Sosiaali- ja terveyslautakunta
Pöytäkirja 27.01.2022/Pykälä 6

SoTe 27.01.2022 § 6  

517/05.08.07/2021  

 Valmistelijat: tulosaluejohtaja Heikki Oksanen, p. 040 721 3718 ja johtava sosiaalityöntekijä Minna Laurila-Paasonen, p. 040 763 8327.

Perhehoidolla tarkoitetaan hoidon tai muun osa- tai ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoi­det­ta­van kotona. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan myös si­jais­van­hem­mik­si. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa ole­val­le lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ih­mis­suh­tei­siin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista ke­hi­tys­tään  (Perhehoitolaki 263/2015, 1 ja 3 §:t).

Perhehoitoa voidaan käyttää huostaanotettujen ja kiireellisesti si­joi­tet­tu­jen lasten hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi tai kun lapsi si­joi­te­taan avohuollon tukitoimena. Perhehoitoa toteutetaan myös las­ten­suo­je­lu­lain mukaisena jälkihuoltona (Lastensuojelulaki 417/2007, 37 ja 49 §:t).

Perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen lapsen sijaishuollon muo­to: laitoshoitoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida jär­jes­tää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla per­he­hoi­dos­sa tai muualla (Lastensuojelulaki 50 §). Jotkut perhehoitajat toi­mi­vat lisäksi myös tukiperheenä. Avohuollon sijoitus kuuluu las­ten­suo­je­lun avohuollon tukitoimiin eikä siihen sovelleta las­ten­suo­je­lu­lain säännöksiä sijaishuollosta (Lastensuojelulaki 49 §).

Perhehoitolaissa säädetään perhehoitajasta, hoitopalkkiosta ja kus­tan­nus­ten korvaamisesta. Perhehoitajan kanssa tehtävässä toi­mek­si­an­to­so­pi­muk­ses­sa sovitaan maksettavan palkkion määrästä ja suo­rit­ta­mi­ses­ta, kustannusten korvaamisesta, hoidettavan käyt­tö­va­rois­ta, hoidon kestosta, hoidettavan oikeuksista ja tukitoimista, per­he­hoi­ta­jan vapaasta, perhehoitajan valmennuksesta, työn oh­jauk­ses­ta ja koulutuksesta, sopimuksen irtisanomisesta sekä tar­vit­taes­sa muista seikoista. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kun­nal­li­sen eläkelain muuttamisesta annetussa laissa (713/2004).

Hoitopalkkio

Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oi­keus saada antamastaan hoidosta palkkiota. Laissa on säädetty hoi­to­palk­kion vähimmäismäärä. Perhehoitolain mukaisen hoitopalk­kion vähimmäismäärä nousee 1.1.2022 lukien 847,24 euroon (So­si­aa­li- ja terveysministeriö / Kuntainfo 10/2021, 9.12.2021). Kunnat voi­vat maksaa myös vähimmäismäärää suurempia hoitopalkkioita. Hoi­to­palk­kio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös sää­det­tyä vähimmäismäärää pienempänä.

Mikäli hoitopalkkio on sovittu toimeksiantosopimuksessa vä­him­mäis­mää­rää suuremmaksi tai pienemmäksi, korotetaan hoitopalkkiota in­dek­si tarkistusten johdosta 1.1.2022 lukien 2,46 prosenttia (työn­te­ki­jän eläkelain 395/2006 96 §:ssä tarkoitettu palkkakerroin).

Kulu- ja käynnistämiskorvaukset

Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle mak­se­taan korvaus perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja yl­lä­pi­dos­ta aiheutuvista kustannuksista sekä hoidon käynnistämisestä ai­heu­tu­vis­ta tarpeellisista kustannuksista. Perhehoidossa olevan hen­ki­lön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista per­he­hoi­ta­jil­le maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus.

Lais­sa on säädetty kulukorvauksen vähimmäismäärästä. Ku­lu­kor­vauk­sen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ra­vin­nos­ta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muus­ta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne ta­van­omai­set terveydenhuollon kustannukset, joita muun lain sää­dän­nön no­jal­la ei korvata. Lisäksi kulukorvaus sisältää lastensuojelulain no­jal­la perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai nuorelle hänen omaan käyt­töön­sä mainitun lain nojalla annettavat käyttövarat. Per­he­hoi­ta­jil­le mak­set­ta­via kulu- ja käynnistämiskorvauksia tulee perhehoitolain 19 §:n mukaan tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elin­kus­tan­nus­in­dek­sin (lokakuu 1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuo­si­muu­tok­sen mukaisesti. Elinkustannusindeksin pisteluku lo­ka­kuus­sa 2020 oli 1979 ja lokakuussa 2021 se oli 2041. Indeksin pisteluku on nous­sut 3,13 prosenttia.

Perhehoitolain 17 §:n mukaisten korvausten vähimmäismäärää tulee nyt tarkistaa elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti.  Ku­lu­kor­vauk­sen vä­him­mäis­mää­rä on 1.1.2022 alkaen 437,44 euroa. Käyn­nis­tä­mis­kor­vauk­sen enimmäismäärä vuonna 2021 on ollut 3.012,25 eu­roa. Käyn­nis­tä­mis­kor­vauk­sen määrää tulee tarkistaa elinkus­tan­nus­in­dek­sin pisteluvun nousua vastaavasti, eli 3,13 %. Käyn­nis­tä­mis­kor­vauk­sen enimmäismäärä 1.1.2022 lukien on 3.106,53 € per­he­hoi­dos­sa olevaa henkilöä kohti.

Oikeus vapaaseen ja korvaus

Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, kunnan tai kun­ta­yh­ty­män tulee järjestää perhehoitajalle mahdollisuus vapaaseen. Per­he­hoi­ta­jal­la on oikeus kahteen vapaavuorokauteen jokaista sel­lais­ta kalenterikuukautta kohden, jolloin hän on toiminut per­he­hoi­ta­ja­na 14 vuorokauden ajan kalenterikuukautta kohden.  Per­he­hoi­don jär­jes­tä­mi­ses­tä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän tulee huo­leh­tia tai tar­vit­taes­sa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoi­don tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­sa järjestämisessä perhehoitajan va­paan ajaksi (Per­he­hoi­to­lain 13 §). Oikeus vapaaseen lasketaan ka­len­te­ri­vuo­sit­tain, va­paa­kau­si alkaa 1.1. ja päättyy 31.12, ellei toisin so­vi­ta.

Perhehoitajan sijaiselle maksetaan 60 €/vrk/lapsi, jos perhehoitajan si­jai­nen on perhehoitajan kotona hoitamassa lasta.

Jos perhehoitajan vapaan sijainen hoitaa lasta omassa kodissaan mak­se­taan palkkio 60 € + iänmukainen kulukorvaus.

Jos perhehoitaja hoitaa itse lasten hoidon vapaansa aikana, maksaa si­joit­ta­va kunta vuosittain sovitun summan perhehoitajalle. Alle 18-vuo­ti­aan lapsen perhehoitajan vapaan järjestämiskuluja mak­se­taan perhehoitajalle korkeintaan 1.000,80 €/vuosi/lapsi. Vapaan jär­jes­tä­mis­ku­lu maksetaan kahdessa erässä kesäkuussa ja jou­lu­kuus­sa.

Saamallaan korvauksella perhehoitaja järjestää hoidossaan olevan lap­sen hoidon vapaan aikana. Hoidon järjestämisestä tulee sopia so­si­aa­li­työn­te­ki­jän kanssa. Vapaan järjestämiskulu on ku­lu­kor­vauk­sen tavoin verollista tuloa.

Mikäli lapsen poissaolo yhtäjaksoisesti perhehoidosta jatkuu yli 30

vuorokautta, kulukorvauksen maksaminen päättyy.

Mikäli lapsen poissaolo yhtäjaksoisesti perhehoidosta jatkuu yli 14 vuo­ro­kaut­ta, ylimenevältä osalta ei ole oikeutta saada ku­lu­kor­vaus­ta.

Kulukorvaus kattaa lapsen ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat ta­van­omai­set menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kus­tan­nuk­set, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Lisäksi kulukorvaus si­säl­tää lastensuojelulain (417/2007) nojalla perhehoitoon sijoitetulle lap­sel­le tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä mainitun lain nojalla an­net­ta­vat käyttövarat.

Muut kulukorvaukset

Lapsen lomanvietosta aiheutuvat

kustannukset 250 €/vuosi

Lastensuojelun perhehoidon palkkioiden ja korvausten mää­räk­si Jämsän ja Kuhmoisten sosiaali- ja terveydenhuollon yh­teis­toi­min­ta-alu­eel­la 1.1.2022 alkaen esitetään seuraavaa:

Palkkiot

Jos nuori 13 - 17 -vuotias sijoitetaan perhehoitoon, maksetaan palk­kio kaksinkertaisena.

Jos lapsi sijoitetaan kiireellisesti sijaisperheeseen, maksetaan palk­kio 1,5 kertaisena.

Mikäli lapsen poissaolo yhtäjaksoisesti perhehoidosta jatkuu yli 30

vuorokautta, palkkion maksaminen päättyy.

Jos perhehoitoon sijoitetulla lapsella kehitykseen liittyvä eri­tyis­pulmaa (esim. Pfas tai fas), niin hoitopalkkio maksetaan joko puo­li­tois­ta tai kak­sin­ker­tai­se­na.

Kulukorvaukset

Mikäli lapsen poissaolo yhtäjaksoisesti perhehoidosta jatkuu yli 14 vuo­ro­kaut­ta, ylimenevältä osalta ei ole oikeutta saada ku­lu­kor­vaus­ta.

Kulukorvauksen lisäksi voidaan tukea yhtä harrastusta.

Muista lapsen kuljettamisista aiheutuneita menoja voidaan korvata ki­lo­met­ri­kor­vauk­sen mukaan, mikä on 0,20 snt/km

Käynnistämiskorvaus

Hoidon käynnistämisestä perhehoitajalle aiheutuvista tarpeellisista kus­tan­nuk­sis­ta maksetaan korvaus (käynnistämiskorvaus), jonka enim­mäis­mää­rä on 1.1.2022 lukien 3.106,53 euroa (ent. 3.012,25 eur.) perhehoidossa ole­vaa henkilöä kohden. Korvattavia kohteita voi­vat olla kalusteet, vuo­de­vaat­teet, ensi vaatekerta, leikkikalut sekä har­ras­tus­vä­li­neet.

Muut kulukorvaukset

Sijoitetun lapsen kotilomasta, maksetaan 10 €/pvä vanhemmalle tar­peen mukaan.

Lapsen lomanvietosta aiheutuvia kustannuksia maksetaan 250 €/vuo­si.

Sijoitetun lapsen ulkomaanmatkaa voidaan tukea kerran viidessä vuo­des­sa siten, että maksetaan hänen lentonsa ja majoituksesta ai­heu­tu­vat kulut.

Sijaisvanhempien koulutusta voidaan tukea siten, että maksetaan yk­si koulutus/vuosi.

Mopokortista voidaan maksaa 200 €.

Vanhemmille korvattavat kulut

Lapsen ollessa sijoitettuna kodin ulkopuolella, voidaan vanhempia tu­kea matkakuluissa sovittuihin asiakassuunnitelmiin. Vähävaraista (toi­meen­tu­lo­tu­ki­oi­keus) vanhempaa voidaan tukea myös ta­paa­mi­ses­ta aiheutuvissa kuluissa.

Sijaishuollossa olevan lapsen muistaminen

Rippijuhla: kortti + kukat (30€)

Lakkiaiset/ammattiin valmistuminen; kortti + kukat (30€)

Läheisen kuolema: kortti + kukkalaite (30€)

Sijaishuollossa olevan lapsen etuuksien perintä

Lyhytaikaisesta avohuollon sijoituksesta (1-3kk) ei peritä etuuksia, mut­ta tätä pidemmistä avohuollon sijoituksista peritään lapsen etuu­det.

Kiireellisen sijoituksen ajalta ei tehdä perintää lapsen etuuksista.

Kiireellisen sijoituksen jatkoajalta ei tehdä perintää (30 päivää), mut­ta jos sijoitus jatkuu ja odotetaan hallinto-oikeuden päätöstä, pe­ri­tään lapsen etuudet kaupungille

Huostaanoton aikana lapsen etuudet peritään kaupungille.

Jälkihuollon tuen ohjeet

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuo­rel­le tämän luvun mukainen jälkihuolto 40 §:ssä tarkoitetun si­jais­huol­lon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto on järjestettävä myös 37 §:ssä tarkoitetun avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päät­ty­mi­sen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vä­hin­tään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin.

Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle kuin 1 momentissa tar­koi­te­tul­le lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle. (LSL 75 §) Jäl­ki­huol­lon tarkoitus on tukea nuoren itsenäistä selviytymistä arjessa. Jäl­ki­huol­lon tuki suunnitellaan nuoren kanssa yhteistyössä, hänen tar­pei­taan tukien.

Jälkihuollon tukena voidaan myöntää

-                400 € autokoulumaksuun

-                400 € tietokoneeseen

-                tukea opiskeluun liittyvissä hankinnoissa

-                maksaa harrastuskuluja yhdestä harrastuksesta, jos se tukee nuo­ren selviytymistä arjessa maksimissaan 50 €/kk

-                matkakuluja kerran kuussa läheisten näkemiseen julkisen lii­ken­teen kulujen mukaan/kilometrikorvaus 0,20 €/km

-                bussikorttiin koulun, opiskelun tai hoitokontaktin tueksi

Jos nuori saa kuntoutusrahaa, sovitaan nuoren kanssa, mitä hän mak­saa omista menoistaan ko. summasta.

  Jälkihuoltonuoren muistaminen

Lakkiaiset/ammattiin valmistuminen; kortti + kukat (30€)

Läheisen kuolema: kortti + kukkalaite (30€)

Ensikotiin pieni muistaminen

  Jälkihuollon sijoitus

Nuori voidaan sijoittaa jälkihuollon sijoituksella hänelle sopivaan paikkaan, yleensä jatkaa sijaisperheessä tai perhekodilla asumista esim. lukion/ammatillisen tutkinnon suorittamiseen asti.

Jälkihuollon sijoituksesta maksetaan sijaisperheille peruspalkkio ja puolet kulukorvauksesta. Nuori käyttää omat opintoetuutensa opiskeluun ja asiakassuunnitelmassa sovittaviin asioihin. Sijaisperhe  maksaa nuorelle käyttörahan.

Perhekodissa asuvasta 18-vuotiaasta maksetaan lähtökohtaisesti puolikas vuorokausihinta, mutta asiasta neuvotellaan jokaisen nuoren kohdalla erikseen.

  Itsenäistymisvarat (77§)

  Itsenäistymisvaroja kerrytetään lapsen tuloista. Jos lapsella ei ole omia itsenäistymisvaroja, maksetaan hänelle kunnan varoista isenäistymisvaroja. Itsenäistymisvaroista voidaan tukea lapsen omia itsenäistymisvaroja, maksetaan hänelle itsenäistymiseen tarvittavia kodinhankintoja, joita itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvaroista voidaan tukea lapsen itsenäistymiseen tarvittavia kodinhankintoja, joita ovat sänky, ruokapöytä + tuolit, sohva, vaatekaappi, pyykinpesukone, mikroaaltouuni, astiasto, aterimet ja ruuan valmistusastioita.

  Lisäksi voidaan tukea liinavaatteissa ja pyyhkeissä. Itsenäistymisvarojen käytöstä sovitaan sosiaalityöntekijän/jälkihuollon sosiaaliohjaajan kanssa ja varoilla on tarkoitus tukea itsenäistymistä.

Nuoren täyttäessä 25 vuotta päättyy jälkihuolto, jolloin myös käyttämättä jääneet omat itsenäistymisvarat maksetaan nuorelle.   

  Tukiperhe, Tukihenkilö      Tukiperheen järjestäminen on sen sijaan perheille tarjottavaa yleistä                             so­si­aa­li­pal­ve­lua (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 28 §)

Tukiperheelle korvataan perhehoidon palkkiosta sekä ku­lu­kor­vauk­ses­ta laskettu päiväkohtainen summa kaksinkertaisena. Tu­ki­per­he­vii­kon­lop­pu pe-su on laskettava kolmeksi päiväksi.

Tukiperheelle maksettava palkkio  56,48 euroa/pvä

Tukiperheelle maksettava kulukorvaus  29,17 euroa/pvä.

Tukihenkilölle maksetaan palkkio  100 €/kk

(100€/kk = tapaaminen 1krt/vko)

Lisäksi maksetaan yhteisen tekemisen aiheuttamat kulut sovitusti

Matkakustannuksissa korvausperuste on 20 snt/km tai julkisen lii­ken­teen käytöstä aiheutunut todellinen kustannus.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

 Hallintosääntö 26 §

Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Hellsten

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy edellä asiaselostuksessa esitetyt lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset otettavaksi käyttöön Jämsän ja Kuhmoisten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella 1.1.2022 lukien.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.