Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 11.09.2023/Pykälä 224

Elvoi 24.08.2023 § 109 

 Valmistelija: elinvoimajohtaja Anna-Liisa Juurinen, puh 040 747 7736, vs. kehittämispäällikkö-opistojen rehtori Tuija Huikuri, tietohallintopäällikkö Heli Helminen, puh 050 377 4888, kehittämispäällikkö Hannele Rahkonen puh 040 571 2088, vapaa-aikapalvelupäällikkö Katja Pohjoismäki puh 040 571 6556, matkailu- ja markkinointijohtaja Ulla Haggrén  p. 040 526 1393

Arja Paakkanen + 6 allekirjoittajaa on jättänyt valtuustoaloitteen, jossa Paakkanen kysyy: "Ilmeisesti kukin toimiala käynnistää hankkeita varsin itsenäisesti muita toimialoja kuulematta? Onko mahdollista yhteissuunnittelulla katsoa hanketarpeita, jolloin voidaan vähentää ennakoimattomuutta ja laajentaa hankkeista saatavia hyötyjä?"  

 Vastaus valtuustoaloitteeseen

Hanke on aiheeltaan ja kestoltaan rajattu tehtävä, joka lähtee paikallisesta tarpeesta ja/tai paikallisilta toteuttajilta. Hankkeen tavoitteena on jonkin todetun ongelman ratkaiseminen tai idean kehittäminen käytännön toiminnaksi. Kullakin hankkeella on tietyt tavoitteet ja määrätty toiminta-aika sekä oma budjettinsa.

Hankerahoitusta on tarjolla hyvin erilaisiin tarkoituksiin ja myös rahoittajia on laaja kirjo pelkästään kansallisella tasolla. Rahoituslähteestä ja rahoittajasta riippuen rahoitusta on tarjolla erilaisten tavoitteiden toteuttamiseen. Ministeriöiden rahoituksia suunnataan pääosin hallitusohjelman kärkihankkeisiin ja muiden rahoittajien rahoitusta ohjelma-asiakirjojen mukaisiin hankkeisiin.

Jämsän kaupungilla hankkeita toteutetaan kaupungin kaikilla toimialoilla. Tärkeimpiä rahoittajia ovat (tämän päivän tilanteessa):

-          Sivistystoimessa opetus- ja kulttuuriministeriö sekä opetushallitus

-          Elinvoimatoimessa Keski-Suomen liitto, Vesuri ry, ympäristöministeriö, Traficom, ARA, Business Finland sekä liikuntapaikkarakentamisen osalta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

-          Konsernipalveluissa valtiovarainministeriö, Keski-Suomen liitto, Kuntatyönantajien Kunteko-ohjelma, Kevan työelämän kehittämisen rahoitus ja Työsuojelurahasto

Myös muilta rahoittajilta on haettu rahoitusta erilaisiin toimenpiteisiin tarvelähtöisesti. Jämsän kaupunki on ollut mukana myös joissain kansainvälisissä hankkeissa osatoteuttajan tai edunsaajan roolissa.

Hankevolyymi

Sivistystoimi

Vapaa-aikapalveluissa on tällä hetkellä käynnissä Liikuntaneuvontaa ja elintapaohjausta jämsäläisille -hanke 2022-2024, koulunuorisotyötä toteuttava Nuorten rinnalla koulussa 2023-2024 -hanke sekä lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan kerho- ja leiritoiminta 2023-2024 -hanke.

Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on reilut 20 hanketta, joista suurin osa liittyy Opetus- ja kulttuuriministeriön tai Opetushallituksen määrittelemiin hallitusohjelman kärkihankkeisiin. Näihin hankkeisiin on valtion budjetissa varattu määrärahat, ja hankkeiden tavoitteet ja sisällöt on määritelty tarkoin ennakkoon. Koulutuksen järjestäjille hankkeeseen osallistuminen tarkoittaa yleensä aina myös varautumista kunnan omarahoitusosuuteen, joka hankkeesta riippuen on 5-35 % hankkeen kokonaiskustannuksista. 

Elinvoimatoimi

Elinvoimatoimessa toteutettavien hankkeiden tavoitteena on ensinnäkin kaupunkiympäristön kehittäminen suunnittelun tai investointihankkeiden keinoin, joista esimerkkeinä esteetön aistipolku, kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma tai pyöräily-ympäristön investointihanke. Toisaalta elinvoimatoimen hankkeiden tavoitteena on elinkeinoelämän kehittäminen ja elinkeinoelämää palvelevien investointien toteuttaminen, joista esimerkkeinä Himoksen ensilumen latu, TIKKA - hanke sekä Jämsä Tehdas. Kolmanneksi elinvoimatoimi hakee yhteistyössä sivistystoimen kanssa rahoitusta liikuntapaikkojen kehittämiseen, joista esimerkkeinä Kaipolan ja Kuoreveden koulujen lähiliikuntapaikat. Neljänneksi elinvoimatoimesta hoidetaan Jämsän kaupungin asuntotoimea ja haetaan rahoitusta asumisen kehittämiseen, mistä esimerkkinä senioriasumisen kehittämishanke, Sasu-hanke sekä asumisneuvonnan rahoitus. Elinvoimatoimi hakee edelleen rahoitusta energiainvestointien toteuttamiseen, mistä esimerkkinä koulujen katoille toteutettujen aurinkovoimaloiden toteutukseen saadut avustukset. 

Toimialalta toteutetaan tällä hetkellä mm. seuraavia hankkeita:

-          Jämsä Tehdas  - ketterien kokeilujen yhteisöalusta työlle, yrittämiselle ja oppimiselle -kehittämishanke

-          Jämsä Tehdas  - ketterien kokeilujen yhteisöalusta työlle, yrittämiselle ja oppimiselle -investointihanke

-          Sujuva asumisen polku

-          Tapahtumia ja tuotteita Himos-Jämsän ulkoilureitistölle - 168 elämysten kilometriä

-          TIKKA- tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta kasvua hanke

-          Pyöräily-ympäristön kehittämishanke

Elinvoimatoimen toteuttamisen hankkeiden kokonaisvolyymi on tällä hetkellä n. 2,5 M€. Omarahoitusosuus kehittämishankkeissa vaihtelee 0 - 50 % välillä ja investointihankkeissa 30 - 50 % välillä. Pääosin kehittämishankkeiden omarahoitus on 20 %.

Konsernipalvelut

Konsernipalveluista tuotetaan Jämsän kaupungin talous-, hallinto-, henkilöstö-, tietohallinto-, viestintä- ja markkinointipalvelut sekä matkailun kehittäminen.

Tietohallinnon vetovastuulla on meneillään kaksi VM:n rahoittamaa digitukihanketta. VM3-Älylomakkeet- hankkeessa (2020-2023, yhteishanke Multian kunnan kanssa, Jämsä vastuukunta) kehitetään sähköistä asiointia ja siihen liittyviä työprosesseja käyttöönottamalla mm. verkkolomakkeet ja sähköinen allekirjoittaminen. VM4-Digiakatemia-hankkeessa (2022-2024, yhteishanke Porin, Seinäjoen ja Porvoon kanssa, Pori vastuukunta) toteutetaan kolme koulutuskokonaisuutta, jotka parantavat digitaalisen kehittämisen, prosessien tehostamisen sekä projektijohtamisen osaamista organisaation asiantuntijoilla. Hankkeisiin osallistuu asiantuntijoita kaikilta toimialoilta. Digikehittämisrahaa on haettu ja käytetty viime vuosina aikaisemminkin, VM1-Talousdigihanke sekä VM2-Älykäs asiointi ja osallistuminen, jotka ovat jo päättyneet.  

Matkailu, markkinointi ja viestinnän -tulosalueella hankevolyymi vuonna 2023 on miltei puolet tulosalueen rahoituksesta. Matkailun kehittämishankkeet ovat linjassa matkailustrategian painopisteisiin ja kaupungin strategiaan sekä valmistuvaan elinvoimaohjelmaan. Matkailun kehittämiseen liittyviä hankkeita arvioidaan matkailun johtoryhmässä, joka koostuu matkailuyrittäjistä ja virkahenkilöistä. Hankkeet ovat yrityslähtöisiä, liiketoiminnan kasvuu ja kehittämiseen, ennakointiin sekä Himos-Jämsä  -brändin vahvistamiseen liittyviä kehittämishankkeita.

MMV tulosalueelta toteutetaan parasta aikaa Uutta kilpailukykyä Himos-Jämsä matkailuun hanketta, missä yritysten digitaalisia valmiuksia on kehitetty kasvuohjelman kautta, tiedolla johtamisen toimintamallia viety eteenpäin, mm. matkailun laaja aluetalousselvitys, lisäksi tapahtuma- ja vaikuttajamarkkinoinnin toimintaohjeet rakennetaan. Kesäkuussa päättyi Himos-Jämsä toimintaympäristön kehittämishanke, jossa matkailustrategia ja reitistöjen kehittäminen sekä digitaalinen aluemarkkinointi olivat keskiössä. Parhaillaan valmistellaan yhteistyössä Visit Jyväskylä Regionin ja yritysten kanssa laajempaa kansainvälistä hanketta. Paikallisesti visithimosjämsä -sivuston asiakaslähtöisyyden kehittäminen sekä erityisesti luonto- ja hyvinvointimatkailutuotteiden löydettävyys ja kehittäminen ovat valmistelussa.

Hankkeiden valmistelusta ja toteutuksesta

Sivistystoimi

Jämsän sivistystoimessa hankkeille on olemassa oma kustannuspaikka (42190), jonka sisällä hankkeet ja niihin kohdistuvat kustannukset erotetaan omalla tunnisteellaan (tunniste 3). Näin pystytään erottelemaan kulut hankkeiden päätyttyä tehtävää selvitystä varten (toiminta ja sen vaikuttavuus, kustannukset).

Ennen kuin päätetään hankerahoituksen hakemisesta, kehittämispäällikön ja johtavan rehtorin johdolla neuvotellaan yhdessä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen esihenkilöiden kanssa kulloisenkin hankkeen tavoitteista ja sisällöistä, sekä siitä, onko kunnassa tarvetta lähteä kehittämään hankkeen mukaista toimintaa. Mikäli hankkeelle nähdään selkeä tarve, selvitetään yhdessä haettava avustussumma ja siihen liittyvän omarahoitusosuuden sisältyminen olemassa olevaan, tai seuraavalle vuodelle suunniteltuun budjettiin.

Joissakin hankkeissa ollaan yhteydessä esimerkiksi kaupungin muihin toimialoihin tai paikallisiin kolmannen sektorin toimijoihin, ja sovitaan tulevasta yhteistyöstä ennen hankehakemuksen jättämistä. Tällä varmistetaan sujuva toiminnan aloittaminen rahoituspäätöksen jälkeen.

Jämsän sivistyslautakunta päättää lopulta haettavista hankkeista, vahvistaa hankkeiden käyttösuunnitelman ja hankkeen päättyessä hyväksyy kehittämispäällikön yhdessä hankkeessa mukana olevien tahojen kanssa laatiman selvityksen hankerahojen käytöstä, sekä toiminnan tuloksista. Kaikki hankkeisiin liittyvät asiakirjat löytyvät sivistyslautakunnan pöytäkirjoista ja niiden liitteistä.

Sivistystoimessa hanke on lisäresurssi normaalin työn tekemiseen: esim. laadukkaampaan ja tasa-arvoisempaan varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, kun hankeavustuksella voidaan pienentää opetusryhmiä tai tuoda opettaja- ja ohjaajaresurssia perusryhmiin, tai tarjota lisätukea sitä tarvitseville

Hankerahoitusta tarvitaan toiminnan kehittämiseen, kun tarvitaan lisää resursseja (työaikaa, työntekijöitä) jonkin tiedossa olevan kokonaisuuden kehittämiseen ja uusien toimintamallien rakentamiseen koko kaupungin tai jonkin tulosalueen osalta: esim. joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallin rakentaminen, yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittäminen, kuntakohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman kirjaaminen, lukutaidon edistäminen varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa.

Sivistystoimessa Kehittämispäällikkö - opistojen rehtorin tehtävänkuva on laadittu siten, että hän seuraa hakuja ja on yhteyksissä toimialan vastuuhenkilöihin, jotta rahoitus saadaan hyödynnettyä mahdollisimman laajasti 

Hankkeita pyritään suunnittelemaan tarvittaessa yhteistyössä myös muiden toimialojen kanssa. Esimerkiksi Liikuntaneuvontaa ja elintapaohjausta jämsäläisille -hanketta on suunniteltu aikanaan kaupungin hyvinvointityöryhmässä.

Liikuntapaikkarakentamisen investointihankkeissa tehdään yhteistyötä elinvoimatoimialan kanssa. Sivistyslautakunta antaa liikuntapaikkarakentamisen investointiesityksiin liittyen oman lausuntonsa, joka on myös kaupunginhallituksen ja -valtuuston käytettävissä investointihankkeista päätettäessä.

Elinvoimatoimi

Elinvoimatoimessa hankkeita toteutetaan eri tulosalueilla ja kustannuspaikoilla. Hankkeille kohdistuvat kustannukset erotetaan kullekin hankkeelle annetulla tunnistella (tunniste 3). Elinvoimatoimen hankkeiden taloushallinnosta vastaa taloushallinnossa nimetty taloussihteeri yhdessä hankkeelle palkatun henkilöstön kanssa.

Ennen kun päätetään hankerahoituksen hakemisesta,  hankevalmistelijat neuvottelevat yhdessä elinvoimatoimen viranhaltijoiden ja tarpeen mukaan muiden toimialojen tai muiden yhteistyökumppanien kanssa kulloisenkin hankkeen tavoitteista ja sisällöistä, sekä siitä, onko kunnassa tarvetta lähteä kehittämään hankkeen mukaista toimintaa. Hankevalmistelijoina toimivat elinvoimatoimessa toimialan asiantuntijat oman toimensa ohella.

Mikäli hankkeelle nähdään selkeä tarve, selvitetään saatavilla olevat rahoituslähteet, laaditaan hankesuunnitelma kustannusarvioineen ja käydään alustavat neuvottelut rahoittajan kanssa. Mikäli hanke on sisällöiltään ja tavoitteiltaan rahoituskelpoinen, hankkeelle haetaan omarahoitusta kaupunginhallitukselta. Elinvoimatoimen hankkeet ovat pääsääntöisesti niin laajoja ja pitkäkestoisia, että niiden omarahoitusta ei olla voitu sisällyttää olemassa olevaan tai seuraavan vuoden budjettiin. Elinvoimatoimen budjettiin on sisällytetty 20 000 € määräraha hankkeiden omarahoituksiin, mikä riittää vuosittain muutamien pienehköjen ja lyhytkestoisten hankkeiden omarahoitusosuuksien kattamiseen.

Elinvoimatoimen hankkeiden hakemisesta päättää pääsääntöisesti kaupunginhallitus myöntämällä hankkeille omarahoituksen. Elinvoimatoimen budjettiin sisällytetyn 20 000 € määrärahan käyttämisestä hankkeiden omarahoituksiin päättää elinvoimalautakunta. Elinvoimalautakunta seuraa suurempien hankkeiden toteutumista neljännesvuosittain talousraportoinnin yhteydessä ja aina tarvittaessa. Hankkeiden loppumaksu ja loppuraportointi käsitellään sekä elinvoimalautakunnassa, että kaupunginhallituksessa.

Elinvoimatoimen hankkeissa ollaan pääsääntöisesti aina yhteydessä kaupungin muihin toimialoihin, elinkeinoelämään ja muihin asiaan liittyviin tahoihin. Elinvoimatoimen hankkeille perustetaan ohjaus- tai seurantaryhmä, joihin kutsutaan keskeisten tahojen edustajat. Siten varmistetaan, että hankkeista saadaan paras mahdollinen hyöty elinkeinoelämän tai toimintaympäristön kehittymiseksi.  

Kaupunkiympäristön kehittämisessä valmistelua ja toteutusta tehdään yhteistyössä kaupungin toimialojen ja toimijoiden kanssa, mikäli hankkeet ovat sellaisia, että niillä on rajapintaa joko yhdistyksiin, yrityksiin tai muiden toimialojen tuottamiin palveluihin.  Elinkeinoelämän kehittämishankkeet valmistellaan aina yhteistyössä yritysten kanssa tai yritysten aloitteiden pohjalta.  Elinkeinoelämän kehittämishankkeiden yhteensovittamista tehdään myös kaupunginjohtajan perustamassa elinkeinoryhmässä

Toimialalla toteutetaan kaksi kertaa vuodessa hankehäppening, jonka tavoitteena on ollut uusien hankevetäjien tietojen ja taitojen lisääminen hankkeiden hallinnointiin liittyen. Toimialan hankkeiden taloushallinnosta vastaava on osallistunut tilaisuuksiin.  Hankehäppeningiin on kutsuttu myös MMV:n hankkeista vastaavat henkilöt. Hankehäppeningin lisäksi toimialalla on järjestetty myös vapaamuotoisempia hankehöpötyksiä, joissa hankevetäjillä on ollut mahdollisuus vaihtaa kuulumisia. 

Elinvoimatoimen vuosittain toteuttaminen hankkeiden lukumäärä on kohtuullinen ja toimialalla pidetään huolta siitä, että toimialalta toteutettujen hankkeiden toimenpiteet eivät mene päällekkäin.  Sitä edellyttävät myös rahoittajat.

Konsernipalvelut

Henkilöstöpalvelujen hankkeita valmistellaan sisäisesti eri yhteyksistä nousevista kehittämistarpeista. Tarpeet voivat ilmetä esimerkiksi lainsäädännön muutosten myötä, työterveyshuoltoyhteistyön pohjalta tai saadusta sisäisestä palautteesta. Kehittämistarpeita nousee myös kaupungin johtoryhmästä, toteutetuista henkilöstökyselyistä ja luottamushenkilöiden aloitteesta. Kehittämistarpeiden esille nostamiseksi palautetta myös kerätään henkilöstöltä eri tavoin. Hankesuunnitteluun osallistuu eri toimialojen edustajia, jolloin yhteistoiminnallisuus toteutuu.

ICT hankkeita valmistellaan yhdessä kaikkien toimialojen asiantuntijoiden kanssa, tarve ja tavoitteet lähtevät aina toiminnasta. Hankesuunnittelussa pyritään ottamaan huomioon koko organisaation tarpeet, jotta toteutus vastaa mahdollisimman hyvin todellista tarvetta ja päällekkäisiä kehittämishankkeita ei tehdä.  Digituen haku ja hankehallinnointi on hoidettu tietohallinnon toimesta. Kehittämisen tavoitteena on aina ennakoiva toiminnan ja siihen liittyvien digitaalisten ratkaisujen kehittäminen.

Matkailuhankkeita valmistellaan yhdessä matkailuelinkeinon kanssa.

Tiedottamisesta

Sivistystoimi

Sivistystoimialan hankkeista tiedotetaan aina julkisesti avustuspäätöksen tultua. Hanketyön aikana tiedottaminen kohdistuu enemmän hankkeen kohderyhmille, mutta myös julkista tiedottamista tehdään. Jokaiselle hankkeelle on nimetty hankevastaava, jonka tehtäviin tiedottaminen kuuluu.

Viestinnän merkitys hanketoiminnassa on tärkeää, ja monissa hankkeissa rahoittaja sitä myös edellyttää. Näin on esimerkiksi Harrastamisen Suomen malli- toiminnassa. Rahoittajille, vaikka ne olisivat valtionhallinnon toimijoita, on tärkeä saada näkyvyyttä toiminnalleen. Myös Jämsän kaupungin kannalta on hyvä tuoda esille niitä toimia ja niiden vaikuttavuutta, joita hankkeiden avulla kulloinkin saadaan aikaan. Näin myös varmistetaan se, että omarahoitusosuuden käytölle on selkeät perusteet.

Elinvoimatoimi

Tiedottaminen kuuluu elinvoimatoimessa hankkeiden tehtäviin ja elinvoimatoimen hankkeiden rahoittajat edellyttävät pääsääntöisesti viestintäsuunnitelman laatimista hankesuunnitelman osaksi. Suuremmissa ja pitkäkestoisemmissa hankkeissa, kuten Ketterien kokeilujen yhteisöalusta tiedottaminen on hyvin aktiivista ja tavoitteellista ja joissakin hankkeissa, kuten SASU -sujuvat asumisen palvelut viestinnän kehittäminen ja viestinnän toteuttaminen ovat oma työpakettinsa. Monissa elinvoiman hankkeissa järjestetään myös hankkeiden toimintaan liittyviä työpajoja ja yleisötilaisuuksia, joihin on avoin pääsy.

Elinvoimatoimen hankkeissa tiedottamista kohdistetaan pääosin hankkeiden kohderyhmille, jotka usein ovat paikkakunnan yrityksiä tai yhteisöjä, mutta monesti myös Jämsän ulkopuolella asuvia ja yrittäviä tahoja. Kaupunkiympäristön kehittämiseen liittyen tiedottamista tehdään myös kuntalaisille.

Konsernipalvelut

Henkilöstöpalvelut vastaavat omalta osaltaan hallinnoimiensa hankkeiden sisäisestä tiedottamisesta jo alkaen hankkeiden hakuvaiheessa, päätöksen tultua ja hankkeen eri vaiheissa säännöllisesti ja usein. Myös hankkeen lopputuloksesta ja päättymisestä tiedotetaan. Tiedottaminen on ahkeraa. Hankeaihioista, tukirahaa saaneista hankkeista, sekä toteumasta tiedotetaan aina myös johtoryhmälle sekä luottamuselimille. Myös julkisia tiedotteita toteutetaan riippuen hankkeen sisällöistä. Sisäisistä kehittämishankkeista tiedotetaan vähintään hankkeen lopputuloksesta. Suoraan kuntalaisvaikutteisesta tai luottamushenkilöiden panokset sisältävistä hankkeista tiedotetaan useammin ennalta suunnitellun viestintäsuunnitelman mukaisesti.

MMV - tulosalueella toteutetuista hankkeista viestitään suunnitelmallisesti sisäisesti sekä yritykset ja yhteistyökumppanit huomioiden (uutiskirjeet, tiedotteet, media, some). Hankkeiden ohjausryhmissä on aina yritysedustajia enemmistö. Viestintä on parhaillaan mukana VM3-älylomakkeiden kehittämisessä sekä aiemmin päättyneet VM2 älykäs asiointi ja osallistuminen hankkeessa.

TA kirjaus hanketoiminnan pirstaleisuuteen

Valtuustoaloitteessa viitataan TA 2022 sivistystoimen kirjaukseen, että:" Hanketoiminnan pirstaleisuus ja osittainen ennakoimattomuus vaikeuttavat toiminnan suunnitelmallista kehittämistä ja johtamistyötä sekä jatkumon syntymistä. Osa hankkeista, nimi vaihdellen, on jatkunut jo useita vuosia."

Sivistystoimen TA-kirjaus liittyy opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoituksenhakuihin liittyvään ominaisuuteen, ei yhteistyöhön kaupungin toimialojen välilä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamista varhaiskasvatuksen, sekä esi- ja perusopetuksen hankkeista suuri osa liittyy laadun ja tasa-arvon edistämiseen, mitkä ovat olleet jo yli 10 vuotta hallituksen kärkihankkeita. Lisäksi koronapandemian jälkeen valtio on halunnut tukea koulutuksen järjestäjiä tiedossa olevan oppimisvajeen korjaamisessa. Kaikki nämä hankkeet ovat saaneet rahoitusta kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan, jolloin rahoitusta on pitänyt hakea vuosittain, jotta jatkumo hankeavustuksen käytössä on turvattu. Hankerahoituksella palkatun henkilöstön osalta puolestaan tilanne on ollut hankala, koska heille ei ole voitu taata työsuhteen jatkoa vuodesta toiseen, kun myönnetyt avustussummat vaihtelevat vuosittain. Näin ollen opetus- ja ohjaushenkilöstö on saattanut vaihtua vuosittain, jolloin oppilaantuntemus ja oppilaan saaman tuen laatu ja määrä on vaihdellut kohtuuttomasti.

Yhteenveto

Kaupungin toimialoilla on erilainen perustehtävä ja kuten edellä on esitetty rahoitusta haetaan eri lähteistä erilaisiin tarkoituksiin. Hankkeiden valmistelua ja koordinointia tehdään eri tavoin riippuen siitä, mihin tarkoitukseen rahoitusta ollaan hakemassa. Hankerahoitusta haetaan laajassa yhteistyössä sekä sisäisten, että ulkoisten kumppanien kanssa tarpeeseen perustuen. Kaikki kaupungin hankkeet perustuvat valtuuston hyväksymään strategiaan ja muihin strategisiin asiakirjoihin (esim. Himos-Jämsä matkailustrategia, elinvoimaohjelma, taloussuunnitelma). Näin ylimmän toimielimen strateginen johtaminen linjaa hankkeiden käynnistämistä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

Valtuustoaloitteessa myös kysytään: "Onko mahdollista yhteissuunnittelulla katsoa hanketarpeita, jolloin voidaan vähentää ennakoimattomuutta ja laajentaa hankkeista saatavia hyötyjä?"  

Yhteissuunnittelu on jo nykyisellään olemassa oleva toimintatapa niissä tilanteissa, joissa hanke sivuaa useampaa toimialaa. Esimerkiksi sisäisissä henkilöstöpalveluiden hankkeissa ohjausryhmät koostuvat eri toimialojen edustajista, sivistystoimi ja elinvoima tekevät aktiivista ja myönteistä yhteistyötä liikuntapaikkojen kehittämiseksi ja elinvoimatoimen ja MMV:n yhteistyö on tiivistä matkailun toimintaympäristön kehittämiseksi.

Hankkeista saatavia hyötyjä on varmasti mahdollista laajentaa, mitä tarkoitusta varten kaupunginjohtaja on nimennyt elinkeinoryhmän. On myös selvää, että hankeviestintään on syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, jotta hankkeiden toimintaan liittyvä tieto saavuttaa kaikki tarpeelliset tahot.

Kiitämme valtuutettuja tärkeän asian esiin nostamisesta.

 Toimivalta, johon päätös perustuu: Hallintosääntö 26 §

Ehdotus Elinvoimajohtaja Anna-Liisa Juurinen

 Elinvoimalautakunta antaa esittelytekstin mukaisen vastauksen valtuustoaloitteeseen ja esittää sitä edelleen kaupunginhallitukselle ja - valtuustolle hyväksymistä varten.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Khall 11.09.2023 § 224 

1252/00.01.02/2022

 Valmistelu hallintojohtaja Auli Korhonen p. 040 557 2146

Sivistyslautakunta on kokouksessaan 31.8.2023 (§ 91)  antanut samansisältöisen vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen ja esittänyt sitä kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle hyväksymistä varten.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

 Hallintosääntö § 24 / kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta

Ehdotus Kaupunginjohtaja Hanna Helaste

 Kaupunginhallitus antaa elinvoimalautakunnan ja sivistyslautakunnan päätösten mukaisen vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen johdosta annetun selvityksen riittäväksi.

Aloite on loppuun käsitelty.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.