikä koko asiaa, jota oikaisuvaatimus koskee.

Vastaus tehtyyn oikaisuvaatimukseen:

Metsälain (1093/1996) 4 a?§ (20.12.2013/1085) mukaan metsäsuunnitelmalla tarkoitetaan metsänomistajan yhden tai useamman metsäkiinteistön metsien puuvaroja ja tilaa, luontoarvoja sekä hoitoa ja käyttöä koskevaa ajantasaista suunnitelmaa. Metsäsuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät saa olla suunnitelman laatimisajankohtana voimassa olevien metsien hoitoa ja käyttöä koskevien säännösten vastaisia.

Jämsän kaupungin metsäsuunnitelman laatijaksi on elinvoimajohtajan päätöksellä 25.1.2021 § 5 valittu 22.12.2020 - 14.1.2021 järjestetyn tarjouskilpailun perusteella kokonaistaloudellisesta hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen tehnyt Metsä-avain Oy. Valintakriteereissä oli painotettu tarjoushintaa, henkilöstön pätevyyttä ja referenssejä.

Metsäsuunnitelman maastotyön suorittivat vuoden 2021 touko-lokakuun aikana metsäasiantuntijat Seppo Rautio ja Elmeri Jurvanen. Työn toteutusta valvoivat metsänhoitajat Petteri Mönkkönen ja Akseli Juurinen. Suunnitelma on laadittu käyttäen ForestKIT -sovellusta, joka on Tapio Oy:n ja Simosol Oy:n metsä-suunnitteluun ja metsävarojen hallintaan kehittämä järjestelmä.

Elina Airaksin ym. ovat esittäneet oikaisuvaatimuksessaan seuraavat väittämät ja vaatimukset 1-4:

1. "Aito kuuleminen ei suunnitelmaa valmistellessa toteutunut. Kuntalaisilta kysyttiin näennäisesti kommentteja suunnitelmaan, mutta vaikka kommentteja tuli huomattava määrä, ei niillä ollut todellista vaikutusta päätöksentekoon, vaan suunnitelma hyväksyttiin sellaisenaan sen ongelmakohtia tarkastelematta."

Kuntalain (410/2015) 22 § (8.2.2019/175) "mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja;

2) selvittämällä asukkaiden ja kunnassa säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien tai oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa;

3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin;

4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun;

5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;

6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua."

Kuntalain 22 §:ssä säädetään siitä, että kunnan on turvattava kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kunnan toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Kyseinen säännös kuitenkin jättää kunnan omaan harkintavaltaan, kuinka se tosiasiassa toteuttaa kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet.

Jämsän kaupungin metsäsuunnitelmaan laatimiseksi tehtyjen maastoinventointien tuloksia ja kaupungin metsien tilaa esiteltiin yleisölle avoimessa verkkotilaisuudessa 29.9.2021. Korona-epidemiatilanteesta johtuen yleisötilaisuuden muunlainen järjestäminen ei ollut mahdollista. (Kuntalaki 22 § kohta 1)

Metsäsuunnitelma-aineisto on toimitettu Jämsän kaupungin käyttöön painettuna versiona sekä sähköisenä metsätietostandardin mukaisina siirtotiedostoina. Yli 1000-sivuisen suunnitelma-aineiston havainnollistamiseksi ja sen esittämiseksi julkisesti tietoverkossa laadittiin erillinen karttapohjainen verkkosovellus, johon vietiin suunnitelmaan sisältyvät ajantasaiset metsävaratiedot sekä metsäsuunnitelmaan merkityt toimenpide-ehdotukset. Verkkosovellukseen toteutettiin myös karttasijaintiin perustuva kommentointimahdollisuus. (Kuntalaki 22 § kohta 2)

Metsäsuunnitelman painettu versio ja karttapohjainen verkkosovellus olivat julkisesti nähtävillä 24.3.-8.4.2022. Suunnitelma-aineiston nähtävillä olemisesta sekä mahdollisuudesta aineiston kommentoimiseen ja kirjallisten muistutusten jättämiseen ilmoitettiin Jämsän kaupungin verkkosivuilla ajankohtaista palstalla sekä kaupunkilehti Vekkarissa 23.3.2022 julkaistulla kuulutuksella. (Kuntalaki 22 § kohta 2)

Nähtävillä olleesta suunnitelma-aineistosta jätetyt kommentit, mielipiteet ja muistutukset on viety sellaisenaan, täysin referoimattomina, päätöksenteon liiteaineistossa elinvoimalautakunnan ja kaupunginhallituksen jäsenille tiedoksi. Muistutuksissa esille tulleisiin merkityksellisiin asioihin on vastattu päätösasian valmistelutekstin kommenteissa 1-15. (Kuntalaki 22 § kohta 2)

Paikkaan (kiinteistö tai metsäkuvio) yksilöitävissä olevat kuntalaisten jättämät kommentit ja muistutukset on huomioitu. Ne tullaan viemään lisätietoina ForestKIT-järjestelmässä ylläpidettävään sähköiseen metsäsuunnitelmaan, jolloin ne voidaan ottaa huomioon suunnitelmakaudella ja myös sen jälkeen tehtävien metsänhoitotoimenpiteiden toteutuksen suunnittelussa. Lisäksi ajantasainen metsävaratieto tullaan julkaisemaan erillisenä karttatasona Jämsän kaupungin karttapalvelussa. Avoin paikkatieto auttaa kuntalaisia hyödyntämään mm. metsien virkistysmahdollisuuksia. (Kuntalaki 22 § kohdat 2 ja 5)

2. "Metsäsuunnitelmalla tähdätään nyt siihen, että lähes 23 % koko kaupungin metsäpinta-alasta olisi tulevaisuudessa avohakkuualuetta tai pientä taimikkoa. Samassa kokouksessa, pykälässä 179 elinvoimatoimiala nimetään käynnistämään metsien suojelusuunnitelma luontokadon ehkäisemiseksi. Kuinka tämä ristiriita ei kummeksuta päätöksentekijää jo kokouksen aikana?"

Kaupungin metsien nykyisellä ikäluokkarakenteesta johtuen kasvuaan luontaisesti hidastaneet varttuneet kasvatusmetsät ja uudistuskypsät metsät ovat vahvasti edustettuina. Suunnitelmakaudella puuston kokonaistilavuus tulee hetkellisesti pienenemään, kun iäkkäimpiä metsiä uudistetaan. Talousmetsissä toimenpide-ehdotukset on tehty pääosin tasaikäisen metsätalouden mukaisesti noudattaen Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia. Tasaikäiseen metsätalouteen kuuluvat uudistaminen, taimikonhoito, harvennushakkuut ja uudistushakkuu. Uudistushakkuu toteutetaan tyypillisesti avohakkuuna, jonka jälkeen maaperä muokataan istutettaville taimille tai siementen kylvölle sopivaksi kasvualustaksi. Uudistettavien puulajien valinnassa ja myöhempien metsänhoitotoimenpiteiden linjauksissa vaikuttavat kasvupaikan soveltuvuus eri puulajeille, metsätuhojen välttäminen, ilmastonmuutokseen varautuminen sekä monipuolisen puulajikirjon ylläpitäminen.

Kaupunginhallituksen käsittelyssä on ollut 6.6.2022 §179 valtuustoaloite, joka koskee metsien suojeluohjelman laatimista. Valtuustoaloitteeseen vastaaminen on delegoitu elinvoimatoimialalle. Metsien suojeluohjelman laatimiseen otetaan kantaa myöhemmin valtuustoaloitteeseen annetussa vastauksessa.

Metsäsuunnitelman tarkoituksena on mm. tunnistaa luontoarvot, erityisesti metsälain 10 §:n perusteella jo muutenkin suojellut erityisen arvokkaat elinympäristöt. Metsäsuunnitelman ohella metsien käyttöä ohjataan monipuolisesti myös kansallisella lainsäädännöllä - mm. metsälaki 1093/1996, laki metsätuhojen torjunnasta 1087/2013, laki metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 1168/2021, riistavahinkolaki 105/2009, luonnonsuojelulaki 1096/1996, yksityistielaki 560/2018, maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999, vesilaki 587/2011 ja muinaismuistolaki 295/1963. Voimassa olevia säädöksiä ja metsäsertifikaatin sääntöjä noudattamalla varmistetaan erityisen tärkeiden elinympäristöjen, virkistys- ja suojeluarvojen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyvyys.

3. Jämsän kaupungin tulisi noudattaa:

"omaa strategiaansa( . Viihtyisä elinympäristö . Kaupunkilaisen kokemus asuin- ja luontoympäristöstään paranee, Ympäristö: Jämsän kaupungilla on ympäristöohjelma ja kaupunki on sitoutunut ohjelman mukaisiin ympäristötekoihin. . Kaupungilla on oma ilmasto-ohjelma . Kaupungin omat päästöt vähenee . Ilmastovaikutukset arvioidaan päätöksenteossa . Kuntalaisten ympäristötietoisuutta ja -tekoja lisätään)

matkailustrategiaansa (Aktiivisen LUONTOmatkailijan VASTUULLINENparatiisi)

elinvoimaohjelmaansa (Jämsän lumovoimaa luonnonläheisyys. Kaupungin rooli luontomatkailussa on toimintaympäristön tukeminen elinvoimaa kehittävillä toimenpiteillä.)"

Metsäsuunnitelma ei ole ristiriidassa kaupungin strategian, matkailustrategian tai elinvoimaohjelman kanssa.

Metsäsuunnitelmaan kirjatuissa toimenpide-ehdotuksissa on otettu huomioon Tapion hyvän metsänhoidon suositusten toteutuminen, virkistys- ja luontoarvojen säilyminen ja hyvä metsätaloudellinen tulos. Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt on suunnitelmassa rajattu toimenpiteiden ulkopuolelle. Myös muissa arvokkaissa luontokohteissa on ehdotettu hakkuukieltoa tai hakkuiden toteutusta siten, että niiden ominaispiirteet eivät vaarannu. Virkistys- ja taajamametsissä suositaan metsän luontaista uudistumista sekä poiminta- ja pienaukkohakkuita. Liikkumista haittaavat ja vaaralliset kulkureiteille kaatumassa olevat puut suositellaan poistamaan. Talousmetsissä tärkeimpänä tavoitteena on kannattava puuntuotanto, joskin virkistyskäytöltään ja maisema-arvoiltaan erityisen tärkeillä kuvioilla vältetään niissäkin päätehakkuita tai pyritään jättämään maisemapuita polkujen ja muiden kulku-urien läheisyyteen. Vaihtoehtoisesti on myös ehdotettu toimenpiteeksi kivisille kuvioille siemenpuuhakkuita, koska maaston kivisyyden takia maanmuokkaus ja istutus olisivat hyvin vaikeita toteuttaa. Siemenpuuhakkuita on myös ehdotettu kuvioille, jotka ovat lenkkipolkujen tai muiden virkistysalueiden läheisyydessä tai muuten maisemallisesti keskeisillä paikoilla, jotta toimenpiteistä olisi vähemmän haittaa maisema- ja virkistysarvoille. Kustannuksissa on myös pyritty säästämään huomioimalla kehityskelpoinen luontaisesti syntynyt alikasvos uudistushakkuissa.

Metsänkäsittelytoimenpiteiden suunnitelmallisella ja oikea-aikaisella toteuttamisella varmistetaan Jämsän kaupungin metsien säilyminen elinvoimaisina ja hyvässä kasvukunnossa, metsien mahdollisimman hyvä hiilensidontakyky, viihtyisä asuinympäristö sekä monipuoliset virkistysmahdollisuudet.

4. "Päätöksenteossa ja suunnitelmassa ei käy ilmi kuinka ilmastovaikutukset on arvioitu nykytiedon valossa päätöstä tehdessä."

Ajankohtainen ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvä hiilensidontanäkökulma on huomioitu metsäsuunnitelmassa siten, että toimenpide-ehdotukset ovat kestävän metsätalouden mukaisia ja puuston kasvua edistäviä. Terve ja kasvava puusto sitoo hiiltä, joten metsänuudistamisen onnistuminen ja hyvä metsänhoito ovat hiilensidonnan kannalta erittäin tärkeitä. Lisäksi metsätalouden hiilensidontaan vaikuttaa merkittävästi lopputuotteiden hiilenkierto ja fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen puulla. Puutuotteet kuten rakentamiseen käytettävä sahatavara ja puulevyt sitovat hiiltä monia kymmeniä vuosia. Fossiilisista polttoaineista luovuttaessa puun energiakäytöllä on suuri merkitys.

Jämsän kaupungilla käytössä oleva ForestKit-järjestelmä on monipuolinen ja moderni metsätietojärjestelmä, joka sisältää mm. kehittyneen simulointiominaisuuden. Metsävaratieto pysyy ajan tasalla kasvumalleihin perustuvan metsäsimulaattorin avulla: simulaattori kasvattaa puustoa inventointihetkestä nykyhetkeen ja ennustaa hakkuukertymiä, metsätalouden tuloja ja menoja, sekä laskee metsätalouden hiilitaseita. Simuloidut vaihtoehdot huomioivat metsätalouden taloudellisen kannattavuuden, hiilitaseen ja luontoarvot. Vaihtoehtojen laskenta perustuu hyvän metsänhoidon suositusten laajaan toimenpidekirjoon.

Yhteenvetona Elina Airaksisen ym. oikaisuvaatimuksen johdosta voidaan todeta, että:

Jämsän kaupungin metsäsuunnitelma 2022-2031 on laadittu 29.3.2021 allekirjoitetun Jämsän kaupungin ja Metsäavain Oy:n välisen hankintasopimuksen sekä metsälain 4 a § mukaisesti. Metsäsuunnitelman laatijalla on ollut riittävä asiantuntemus ja osaaminen myös metsäekologian osa-alueelta.

Metsäsuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät ole voimassa olevien metsien hoitoa ja käyttöä koskevien säännösten vastaisia.

Metsäsuunnitelman valmistelussa ja sen hyväksymistä koskevassa päätöksenteossa on noudatettu kaikilta osin  kuntalain (410/2015) säädöksiä.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

 Hallintosääntö 25 §  Kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta  Kuntalaki 134 §

Ehdotus Kaupunginjohtaja Hanna Helaste

 Kaupunginhallitus päättää, että
1. se hyväksyy oikaisuvaatimuksen kuntalaisten kuulemisen osalta tarkoituksenmukaisuusperusteella ja päättää palauttaa asian valmisteluun metsäsuunnitelmaan jätettyihin kommentteihin ja muistutuksiin vastaamiseksi.
2. Muilta osin oikaisuvaatimus hylätään perusteettomana esittelytekstissä mainituin perusteluin.

Päätös Keskustelun aikana Mika Kyrö teki esittelijän ehdotuksesta poikkeavan esityksen:
Kaupunginhallitus päättää, että oikaisuvaatimus hylätään.

Mika Kyrön esitystä kannattivat Lotta Ahola, Joni Frisk, Merja Lahtinen ja Antti Lähdesmäki.

Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin kättennostoäänestys.

Äänestyksessä esittelijän ehdotus sai neljä (4) ääntä (Jorma Poti, Jukka Haaparanta, Ulla Patronen, Sanna Rajala). Mika Kyrön esitys sai viisi (5) ääntä ( Mika Kyrö, Lotta Ahola, Joni Frisk, Merja Lahtinen, Antti Lähdesmäki).

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että äänin 4-5 Mika Kyrön esitys tuli kaupunginhallituksen päätökseksi.