Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 02.10.2023/Pykälä 240

Khall 12.06.2023 § 173 

 Valmistelija: konsernipalvelujohtaja Vesa Urtti, p. 0400 447 383

Kuntalain 110 §:n mukaan "Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä." Taloussuunnitelmavuosien ennusteet ovat raskaasti alijäämäisiä ja talouden tasapainon saavuttaminen lainmukaisessa ajassa näyttää erittäin vaikealta.  

Jämsän kaupungin terveeseen talouteen tähtäävä valmistelu tulee siten aloittaa välittömästi. Talousarviovuoden mahdollista alijäämän syntymistä lähdetään ehkäisemään määrärahojen käytön harkinnalla (kustannustason jäädytys) ja päivittäisen työn taloudellisuutta korostavalla toiminnalla. Tämän lisäksi tulee tarkastella tase-erien tarjoamat mahdollisuudet.

Henkilöstökustannusten syntymistä hillitään tarkastelemalla rekrytointitarvetta ja tehtäväjärjestelyjen mahdollisuutta jokaisen eläköityvän/ poistuvan henkilön osalta. Tämän lisäksi jokaisen hankinnan ja kulun tarpeellisuutta arvioidaan kriittisesti siten, että kaikki "ei-pakollinen" jäädytetään.

Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaiset palkankorotusvaikutukset alkavat näkymään voimakkaasti kesäkuusta lähtien. Sopimusten kustannusvaikutus vuodelle 2023 on 4,85 %. Alkuperäiseen talousarvioon on varattu 2,5 %:n palkankorotusvaikutus. Valtuuston 29.5. hyväksymään lisätalousarvioon varattiin 2,35 %:n (800 000 eur) palkankorotusvaikutus. Tämä ja muut lisätalousarvion erät vetivät talousarvionvuoden tuloksen alijäämäiseksi -826 245 euroon.

Talouden tilannetta seurataan kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja toimialojen sekä tulosalueiden johtoryhmissä erityisen tarkasti niin, että se on jokaisen kokouksen asialistalla.

Tasapainottamisohjelman valmistelun käynnistämisellä velvoitetaan toimialoja hakemaan muutosta kustannuskehitykseen tai tuottokertymään jo vuodelle 2023.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

Kuntalaki § 110

Ehdotus vs. kaupunginjohtaja

 Kaupunginhallitus päättää
1) käynnistää talouden tasapainottamisohjelman valmistelun.
2) valtuuttaa talouspalvelut laatimaan yhdessä kaupungin viestinnän kanssa kustannustietoisuuden ohjeistuksen.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Khall 11.09.2023 § 217 

 Valmistelija: konsernipalvelujohtaja Vesa Urtti, p. 0400 447 383

Talouden tasapainotussuunnitelman laadinta on edennyt suunnitelman mukaisesti. Kustannustietoisuuden ohjeistuksessa pureudutaan epäsuorien kustannusten hallintaan ja minimointiin sekä oikeiden toimintatapojen löytämiseen.

Talouden tasapainottaminen vaatii kaikkien toimintojen sopeuttamista tulevaan palvelutasoon ja väestörakenteeseen. Sopeutusehdotukset koskevat niin luottamustoimielimiä, hallintoa, tukipalveluita kuin toimialoja.  Henkilöstösuunnittelussa noudatetaan seuraavaa ohjeistusta:

• määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden osalta noudatetaan korostunutta harkintaa.
• eläke- ja muu poistuma hyödynnetään täysimääräisesti ennakoiden ja tehtävät priorisoidaan sekä järjestellään sisäisesti 
• henkilöstömäärä sopeutetaan väestörakenteeseen ja palvelutuotantoon 
• sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoitteluja mikäli jokin toiminta kokonaan lakkautetaan 
• työhyvinvointia, johtamista, esimiestyötä ja osaamista kehitetään 
• uusia tuottavuutta lisääviä toimintatapoja otetaan käyttöön, mm. digitalisaation hyödyntäminen 

 Talouden kokonaiskuva heikkenee edelleen

Tuoreimmat veroennustiedot vuodelle 2023 näyttävät 1,4 miljoonaa euroa heikommilta kuin talousarvion mukaiset budjetoidut erät. Tämän lisäksi budjetoimattomia SOTE-luottotappioita kirjattiin kuluksi 0,3 miljoonan euron edestä ja Kevan tasausmaksuun on tulossa 0,15 miljoonan euron lisämaksu. Heinäkuun lopun tilanteessa kumulatiiviset toimintakulut alittivat talousarvion 1,7 miljoonalla eurolla. Vesilaitoksen tulos heinäkuun lopussa näytti 0,4 miljoonaa euroa alijäämäiseltä. Näiden tietojen valossa tilikauden 2023 tulos liikkuu -0,2 ja -2,7 miljoonan välillä.

Valtiovarainministeriö julkaisi uudet valtionosuuslaskelmat kuntien SOTEPE-siirtolaskelmien valmistuttua. Valtionosuuslaskelmat eivät vielä ole lopullisia, mutta todennöisesti jo hyvin lähellä toteutuvaa valtionosuustasoa.  Jämsän kaupungin valtionosuuksien ennuste laski 2,7 miljoonasta eurosta vajaaseen 1,8 miljoonaan euroon. Samaan aikaan vastaavan kokoiset kaupungit saavat valtionosuuksia seuraavasti: Laukaa 15,6 Meur, Muurame 12,6 Meur ja Äänekoski 10,1 Meur. Toisaalta Haminan valtionosuudet ovat miinuksella 3,1 miljoonaa euroa.

Hallituksen tavoitteena on uudistaa peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä hallitusohjelman linjausten mukaisesti sekä lisätä järjestelmän ymmärrettävyyttä ja läpinäkyvyyttä. Kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia peruspalvelujen järjestämisessä. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa eri kokoisten kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut kaikkialla Suomessa, ottaa huomioon muuttotappiokuntien tarpeet ja eri alueiden demografinen kehitys sekä vahvistaa kasvavien kuntien ja kaupunkien edellytyksiä investoida kasvuun ja hoitaa sosiaalisia ongelmia. Uudistuneen järjestelmän on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2026.

Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa jo reilun kahdeksan kuukautta, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen taloudellinen merkitys yksittäisen kunnan talouteen alkaa selviämään vasta nyt, kun soten siirtolaskelmat valmistuvat. Muutokset ovat osin kohtuuttomat, yhteensä 47 kuntaa menettää valtionosuuksia enemmän kuin 200 euroa asukasta kohti. Jämsän tilannetta vaikeuttaa taseessa oleva alijäämä, sen kattamisvelvollisuus ja suunnitelmakauden rahoituksen romahtaminen. Konsernitaseessa ei ole puskureita heikompia vuosia varten, poislukien konsernirahasto, n. 6,9 Meur. Talouden tasapaino edellyttää yhteensä noin 24-26 Meur sopeutustason. Vertailuna todetaan, että kaupungin toimintakate vuoden 2023 talousarviossa on 47,6 Meur. Tasapainottamisen keinoina tulee siten tarkastella sekä käyttötalouden kokonaisuus, veroratkaisut että tase-erien tarjoamat mahdollisuudet.

Talouspalvelut on toimialajohtajien avulla laatinut rakenteellisten uu-distusten säästölistaukset toimialoittain. Näiden säästötoimenpiteiden tavoitteena on säästää 11 miljoonaa euroa taloussuunnittelukaudella 2024-2027. Näiden rakenteellisten uudistusten lisäksi tarvitaan n. 15 miljoonan euron vero- ja tase-erien ratkaisut tai vaihtoehtoisesti käyttö-talouden kaikkien ei-lakisääteisten toimintojen tarkastelu.

Valtuustoryhmät on informoitu tilanteesta ja syyskuun aikana järjestetään useita talouden tasapainotukseen liittyviä tilaisuuksia luottamustoimihenkilöille.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

Ehdotus Kaupunginjohtaja Hanna Helaste

 Kaupunginhallitus päättää
1) merkitä talouden tilanteen tiedoksi
2) ohjeistaa lautakuntia ja talousarvion valmistelijoita konkretisoimaan talousarviovuodelle 2024 yhteensä kahden miljoonan euron säästötavoitteet ja taloussuunnitelmavuosille 2025, 2026 ja 2027 kolmen miljoonan euron säästötavoitteet vuositasolla.
ja
3) ohjeistaa talouspalvelut valmistelemaan yhteensä 10-12 miljoonan euron tase-eräratkaisut sekä  3-5 miljoonan euron  veroratkaisut taloussuunnitelmavuosille 2024 - 2027.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Khall 02.10.2023 § 240 

1596/02.02.02/2023

 Valmistelija: konsernipalvelujohtaja Vesa Urtti, p. 0400 447 383

Jämsän kaupungin talous on toteutunut ylijäämäisenä kuusi kertaa ja alijäämäisenä kuusi kertaa viimeisen 12 vuoden aikana. Taseeseen kertynyt ylijäämä on korkeimmillaan noussut 4,9 miljoonaan euroon vajoten nykyiseen -3,5 miljoonan alijäämään.

Vuosien 2020 (4,8 Meur) ja 2021 (0,4 Meur) tilikaudet toteutuivat ylijäämäisinä pitkälti koronatukien ansiosta. Kaupunkiin on siten kuntaliitosten jälkeen jäänyt talouden rakenteellinen alijäämä eli kaupungin toimintamenot ovat ajoittain olleet suuremmat kuin toimintatulot.

Vuoden 2023 muutettu talousarvio osoittaa 0,8 miljoonan euron alijäämää. Talousarvion päivityksen jälkeen syksyn veroennuste näyttää 1,4 miljoonaa euroa heikompia verotilityksiä kuin talousarvio. Tämän lisäksi budjetoimattomia SOTE-luottotappiota on kirjattu 0,3 miljoonan euron edestä ja Kevan lisälasku tasausmaksuun on 0,15 miljoonaa euroa.

Elokuun lopun 2023 tilanteessa toimintakulut alittavat kumulatiivisen talousarvion 2,5 miljoonalla eurolla. Vastaavasti toimintatuotot alittavat talousarvion 1,3 miljoonalla eurolla ja toimintakate 1,2 miljoonalla eurolla. Tilikauden 2023 tulosennuste on arvioiden mukaan -0,2 ja -2,7 miljoonan euron välillä.

Vuodelle 2024 valtionosuuksien lasku (- 4,0 Meur), verotulojen lasku taannehtivien erien poistuttua (- 2,0 Meur) ja kunta-alan suuret palkankorotukset nykyisellä sopimuskaudella (-2,3 Meur) aiheuttavat vuodelle 2024 yli kahdeksan miljoonan euron rahoitusvajeen. Jatkovuosina 2025-2027 tuo vaje hiukan pienenee verotulojen noustessa, olettaen etteivät palkat nouse samassa tahdissa.

Kuntalain mukaan talouden on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen taloussuunnitelmakaudella. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Taloussuunnitelma voidaan laatia talousarviovuodelle ja maksimissaan kolmelle seuraavalle vuodelle. Jotta tasapaino voidaan saavuttaa, taloussuunnitelmakaudeksi tulee asettaa 2024-2027. Tavoitteena on, että kolmantena taloussuunnitelmavuonna 2026 kaupungin talous on tasapainossa tai ylijäämäinen.

Toimialat ovat valmistelleet säästöohjelmat siten, että vuonna 2024 tavoitteena on kahden miljoonan euron ja seuraavina vuosina kumuloituen kolmen miljoonan euron säästöt. Kaupunginhallitus ohjeistaa lautakuntien valmistelua kokouksessa käsiteltävän keinovalikoiman mukaisesti. Talousarviolaskelmaan 2024 on sisällytetty:

• 0,54 prosenttiyksikön kunnallisveron korotus (8,36 ? 8,9)
• kiinteistöveron korotus
  • maapohja (1,00 ? 1,30)
  • vakituinen asuinrakennus (0,45 ? 0,50)
  • muut asuinrakennukset (1,05 ? 1,20).

Talousarviolaskelmassa vuoden 2024 vuosikate on tämän hetken tiedoilla 4,1 miljoonaa euroa ja se kattaisi poistoista ja arvonalentumista 49 %. Tilikauden alijäämä tulisi sopeutuksesta huolimatta olemaan 3,9 miljoonaa euroa ja alijäämän kattamiseksi kaupunki joutuu nostamaan lisää pitkäaikaista lainaa. Alijäämä aiheuttaa uuden kertyvän alijäämän taseeseen, jos tilinpäätöksessä 2023 siihen mennessä kertynyt alijäämä katetaan ns. konsernirahastolla. Jos konsernirahastoa on vielä jäljellä, sitä voidaan käyttää kattamaan osa syntyvästä alijäämästä.

Esitetty ratkaisu jättää taloussuunnitelmakauden 3,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi - tosin taseessa oleva investointivaraus otetaan tarkastelussa huomioon. Jos esitettyjä säästöjä ei toteuteta, talouden tasapainoa ei saavuteta missään vaiheessa ja taloussuunnitelmakausi jää 13,6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Myös investointien osalta on laadittu lautakuntien valmistelun pohjaksi karsittu investointisuunnitelma 2024-2027, joka vähentää kaupungin korkomenoja ja poistoja tulevina vuosina.

Talousarviovalmistelusta ja yhteistoimintamenettelystä

Valtuuston talousarvioseminaari pidetään 23.10.2023. Lautakunnat ja johtokunnat valmistelevat omat talousarvioesityksensä 27.10.2023 mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioluonnosta 30.10.2023 ja tekee esityksensä valtuustolle veroprosenteista. Kaupunginjohtaja esittelee esityksensä talousarviosta viikolla 47 ja kaupunginhallitus päättää talousarvioesityksestä 4.12.2023. Yhteistoimintamenettely tulee käydä ennen kaupunginhallituksen talousarvioesitystä. Valtuusto päättää talousarviosta 11.12.2023.

Viikolla 40 pidetään henkilöstö- ja kuntalaisinfot sekä käsitellään yhteistoiminnassa kaupunginhallituksen henkilöstölinjaukset. Tästä eteenpäin neuvottelu on jatkuvaa.

Talouden tasapainottaminen edellyttää kaupungin palveluverkon tarkastelua, palvelutason ja rahan käytön kriittistä arviointia sekä mahdollisten päällekkäisten prosessien tai toimintojen poistamista. Toiminnan uudelleenorganisointia tulee tehdä modernilla tavalla ja digitalisaatiota hyväksi käyttäen. Palveluverkon supistamisen myötä turhiksi jääneet tilat myydään ja jos ostajaa ei löydy, ne jätetään ilman lämmitystä ja ylläpitoa sekä puretaan talouden sen salliessa.

Osana talouden tasapainottamista harkitaan myös toimenpiteitä, joiden myötä henkilöstömenot vähenisivät muiden menojen rinnalla. Henkilöstömenot muodostavat vuoden 2023 muutetun talousarvion mukaan noin 51 prosenttia kaupungin toimintamenoista. Henkilötyövuosien ja henkilöstömenojen mahdollinen vähentäminen edellyttää palveluiden, toimintojen, tehtävien ja työnjakojen tarkastelemista. Valmistelua tehtäessä esille on noussut harkittavaksi ja voi edelleen nousta uusia mahdollisia harkittavia talouden tasapainottamisen toimenpiteitä, joilla olisi toteutuessaan esimerkiksi henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työtehtävissä, työn organisoinnissa, organisaation palvelurakenteessa tai eri toimijoiden välisessä yhteistyössä, tai toimenpiteitä, joissa olisi kyse henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteista. Harkittavaksi tulee myös sijaisten käytön kieltäminen.

Työnantaja on tilanteessa, jossa se joutuu myös harkitsemaan taloudellisista ja/tai tuotannollisista syistä osa-aikaistamisia, lomautuksia tai irtisanomisia. Tämä tarkoittaa määräaikaisten ja vakituisten rekrytointikieltoa samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joihin henkilöstövähennykset kohdentuvat. Vaikutukset ulottuvat myös palkkatuella ja oppisopimuksella työllistettäviin.

Jämsän kaupungin henkilöstömäärä on laskenut vuodesta 2022, koska henkilöstöä siirtyi Keski-Suomen ja Pirkanmaan hyvinvointialueille (210,03 htv) sekä Ateria- ja Puhtauspalvelut liikelaitoksen (93 htv) yhtiöittämisen seurauksena. Vuoden 2023 henkilöstösuunnitelmassa henkilötyövuosia on yhteensä 619,30.

Vakituisia työntekijöitä ja viranhaltijoita oli kaupungin palveluksessa vuoden 2023 kesäkuun viimeisenä päivänä koko vuosi arvioiden 443,6 htv, sijaisia ja muita määräaikaisia 176,8 htv.

Kustannussäästöjen löytämiseksi osa harkittavista toimenpiteistä tarkoittaisi esimerkiksi mahdollisia toimintojen uudelleen organisointeja sekä palvelujen ja toimintojen supistamisia (esimerkiksi niiden laajuuden tai sisältöjen rajaamista) kaupungin eri toimialoilla. Kestävien ja pysyvien kustannussäästöjen saavuttaminen voisi edellyttää myös esimerkiksi toimintojen lakkauttamista tai ulkoistamista, tehtävien tai toimintojen yhdistämistä tai keskittämistä sisäisesti sekä muutoksia töiden järjestelyyn sekä myös järjestelyjä kaupungin ulkoisten toimijoiden, muun muassa markkinatoimijoiden kanssa. Palvelujen tai niiden osien ulkoistuksilla haettaisiin pitkän aikavälin toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä.

Henkilöstömenojen ja henkilötyövuosien vähentämisessä osana palvelujen tarkastamista hyödynnetään myös eläköitymistä ja muuta henkilöstön vaihtuvuutta. Taloussuunnittelukaudella Kevan eläköitymisennusteen (alin eläkeikä) mukaan arvioidaan nykytilanteesta vuoteen 2027 saakka jäävän eläkkeelle noin 60 henkilöä. Eläke- ja muu poistuma (esim. irtisanoutuminen) hyödynnetään ja tehtävät priorisoidaan sekä järjestellään sisäisesti. Hankerahoituksen vähentäminen tulee päättämään osan määräaikaisista tehtävistä.

Arvion mukaan talousarvion toteuttaminen talousarviolaskelman mukaisesti voisi tarkoittaa vuoteen 2027 mennessä mahdollisten tehtävämuutosten, osa-aikaistamisen ja lomautusten kohdentumista enintään 120 henkilöön. Työnantajan harkitsemat toimenpiteet täsmentyvät talousarviovalmistelun ja yhteistoimintamenettelyn edetessä.

Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat

Lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella (449/2007 muutoksineen) 4 §:n mukaisesti työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat:

1)      henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan tai hyvinvointialueen palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien tai hyvinvointialueiden tai näiden välisessä yhteistyössä;

2)      palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla ulkopuolisen työvoiman käytöstä tai liikkeen luovutuksesta johtuvia tai muita olennaisia henkilöstövaikutuksia;

3)      henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia;

4)      taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista.

Jos kunnan tai hyvinvointialueen talousarvioehdotuksessa edellytetään sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi useita irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia taikka merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteiden ehdoissa, toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin kunnanhallitus tai aluehallitus tekee kunnan- tai aluevaltuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen.

Yhteistoimintamenettelyn aloittaminen

Edellä kuvatun perusteella Jämsän kaupunki työnantajana on velvollinen aloittamaan yhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti yhteistoimintamenettelyn.

Yhteistoimintalain säännöksiin perustuen on varauduttava vähintään kuuden viikon neuvotteluajanjaksoon huomioiden se, että neuvottelut ovat käytyinä ennen kuin kaupunginhallitus päättää talousarvioesityksestään 4.12.2023.

Yhteistoimintamenettely ja -neuvottelu ulottuu koko kaupungin organisaatioon ja henkilöstöön mukaan lukien liikelaitokset. Talouden tasapainottaminen tulee todennäköisesti edellyttämään rakenteellisia ja pysyviä muutoksia kaupungin palveluverkossa ja palveluissa ja sitä kautta myös palveluorganisaatiossa, toiminnoissa ja tehtävissä. Arvioinnin kohteena ovat myös palveluja tukevat hallinnolliset ja muut tukitoiminnot samoin kuin mahdollisiin palvelumuutoksiin liittyen myös johtamisjärjestelmä.

Yhteistoimintamenettelyssä läpikäytävien työnantajan harkitsemien toimenpiteiden toteutus olisi mahdollista vuosien 2023-2027 aikana. Nyt käytävässä yhteistoimintamenettelyssä käytettävissä tulee olla kaikki sopeuttamiseen tarvittavat keinot.

Hallintosäännön mukaan yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen kuuluu hallintosäännön 24 pykälän nojalla kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Yhteistoimintamenettelyn päätökseen saattaminen tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Yhteistoimintamenettelyn päätökseen saattamisen jälkeen mahdollisista toimenpiteistä päätetään hallintosäännön toimivallan mukaisesti.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

 Kuntalaki § 110

 Hallintosääntö § 24 / kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta

Ehdotus Kaupunginjohtaja Hanna Helaste

 Kaupunginhallitus päättää, että
1) talousarvion valmistelussa käytetään esittelytekstin mukaisia veron korotuksia,
2) valmistella konsernirahaston käyttö vuoden 2022 ja mahdollisesti 2023 kertyvän alijäämän kattamiseksi,
3) lähettää talousohjelman keinovalikoiman lautakuntien talousarviovalmisteluun ,
4) käynnistää yhteistoimintamenettelyn esittelytekstin mukaan.

Päätös Keskustelun aikana Markos Koskinen esitti Antti Lähdesmäen kannattamana seuraavaa:
Esitän, että talouden tasapainottamisohjelman perusopetus-osio jätetään pöydälle, kunnes kyläkoulujen lakkauttamisesta päättävä valtuusto on asiasta päättänyt kokouksessaan 23.10. Ennustejakson oppilasmäärät tuleville vuosille tulee vielä tarkastaa ja päivittää valtuustonkokoukseen 23.10 mennessä. Tarkempi kustannuserittely säästöistä ja kuluista ja niiden laskentatavasta, jotka syntyvät koulujen lakkautuksien ja kuljetuksien myötä. Ja niiden päivittäminen tasapainottamisohjelmaan, ennen sen eteenpäin viemistä. Kustannuserittely ja sen laskentatavat on tuotava myös tiedoksi valtuustolle. Laillisuuden tarkastaminen ettei koulumatkojen enimmäisaika ylity yhdelläkään oppilaalla lakkautuksien myötä, sekä jos "pitkänmatkalaisille" järjestetään erilliset koulukyydit niin tulee nekin huomioida kustannuksissa.

Keskustelun aikana Lotta Ahola esitti Merja Lahtisen kannattamana, että asian käsittelyä jatketaan.

Koska oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, puheenjohtaja kehotti kohdistamaan seuraavat puheenvuorot pöydällepanoehdotukseen.

Keskustelujen aikana oli tehty kannatettu esitys asian pöydällepanosta ja kannatettu esitys asian käsittelyn jatkamisesta, joten oli äänestettävä.

Äänestystavaksi päätettiin kättennostoäänestys.

Suoritetussa äänestyksessä Markos Koskisen esitys sai kaksi (2) ääntä (Markos Koskinen, Antti Lähdesmäki). Lotta Aholan esitys sai seitsemän (7) ääntä (Lotta Ahola, Jorma Poti, Merja Lahtinen, Mika Kyrö, Ulla Patronen, Ilkka Salminen, Sanna Rajala).

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että äänin 2-7 kaupunginhallitus jatkaa asian käsittelyä samassa kokouksessa.

Puheenjohtaja päätti keskustelun ja asian käsittelyn todeten, että kaupunginhallituksen päätös on esittelijän ehdotuksen mukainen.