Elinvoimalautakunta
Pöytäkirja 26.10.2023/Pykälä 141

Elvoi 21.06.2023 § 81 

 Valmistelija: ympäristöinsinööri Jonna Yli-Karjanmaa p. 040 828 3856

Jätehuoltomääräykset ovat jätehuoltoviranomaisen päättämiä sitovia kunnallisia säännöksiä, joilla tarkennetaan jätelainsäädäntöä ja ohjataan jätehuollon järjestämistä alueella. Määräysten uudistamisella toimeenpannaan jätelainsäädännön kierrätettävien jätteiden erilliskeräysvelvoitteet ja sovitetaan nämä paikallisiin olosuhteisiin.

Jätehuoltomääräyksissä mm:

-          selkeytetään jätehuollon eri toimijoiden vastuita

-          tarkennetaan etusijajärjestystä

-          päivitetään tuottajavastuuseen tulleet muutokset

-          lisätään tarvittavat määritelmät

-          päivitetään jätehuoltojärjestelmään liittymisvelvoitteita

-          tarkennetaan jäteastioiden tyhjentämisiä koskevia määräyksiä

Jätelakiin (646/2011) 19.7.2022 voimaan tulleiden muutosten huomioimiseksi Jätehuoltomääräykset uudistetaan Jätehuoltomääräykset on perusteltava hallintolain 45 §:n mukaisesti. Jätehuoltomääräyksiin laaditaan erillinen  perustelumuistio, josta on apua jätehuoltomääräysten käytännön soveltamiseen.

Jätehuoltomääräyksissä voidaan antaa säännöksiä mm jätteiden lasjittelusta, keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä, Jätehuoltojärjestelmään liittymisestä sekä näiden toimintojen toteuttamisesta. Määräyksillä  säädetään myös jätteiden pienimuotoisen käsittelyn edellytyksistä  sekä vaatimuksista. Säännöksissä on huomioitu jätteen määrän vähentäminen ja  jätteistä sekä jätehuollosta aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen tai roskaantumisen ehkäiseminen.

Jätehuoltomääräysten ja perustelumuistion ulkoasu on päivitetty vastaamaan Jämsä-brändin mukaista ilmettä. Jätehuoltomääräysten yhteydessä on laadittu niitä täydentävä perustelumuistio, jota ei ole aikaisemmissa jätehuoltomääräyksissä ollut. Perustelumuistio toimii jätehuollon soveltamisen työkaluna ja osiossa on avattu pykälä kohtaisestii säännösten perusteluita sekä tehty käytännön soveltamisohjeita.

Keskeisimmät muutokset

1. Yleiset perustelut ja  keskeisimmät muutokset ovat kerrottu heti jätehuoltomääräysten alussa.
2. Soveltamisala: näitä jätehuoltomääräyksiä noudatetaan Jämsän kaupungin alueella. Aikaisemmat määräykset koskivat myös Kuhmoisten kuntaa. Myös Kunnan jätehuoltovastuuseen on tullut muutoksia ja nämä on päivitetty jätehuoltomääräyksiin.
3. Määritelmiä on lisätty ja pyritty tuomaan selkeästi esille taajama käsitettä ja kunnan järjestämisvelvollisuuteen liittyvää termistöä.
4. Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään muutetaan siten, että lähtökohtaisesti liitytään kiinteistöittäiseen jätteen kuljetukseen. Jätteen kuljetusta varten kiinteistön haltija järjestää keräyspisteen, johon sijoitetaan kerättävää jätettä varten tarvittavat jäteastiat. Aluekeräyspisteen käyttäjäksi liityttään ainoastaan silloin, kun kiinteistölle on vaikea päästä esim yleisen tieverkoston puuttumisen vuoksi.
5. Elinkeinotoiminnan ja muun julkisen toiminnan kuin kunnan jätteiden jätehuolto toissijaisen jätehuoltopalvelun järjestämisvelvollisuuden perusteella on päivittynyt jätelakiin vuonna 2019. Osio on Jätehuoltomääräyksissä täysin uutta ja perustuu jätelain §33.
6. Kunnan jätehuoltovastuu on supistunut asumisen ja kunnan palvelu- ja hallintotoiminnan jätteisiin.
7. Kimppa-astioiden osalta kimppojen perustamissääntöjä on tarkennettu, että kimposta saadaan hallittavampia. Yhteisastioiden osalta on lisätty tilavuusmääreitä, jotka auttavat laskemaan monta ja minkä kokoista astiaa keräyspisteelle tarvitaan.
8. Korttelikohtaisiin järjestelmiin on erotettu Himoksen matkailualueen jätehuolto omaksi kappaleekseen.
9. Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat säännös on uusi. Tällä tarkennetaan toimitusvelvollisuutta kunnan osoittamaan paikkaan.
10. Jämsän kaupungin vuoden 2016 jätehuoltomääräyksissä on jo velvoitettu yli viiden huoneiston taloyhtiöitä ja yli viiden osakkaan kimppoja lajittelemaan bio- ja pakkausjätteet. Aiempien jätehuoltomääräysten jätteiden erilliskeräysvelvoitteita laajennetaan muovipakkauksien osalta. Uudet keräysvelvoitteet koskisivat taloyhtiöitä ja kimppoja jatkossa taajama-alueella aiemman määritellyn asemakaava-alueen sijaan.  Lisäksi uutena jakeena kunnan tulee järjestää tekstiiilijätteen keräys.
11. Jätehuollon termistöä on yhdenmukaistettu, ja jatkossa sekalaista yhdyskuntajätettä suositellaan kutsuttavan sekajätteeksi entisen termin poltettava jäte sijaan. Sekajäte kuvaa jätteen koostumusta paremmin, kuin jätteen käsittelyä kuvaava poltettava jäte. Tekstiilijätteelle esitetään vakiinnutettavaksi termi poistotekstiili. Poistotekstiili terminä tarkentaa, että jätteeksi tulisi päätyä vain käyttökelvottomat tekstiilit, eli niitä ei voida käyttää uudelleen tai lahjoittaa esimerkiksi hyväntekeväisyyteen.
12. 2021 voimaan tullut jäteasetuksen muutos toi mukanaan myös muutoksen jätehuollon järjestämisen vastuuseen bio- ja pakkausjätteiden osalta. Jatkossa kunta kilpailuttaa ja järjestää erilliskerättävien jätteiden kuljetuksen erilliskeräysvaatimuksien piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä kaikkialla Suomessa, ja erilliskerättävien bio- ja pakkausjätteiden tyhjennykset tilataan vastaisuudessa kunnalta niiden kiinteistöjen osalta, jotka kuuluvat erilliskeräysvaatimusten piiriin. Sekajätteen eli poltettavan jätteen tyhjennykset sekä saostus- ja umpisäiliöiden lietteiden tyhjennykset tilataan jatkossakin kiinteistön haltijan valitsemalta jätehuollon yksityiseltä palveluntarjoajalta. 
13. Jämsän alueella jätehuoltomääräyksien osoittama biojätteen erilliskeräysvelvoite on ollut voimassa kaikilla kiin-teistöillä jo vuodesta 1995, ja nyt uudistettu jätelaki tuo biojätteen erilliskeräysvelvoitteet joka kuntaan pakol-liseksi. Biojätteen keräysvelvoitteiden osalta mikään ei muutu Jämsän kaupungin asukkaille, sillä tässä asiassa kaupunki on ollut jo pitkään edelläkävijä - huhtikuun 2024 jälkeen yli 10?000 asukkaan taajamassa sijaitsevat kiin-teistöt tilaavat jätteenkuljetukset kunnalta.
14. Biojätteiden osalta kuljetusvastuu siirtyy kunnalle 1.4.2024 kiinteistöillä, jotka sijaitsevat yli 10?000 asukkaan taajamassa. Erilliskeräysvelvoitteet pakkausjätteiden osalta astuvat voimaan 1.9.2023, ja erilliskeräysvelvoitteiden alaiset kiinteistöt (huoneistoja vähintään viisi) tilaavat pakkausjätteiden kuljetuksen kunnalta syyskuusta lähtien.
15. Kompostointia koskevaa uutta sääntelyä tulee suoraan jätelaista - ja asetuksesta (2021/978). Kompostoinnista on tullut olla 1.1.2023 alkaen Jätehuoltoviranomaisen ylläpitämä rekisteri. Tiedot rekisteriin viedään kompostoinnista tehtävän ilmoituksen pohjalta. Määräyksiin on lisätty uusi menetelmä käsitellä biojätteet; Bokashi.
16. Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirin kuuluvien kiinteistöillä syntyvien kierrätettävien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet on tuotu uutena jätehuoltomääräyksiin. Kunnan järjestämä kuljetus alkaa 1.9.2023 alkaen ja kilorajat ovat jätelain mukaiset
17. Jätteiden hautaamisen osalta säännöstä on päivitetty noudattamaan Ruokaviraston ohjeistusta.
18. Jäteastiatyyppien osalta on päivitetty voimassa olevat standardit ja kielletty säkkivälineet ja pikakontit. Myös jäteastian merkitsemisestä on oma säännöksensä. Jäteastian täyttöohjetta on tarkennettu.
19. Jätteiden keräysvälineiden vähimmäistyhjennysvälejä pidennetään. Erityisesti seka- ja biojätteen keräysvälineen tyhjennysväliä harventamalla voidaan vähentää jätteenkuljetuksista aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Sekajätteen osalta vähimmäistyhjennysvälin pidentämisen tavoitteena on huomioida eri jätelajien erilliskeräyksen lisääntyminen, erityisesti muovipakkauksien, ja sen myötä tapahtuva sekajätteen määrän vähentyminen kiinteistöillä. 
20. Jäteastioiden tyhjennysten keskeyttämisestä on tehty oma säännöksensä. Tarkoituksena on selkeyttää pelisääntöjä tilapäisen tyhjennyksen ja jätehuoltoviranomaisen myöntämän poikkeamisen välillä.
21. Jäteastioiden sijoittamista koskevia säännöksiä on lisätty ja tarkennuksia tehty.
22. Jätteen kuljetustietojen raportointivelvollisuuden tihentyminen neljännesvuosittain tapahtuvaksi, sekä vaatimus raportointitietoja toimittamisesta taulukkolaskentamuodossa. Muutoksilla pyritään vastaamaan erityisesti jätelain muutoksen tuomiin uusiin velvoitteisiin, vähentämään käsityötä sekä mahdollistamaan jätehuollon tehokas seuranta.
23. Jätehuoltomääräyksiä täsmennetään lisäksi muun muassa asumisessa syntyvien lietteiden jätehuollon järjestämisen osalta.

Luonnos jätehuoltomääräyksiksi ja perustelumuistio ovat liitteenä. Eri näkemykset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ja pyritään yhteensovittamaan ennen kuin elinvoimalautakunta hyväksyy määräysmuutokset. Uudistettujen jätehuoltomääräysten on tarkoitus astua voimaan 1.1.2024.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

Ehdotus Kaupungininsinööri Katja Rissanen

 Elinvoimalautakunta päättää, että;
1. Jätehuoltomääräysten liitteenä oleva luonnos  asetetaan yleisesti nähtäville 29.6.2023-31.8.2023 väliseksi ajaksi.
2. Luonnoksen nähtäville asettaminen kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla ja julkaistaan paikallislehdessä.
3.Jätehuoltomääräysluonnoksesta pyydetään lausuntoa ympäristönsuojelu- maaseutu ja ympäristöterveysviranomaisilta, Aluehallintovirastolta, Keski-Suomen Ely-keskukselta sekä Keski-Suomen pelastusviranomaiselta.
4. Tiedotetaan jätehuoltomääräysluonnoksesta Suomen pakkauskierrätys RINKI Oytä, Suomen pakkaustuottajat Oy:tä, Ympäristöteollisuus- ja palvelut YTP ry:tä, Suomen kuljetus- ja logistiikka SKAL ry:tä, Auto- ja kuljetusalantyöntekijäliitto AKT Ry:tä, alueella toimivia jätteen kuljetusyrittäjiä, Luonnosuojeluliitto Keski-Suomea, Keski-Suomen liittoa, kiinteistöyhdistyksiä ja maataloustuottajien edustajia.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Elvoi 26.10.2023 § 141 

1378/11.03.02/2023

 Valmistelija kaupungininsinööri Katja Rissanen, p. 040 846 9816

Jätehuoltomääräysten luonnos on ollut nähtävillä 29.6.-31.8.2023 välisenä aikana, lisäksi luonnoksesta on pyydetty erillisiä lausuntoja.

Lausunto Yksityishenkilö 18.7.2023

Erityisesti kohta "Kiinteistöittäistä keräystä (ml. kimppoja) voidaan pitää liittymisessä lähtökohtana." on näin haja-asutusaluelaisen

näkökulmasta selkeä heikennys ympäristönäkökulmiin ja asukkaan kustannuksiin, sekä kokonaisuudessaan jätehuollon tarkoituksenmukaisuutta laskeva muutos, joka toivottavasti vielä varsinaiseen jätehuoltomääräykseen korjataan. Kiinteistöittäinen jätekeräys tuo turhaa lisäkustannusta asukkaille sekä ympäristökuormitetta, sillä yleiset jätepisteet sijaitsevat erittäin hyvin kulkureittien varrella niin. Se, että jäteauto hakisi

kaikilta vähintäänkin sekajätteen ajaen pitkiäkin reittejä ja pysähtyen toistuvasti, olisi sen sijaan selkeä lisäys ympäristökuormitteeseen. On myös vaikeaa kuvitella, että lähes kaikkialle toteutettavan kiinteistöittäisen jätteenkeräyksen hinnoittelu saataisiin vastaamaan täysin nykyistä sekajätteen aluekeräysmaksua (mikä tietysti tulisi olla näin, jos kiinteistöittäinen keräys tulisi pakotetuksi vaihtoehdoksi asiallisten teiden varrella asuville).

Kiinteistöittäisen sekajätteen keräyksen velvoite vaikeuttaisi myös merkittävästi jätteen säilyttämistä kuljetusvälien aikana.

Haja-asutusalueella jätteen määrä voi vaihdella erittäin paljonkin, mistä johtuen jäteauton kiinteistöllä käyntiin sidottu raami

jälleen toisi heikennystä ympäristönäkökulmiin nykyiseen aluekeräysvientiin nähden. Jouduttaessa säilömään jäteastiaan

mahtumattomia roskasäkkejä kiinteistöllä kuljetusta odottaessa, on vaara mm. haju- ja eläinhaitoista. Se, miten kiinteistöt järjestäisivät omat roska-astiansa ja niiden paikkansa todennäköisesti vaihtelisivat rajustikin yleisohjeista huolimatta, sillä asia on vahvasti kustannussidonnainen. Toisaalta välillä sekajätettä voi kertyä hyvin hitaastikin, minkä myötä keräysauto ajaisi turhia ajoja vajaita kuormia hakien, mikä lisäisi täten luonnon kuormitusta. Nykyisellä mallilla, jossa jätepisteelle on

mahdollista viedä esim. työmatkan varrella tipauttaen tai jätepisteelle kärryn kera lenkkeillen sekajätesäkki sen täyttyessä, ei edellä mainittuja ympäristörasitteita ilmene.

Alueellisten jätekeräyspisteiden ongelma, että sinne toimitetaan paikkaan kuulumattomia jätteitä, tulee ehdottomasti

ratkaista, mutta ei sekajätteen aluekeräyksen poistamisen kautta. Keräyspisteisiin voisi ensimmäiseksi järjestää hyvin

selkeät ja huomion herättävät infotaulut paikalla kerättävistä jätteistä ja kiellosta tuoda sinne mitään muuta (sisältäen myös

jätteet, jotka eivät mahdu jäteastioiden aukoista sisään). Ainakaan Viialantien pisteessä ei tällaisia ohjetauluja ole. Lisäksi

jätepisteille voisi tarvittaessa sijoittaa vaikka videovalvonnan. Ne henkilöt, jotka toimivat tällä hetkellä välittämättä

keräyspisteiden toimintaohjeista ja ympäristötekijöistä, todennäköisesti raahaavat pisteille esim. rikkinäisiä huonekaluja

jatkossakin, vaikka pisteessä ei kerättäisi muuta kuin esim. metallia, lasia, pahvia ja paperia.

Kysymyksenä: Tulisiko nykyiset, jo voimassa olevat kiinteistöjen jätehuoltosopimukset säilymään entisellään, vai olisiko

aikomuksena vaatia vanhoilla sopimuksilla olevia kiinteistöjä päivittämään sopimuksensa kiinteistöittäiseen jätekeräykseen?

vastine:

Liittymistä tarkennetaan sanamuotoon "Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu useimmiten liittymällä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen.". Sekajätteen kuljetus on järjestetty alueella kiinteistön järjestämänä, joten Elinvoimalautakunta ei voi ottaa kantaa tässä tapauksessa sekajätteen kuljetusmaksuihin ja niiden vertautumiseen aluejätepisteen vuosimaksuun.

Jätehuoltomääräyksissä jäteastian koon ja tyhjennysvälin on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää. Jäteastialle on myös mahdollista tilata ylimääräisiä tyhjennyksiä tarpeen mukaan. Mikäli kiinteistön jätemäärä on poikkeuksellisen pieni, on jäteastian tyhjennysväliin mahdollista hakea poikkeusta uusien jätehuoltomääräyksien 44 §:n mukaisesti. Jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen ei saa kuitenkaan vaarantaa asianmukaista jätehuollon järjestämistä, aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai aiheuttaa roskaantumista.

Aluejätepisteillä esiintyy väärinkäytöksiä, jotka aiheuttavat kunnalle ylimääräisiä kuluja jätteenkäsittelystä sekä aluejätepisteiden siivouksesta. Näitä kuluja ei ilman tehokasta kameravalvontaa voida siirtää jätepisteen väärinkäyttäjille, ja kameravalvontakaan ei takaisi sitä, että jätehuollon ja siivouksen kustannukset saataisiin siirrettyä täysmääräisesti väärinkäytöksiä aiheuttaneelle taholle. Elinvoimalautakunta toteaa, että kameravalvonta, valvontarekisterin ylläpito ym. valvontaan liittyvät kulut kävisivät kohtuuttoman suureksi.

Jätehuoltoviranomainen ei velvoita nykyisiä aluejätepisteiden käyttäjiä siirtymään kiinteistöittäiseen sekajätteen keräykseen. Elinvoimalautakunta kuitenkin huomauttaa, että uusia aluejätepisteitä ei enää jätehuollon strategian mukaisesti perusteta, ja että joitain aluejätepisteitä joudutaan edellä mainittujen väärinkäytöksien sekä tonttien vuokrasopimusten umpeutumisten vuoksi tulevaisuudessa sulkemaan.

Aiemmista jätehuoltomääräyksistä saatujen palautteiden ja kehitysehdotusten perusteella voidaan myös todeta, että osa asukkaista jopa kokee, että kiinteistökohtainen jätteenkuljetus eli oma jäteastia on palvelutasoltaan parempi, kuin yhteisen aluejätepisteen käyttäminen.

Lausunto Suomen Pakkaustuottajat ry 23.8.2023

Suomen Pakkaustuottajat Oy on tutustunut Jämsän kaupungin Elinvoimalautakunnan § 81 jätehuoltomääräysten luonnokseen, joka on asetettu nähtäville 21.6.2023.

Merkittävin muutos on laajentuneet asumisessa syntyvien pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteet, jotka on sisällytetty jäteasetukseen sekä muut jätteiden kierrätystä ja erilliskeräystä koskevat velvoitteet.

Luonnos jätehuoltomääräyksiksi perusteluineen vaikuttaa kokonaisuutena selkeältä eikä sisällä ristiriitoja eikä sisällä tulkinnallisuuksia. Jätehuoltomääräysluonnos tukee jätteiden kierrätystä ja erilliskeräystä koskevia tavoitteita ja velvoitteita, jotta kansallisiin kierrätystavoitteisiin päästään.

Katsomme, että on jätehuollon asiakkaiden näkökulmasta selkeää sisällyttää pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteet sellaisinaan määräysluonnokseen kuten asetuksessa. Tämä edesauttaa asiakkaiden tiedonsaantia muutoksista, ja tiedot voimassa olevista pakkausten erilliskeräysvelvoitteista ovat löydettävissä paikallisista jätehuoltomääräyksistä.

vastine:

Elinvoimalautakunta kiittää Suomen Pakkaustuottajia lausunnosta.

Lausunto Keski-Suomen Elinkeino, Liikenne- ja Ympäristökeskus 8.9.2023

Jämsän kaupunki on päivittämässä jätehuoltomääräyksiään mm.

vastaamaan muuttuneen jätelainsäädännön vaatimuksia. Jämsän

kaupunki pyytää Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntoa

määräysluonnoksista perusteluineen.

ELY-keskus pitää tärkeänä, että määräykset päivitetään nykyisen

lainsäädännön mukaisiksi ja että niillä pyritään parantamaan jätteen

kierrätysastetta ja edesauttamaan muutakin hyödyntämistä. ELY-keskus

on kerännyt alle huomionsa määräysluonnoksista. Kohtien otsikointi on

määräysluonnosten mukainen ja kohtien lopussa on viittaus vieläluonnosten sivunumerointiin.

Keskeisimmät muutokset

Sekajätteen sekä saostus- ja umpisäiliöiden lietteiden tyhjennykset tilataan

jatkossakin kiinteistön haltijan valitsemalta jätehuollon yksityiseltä

palveluntarjoajalta. Määräyksistä tai perusteluista ei selvinnyt, onko

kunnassa selvitetty, että jätelain 35 ja 37 §:iin kirjatut edellytykset

kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle täyttyvät. (s. 4)

vastine:

Elinvoimalautakunta toteaa, että jätelain 35 ja 37 §:iin kirjatut edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle täyttyvät Jämsän kaupungin alueella.

_____

3 § Jätehuollon tavoitteet

Toisessa momentissa todetaan, että "Jätteet on lajiteltava ja toimitettava

syntypaikoiltaan käsittelyyn siten, että ei jätemateriaalit tulevat käsittelyyn

mahdollisimman tehokkaasti eroteltuna ja laadultaan niin hyvänä, että ne

soveltuvat materiaalina kierrätettäväksi tai turvallisesti energiana

hyödynnettäväksi." Virkkeessä lienee kirjoitusvirhe ja ei-sanan paikalla

tulisi olla esim. "hyödynnettävät". (s. 9)

vastine:

Kirjoitusvirhe korjataan kommentin esittämällä tavalla.

_____

18 § Jätteen polttaminen

Toisen momentin mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella saa polttaa

avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä kuten kuivia

olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä.

Risujen polttaminen pihan siistimiseksi esim. puiden kaadon yhteydessä

voi olla perusteltua, mutta muun puujätteen (esim. rakentamisesta tai

pakkauksista peräisin oleva puujäte) poltto vailla hyödyntämistarkoitusta

on jätelain etusijajärjestyksen vastaista. Haja-asutusalueella

rakennuksissa on lähtökohtaisesti tulisijoja, joissa käsittelemätön puu

voidaan hyödyntää haitattomasti energiana tai sen voi toimittaa

järjestettyyn vastaanottopisteeseen (usein maksutta). Rakennus- japurkupuun lajittelua ja toimittamista säännellään myös 13 §:n 10

momentissa. (s. 19)

vastine:

Poistetaan kommentin mukaisesti käsittelemätön puu sallitun avopolton piiristä etusijajärjestyksen vastaisena, sallitaan käsittelemättömän puun polttaminen kuitenkin lämmitystarkoituksessa.

_____

20 § Jätteen hyödyntäminen omassa maanrakentamisessa

Tiili- ja betonimurskeen pienimuotoisen hyödyntämisen sääntelyssä

jätehuoltomääräyksillä on ELY-keskuksen mielestä useita haasteita.

Olennaisinta on ehkä arviointi siitä, onko kyseessä jätteen hyödyntäminen

vai loppukäsittely. Hyödyntämisen kriteerien tulkintaan oikeuskäytännössä

on muodostunut varsin tiukka linja, johon peilaten omassa asumisessa

(remontissa tai rakentamisessa) syntyvän jätteen käyttö

maarakentamisessa ei ehkä useinkaan olisi hyödyntämistä.

Todennäköisesti kotitaloudella olisi suhteellisen harvoin ensisijainen tarve

maarakentamiseen samaan aikaan, kun tarpeeseen soveltuvaa tiili- tai

betonijätettä kyseisessä kotitaloudessa muodostuisi. Myös puhtauden määrittely jättää aika lailla pelivaraa jätteen haltijalle. Vaikka asumiseen käytetyissä rakennuksissa ei liukeneviin haitta-aineisiin liittyviä riskejä liene lähtökohtaisesti odotettavissa, niin esimerkiksi asbestia voi purkujätteessä olla useammista rakennusaineista lähtöisin. Myös muuta jätettä päätyy helposti tiili- ja betonijätteen joukkoon. Lisäksi pienen määrän murskaaminen määräyksen mukaisesti voi tulla taloudellisesti kannattamattomaksi ja johtaa epäasianmukaiseen käyttöön. Toisaalta jätteenhaltijalle pienen (5 m3) määrän hyödyntämisestä tuleva hyöty tai muualle toimittamisesta tuleva kustannus on suhteellisen pieni, kun huomioidaan kiviainesjätteen verrattain edullinen käsittelyhinta ja

tarvittavan muun aineksen hankinta. Pienien erien ripotteluun liittynee

myös mahdolliset kiistat kiinteistön omistuksen muutosten yhteydessä ja

lisääntynyt työ viranomaisen jätetiedon hallinnassa.

Hyödyntämisen edellytykseksi on perusteluissa mainittu "ilmoittaminen

riittävän aikaisin". Kyseinen ehto (määräaika) lienee syytä antaa

määräysosassa perusteluiden sijaan, jos pienimuotoinen hyödyntäminen

määräyksillä sallitaan. (s. 20)

vastine:

Kuntaliiton jätehuoltomääräyksien valmisteluohjeen suosituksena on, että jätteen hyödyntämisestä omassa maanrakentamisessa linjataan ympäristönsuojelumääräyksissä eikä jätehuoltomääräyksissä. Jämsän kaupungin alueelle on suunnitteilla ympäristönsuojelumääräyksien kokonaisvaltainen uudistaminen vuodelle 2024, ja aiheesta tullaan linjaamaan kyseisissä määräyksissä tarkemmin. Tulevien ympäristönsuojelumääräyksien ja kesken olevien linjausten vuoksi tämä pykälä siirretään sellaisenaan kokonaan pois jätehuoltomääräyksistä, ja tiili- ja betonimurskan käyttämisen mahdollisuus omassa maanrakentamisessa määrätään kunnan alueella myöhemmin.

_____

23 § Jäteastian täyttäminen

Määräyksessä todetaan, ettei sekajäteastiaan saa laittaa mm. suuria

määriä rakennus- ja purkujätettä eikä suuria määriä puutarhajätettä tai

risuja. Tulisi tarkistaa, ettei kohdasta tule ristiriitaisia tulkintoja suhteessa

aiemmin määräyksissä oleviin erilliskeräysvaatimuksiin,

lajitteluvelvoitteisiin ja kompostointimääräyksiin. Salliiko kohta pienen

puutarhajätemäärän laittamisen sekajäteastiaan, vaikka kiinteistö kuuluisi

biojätteen erilliskeräyksen piiriin? (s. 23)

vastine:

Jätehuoltomääräyksistä poistetaan kommentin perusteella maininta siitä, että rakennus- ja purkujätteitä saisi laittaa sekajäteastiaan. Lisäksi puutarha- ja risujätteiden osalta tarkennetaan ohjeistusta niin, että kyseisiä jätteitä saa laittaa sekajäteastiaan vain siinä tapauksessa, että kiinteistöllä ei ole biojäteastiaa tai kompostoria (ml. kimppa-astiat).

_____

25 § Jäteastioiden tyhjennysten keskeyttäminen

Määräyksen viimeiseen momenttiin oli jäänyt vielä "polttokelpoinen jäte".

Selvyyden vuoksi lienee syytä käyttää sekajäte-termiä kaikkialla, kuten

Keskeisimmät muutokset ja Määritelmät (2 §) -kohdassa oli esitetty. (s. 24)

vastine:

Polttokelpoinen jäte korjataan termiin sekajäte kommentin ehdottamalla tavalla.

_____

Muuta

Määräyksissä voisi sopivassa kohdassa mainita, että jätehuoltorekisteriin

hyväksyttyjen jätteenkuljettajien tiedot ovat saatavilla tietopalvelu

Jätehuoltokompassista osoitteesta

https://jatehuoltokompassi.fi/haetietoja/jhr/ (hakuehdoksi esim. Keski-

Suomi - 200304 Sakokaivolietteet).

vastine:

Lisätään kommentin ehdottamalla tavalla maininta tietopalvelu Jätehuoltokompassista.

Lausunto SKAL Ympäristöyritykset Ry ja Erkki Salminen Oy 21.9.2023

2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen

"Kaikkien asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjen sekä kuntien hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöjen on jätelain velvoittamina kuuluttava kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan yhdyskuntajäteteen osalta kunnan jätehuoltojärjestelmään ja noudatettava näitä jätehuoltomääräyksiä."

- Kohtaan tulisi tehdä tarkennus, että mitkä jätteet kuuluvat jätelain edellyttäminä kunnan piiriin kuuluvana jätehuoltojärjestelmään. Poistoon sana "Kaikkien"

vastine:

2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen

Jätehuoltomääräyksien 4 § noudattelee sellaisenaan Jätelain (2011/646) 32 §:ää, jossa määritellään vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien kotitalouden pienimuotoisessa itse tehtävässä rakennus- ja purkutoiminnassa syntyvä jäte, sellaisenaan kunnan järjestämisvastuulle. Kommentissa ehdotettua muutosta jätehuoltomääräyksiin ei voida siten tehdä.

Kommentissa viitataan todennäköisesti jätehuollon kuljettamisen järjestämisvastuuseen, josta on säädetty Jätelain 34 §:ssä ja jota näiden jätehuoltomääräyksien 6 § noudattelee.

_____

"Kunnallisen järjestämän jätehuollon piiriin kuuluva jäte kuljetetaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kiinteistön keräyspaikasta jätehuoltomääräyksien 11 §:n mukaisiin kunnan osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Tuottajat osoittavat pakkausjätteille vastaanottopaikat, jotka ovat Jämsässä lasi-, metalli- ja muovipakkauksien osalta Myllyharjuntie Jämsänkoskella ja kartonkipakkauksien osalta Sepelitie Jyväskylässä".

- Katsomme, että pakkausjätteiden vastaanottopaikat voidaan ottaa tekstistä pois, koska nämä voivat muuttua sopimuskilpailutusten myötä.

vastine:

Vastaanottopaikat poistetaan kommentin ehdottamalla tavalla jätehuoltomääräyksistä.

_____

"Jätehuoltoviranomainen voi jätelain edellytysten täyttyessä päättää, että kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä tietyllä alueella. Näillä alueilla sijaitseva kiinteistö liittyy kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymällä sekajätteen aluekeräyspisteen käyttäjäksi. Tällöin kunnan järjestämän jätehuollon piiriin kuuluva jäte on luovutettava aluekeräyspisteeseen."

- Kohtaa tulisi tarkentaa vielä, laittamalla tekstiin nuo "jätelain edellytykset".

vastine:

Lisätään jätehuoltomääräyksien perustelumuistioon kommentin esittämällä tavalla jätelaista kohta, jossa esitetään, että kunta voi päättää, että sekalaisen yhdyskuntajätteen kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä, jollei kuljetusta ole ympäristö- tai terveyssyistä pidettävä tarpeellisena.

_____

5§ Elinkeinotoiminnan ja muun julkisen toiminnan kuin kunnan jätteiden jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun järjestämisvelvollisuuden perusteella

"Kunnan on järjestettävä muun kuin jätelain 32 §:ssä tarkoitetun jätteen jätehuolto, jos jätteen haltija tätä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä."

- Ehdotamme, tähän lisäyksenä, että toissijaisen jätteenhuollon todellinen tarve tulee todentaa

vastine:

Lisätään ehdotuksen mukaisesti jätehuoltomääräyksiin lisäys jätehuollon palveluntarjonnan puutteen toteamiseksi. Menettelytapaa TSV-palvelun osalta avataan lisää myös jätehuoltomääräyksien perustelumuistiossa.

 _____

6§ Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen

"Bio- ja pakkausjätteiden keräämisestä vastaa kunta ja liittyminen tapahtuvat ottamalla yhteyttä kuntaan kunnan verkkosivuilta löytyvällä liittymislomakkeella. "

- Tässä kohtaa on jätetty mainitsematta ne asumiskohteet, joissa on alle 5 huoneistoa. Nämä kohteet eivät kuulu kunnan vastuulle pakkausjätteiden osalta, ja se tulisi selkeästi ilmaista tekstissä kiinteistön haltijan järjestämäksi "

vastine:

Selkeytetään jätehuoltomääräyksien 6 §:ää kommentissa ehdotetulla tavalla.

_____

3 luku Jätteiden kerääminen kiinteistöllä

13 § Kiinteistöllä erikseen lajiteltavat jätelajit

"Kunnan järjestämän jätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä biojäte, lasi-, muovi-, metalli- ja kartonkipakkausjätteet kiinteistöillä syntyvät tässä pykälässä luetellut jätelajit. "

- Katsomme, että tässä tulisi olla vielä tarkennuksena " jätehuollon piirissä olevat kiinteistöt". Voisi laittaa jo tähän kohtaan tarkennukset, mitkä ovat jätelain edellyttämät kiinteistöt, joissa kerätään erilliskerättävät jätteet. Tästä tulee eriyttää jätelain ulkopuolelle jäävät kiinteistöt, kuten mm. alle 4 huoneiston asuin kiinteistöt jne.

vastine:

Jätehuoltomääräyksien ja jätelain yleisen etusijajärjestyksen mukaisesti sekajätteestä tulee lajitella pois kierrätettävät jätejakeet. 13 § ei ota kantaa siihen, onko kiinteistö kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä vai onko käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet edistävät jätelain mukaisen etusijajärjestyksen toteutumista ja jäteasetuksen mukaisten kierrätystavoitteiden täyttymistä. Jätteet tulee lajitella ja toimittaa etusijajärjestyksen mukaisesti materiaalihyötykäyttöön, jotta säästetään luonnonvaroja ja vähennetään jätteistä aiheutuvia haittoja.

Kiinteistölle voidaan tilata kiinteistöittäinen kuljetus erilliskerättäville pakkausjätteille jätehuoltomääräysten mukaisesti tai edellytysten täyttyessä voidaan käyttää aluejätepisteitä. Lisäksi asukkaiden käytössä on tuottajavastuuyhteisöjen tarjoamat kierrätyspisteet.

_____

14 § Sekalainen yhdyskuntajäte eli sekajäte

"Kunnan järjestämän jätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvä muu kuin kierrätystä varten lajiteltu ja erilliskerätty jäte on laitettava kiinteistön sekajäteastiaan."

- Lauserakennetta tulee selkeyttää sen osalta, jotta tulee esille Jämsässä olevan kiinteistönhaltijan järjestelmä sekajätteen kuljetus.

vastine:

Jätehuoltomääräyksien 14 § käsittelee vain sekajätteen koostumusta ja laatua sekä jäteastian käyttöä, kommentin ehdottamaa muutosta ei tehdä.

_____

15 § Asuinkiinteistöjä koskevat jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet

Kaaviossa on merkitty *biojätteen erilliskeräysvelvoite koskee kaikkia kiinteistöjä jätehuoltomääräysten alueella".

- Kysymme onko kohdassa virhe? Tullaanko biojätettä myös keräämään haja-asutusalueelta? Sanamuotoa ja rajausta tulee selkiyttää biojätteen erilliskeräyksen osalta, jotta määräyksistä käy ilmi milloin asetus koskee esimerkiksi taajamaa ja milloin kaikkia alueita. Erilliskeräysvelvoitteen määrittelemisestä kunnan vastuulle tulee myös tarkentaa siltä osin, milloin jätelain mukaan keräys kuuluu kunnalle, ja milloin kiinteistön haltijalle. Rajaus ei saa ylittää jätelain vaatimuksia.

vastine:

Valtioneuvoston asetus (978/2021) ei velvoita biojätteiden erilliskeräykseen kiinteistöllä, joka sijaitsee taajaman ulkopuolella. Kunnalla on kuitenkin oikeus jätehuoltomääräyksissään aina asettaa asetusta tiukempia vaatimuksia kiinteistöllä tapahtuvasta erilliskeräyksestä.

Jämsän alueella on pitkät perinteet biojätteen erilliskeräämisestä kiinteistöiltä jo vuodesta 1995 alkaen. Elinvoimalautakunnan tavoitteena on, että Jämsä pysyy jatkossakin Suomessa edelläkävijänä biojätteen erilliskeräämisessä, ja sen vuoksi velvoittaa kaikki asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt biojätteen erilliskeräämiseen. Usein taajama-alueen ulkopuolella biojätteen erilliskeräys tapahtuu kompostoimalla ja vuoden 2016 jätehuoltomääräyksissä on velvoitettu esimerkiksi kaikille vapaa-ajan kiinteistöille biojätteen erilliskeräys tai kompostori.

Tiukemmilla biojätteen erilliskeräysvaatimuksilla valmistaudutaan myös tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuviin lainsäädännön kiristyksiin, kun Suomi tavoittelee EU:n asettamia yhdyskuntajätteen kierrätysastetavoitteita. Biojätteen erilliskerääminen omalta osaltaan varmistaa myös kiinteistöiltä ja aluejätepisteitä kerättävän sekajätteen laadun, kun jätehuoltomääräyksien mukaisesti sekajätteen joukkoon ei ohjata biojätettä.

Tarkennetaan ehdotuksen mukaisesti jätehuollon kuljetuksen järjestämisen vastuun esittämistä huoneistojen määrän mukaisesti.

_____

21 § Jäteastian täyttäminen

"käsin siirrettävissä olevia kannellisia, tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat koneelliseen kuormaukseen ja pesuun"

- tähän ehdottaisimme lisäystä "käsin siirrettävissä olevaa mutta ilman käsinostoja koneelliseen kuormaukseen soveltuvasta astiasta". Rautakaupat myyvät mm. 60 litran jäteastioita, jotka vaativat noston maasta, ennen kuin ne voidaan kuormata koneellisesti. Tällaisia astioita ei työergonomian nimissä tule sallia, eivätkä ne myöskään sovellu tyhjennettäväksi jokaisella jäteautomallilla

vastine:

Tarkennetaan soveltuvan jäteastian määritelmää kommentin ehdottamalla tavalla.

_____

23 § Jäteastian täyttäminen

"Biojäteastiassa on käytettävä biohajoavaa suojasäkkiä tai biojäte on pakattava biohajoavaan pussiin ennen sen sijoittamista biojäteastiaan."

- Katsomme, että biosuojasäkkiä tulee käyttää.

vastine:

Biojäteastian sisäsäkki toisi merkittäviä lisäkustannuksia kiinteistön haltijalle biojäteastian kuljetus- sekä jätemaksun lisäksi, joten tässä tapauksessa Elinvoimalautakunta katsoo, että sisäsäkin käyttämisen velvoittaminen olisi kohtuutonta. Elinvoimalautakunta muistuttaa, että kiinteistön haltijan tulee huolehtia biojäteastian pesusta vähintään kahdesti vuodessa ja että jätehuoltomääräykset velvoittavat pakkaamaan biojätteen.

_____

6 luku Jätteen keräyspaikat

27 § Jäteastian sijoittaminen

"Kiinteistön jäteastia on sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa asumiselle ja viihtyvyydelle tai paloturvallisuusriskiä. Käytännössä omakotitalotonteilla jäteastia sijaitsee useimmiten kiinteistölle saapuvan kulkuväylän läheisyydessä, ja suositeltu vähimmäisetäisyys naapurirakennuksesta on 4 metriä. Työpaikkahuoneiston ja enemmän kuin kaksi huoneistoa käsittävän asuinkiinteistön keräyspaikka tulee sijoittaa riittävän kauas kiinteistön ilmanottoaukoista ja asuinhuoneiden ikkunoista. Yksittäiset kiinteistön jäteastiat voidaan sijoittaa vähintään 4 metrin päähän rakennuksen räystäslinjasta. Useamman jäteastian rivistöt sijoitetaan vähintään 6 metrin päähän ja jätekatokset sijoitetaan vähintään 8 metrin päähän rakennuksen räystäslinjasta.

- Luvussa on määritelty jäteauton pääseminen jäteastian läheisyyteen kantavan tien osalta, mutta tähän tulisi lisätä vaatimus esteettömyydestä kaikkina aikoina myös mm. ajoväylän muun pääsyn osalta: Ajoväylän kantavuuden lisäksi kiinteistön haltijan on varmistettava, että jäteastian läheisyyteen johtava ajotie on esteetön myös tien vieressä sijaitsevien puiden oksien osalta, niin, ettei oksisto pääse vahingoittamaan jäteauton pelejä tai sivuja. Jäteastian on oltava löydettävissä normaalilta paikaltaan kaikkina aikoina, ilman siirto-tai etsimistarvetta.

vastine:

Tarkennetaan sijoitusohjeita kommentin ehdottamalla tavalla puiden ym. oksien osalta.

Jäteastian normaali paikka on määritelty jätehuollon kuljetuspalvelua tilatessa. Mikäli jäteastia ei ole paikalla jäteauton saapuessa, voidaan jäteastia jättää tyhjentämättä.

 _____

8 luku Asumisessa syntyvät jätevesilietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätevesilietteet

34 § Saostussäiliöiden ja umpisäiliöiden tyhjennys ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi

"Saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä vesikäymälävesiä sisältävä jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Säiliöistä, johon kerätään pelkästään pesuvesiä, jätevesiliete on poistettava aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein."

- Tähän tulee lisätä, että Jämsässä on kiinteistönhaltijan järjestelmä sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmä. "Jätevesilietteet umpisäiliöiden jätevedet sekä vastaanottopaikkoihin, jotka Jämsän alueella puhdistamo sekä Jämsän keskuspuhdistamo."

- Puuttuuko tästä tarkoituksella kaksi nykyistä vastaanottopaikkaa? Tulee lisätä, jos käyttö edelleen sallitaan: Koskenpään jätevedenpuhdistamo ja Lopotti.

vastine:

Lisätään luvun alle kommentin ehdottamalla tavalla maininta kiinteistön haltijan järjestämästä saostus- ja umpikaivolietteiden kuljetuksesta.

Elinvoimalautakunta on määritellyt päätöksellään (25.5.2023 § 74) sako- ja umpikaivolietteen vastaanottopaikat, jotka ovat Hallin jätevedenpuhdistamo, Länkipohjan jätevedenpuhdistamo sekä Jämsän keskuspuhdistamo.

_____

46 § Siirtymäsäännökset

"Jätehuoltomääräysten 15 §:n mukainen biojätteen kuljetuksen vastuu siirtyy kunnalle 1.4.2024. Kiinteistöt, joita erilliskeräysvelvoite koskee, tilaavat kuljetukset jatkossa kunnalta."

- Pyydämme tarkentamaan erilliskeräysvelvoitteen kunnan hallinnoimien tyhjennyksiä koskettavat taloudet/alueet.

vastine:

46 § koskee siirtymäsäännöksien ajankohtia, joten ehdotuksen mukaista tarkennusta ei tämän pykälän alle tehdä. Taajama-alueen kartta löytyy kunnan verkkosivuilta, ja sen sijainti ohjeistetaan jätehuoltomääräyksien 15 §:ssä.

_____

Lausunto valvontajaosto 14.9.2023:

Jätehuoltomääräysten luonnos perustelumuistioineen on huolellisesti ja perusteellisesti laadittu. Valvontajaosto pitää hyvänä ratkaisuna sitä, että biojätteen keräysvelvoitteen osalta asia pysyy nykymuodossaan ja kaikilla kiinteistöillä on biojätteen erilliskeräysvelvoite.

Jätehuoltomääräysten luonnoksesta on poistettu nykyisissä jätehuoltomääräyksissä 23 §:ssä (jätteiden omatoiminen käsittely) oleva lause "muuhun hyödyntämistoimenpiteeseen on haettava lupa jätehuoltoviranomaiselta vähintään 45 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä". Asia kuuluu ympäristönsuojelumääräyksiin, joita Jämsän kaupungilla ei kuitenkaan ole. Näin ollen mm. jätebetoni-, tiili- ja asfalttimurskeen sekä voimalaitostuhkien pienimuotoinen hyödyntäminen ei olisi jatkossa sallittua niin kauan, kun ympäristönsuojelumääräyksiä ei ole hyväksytty. Samoin 29 § koskien maanalaisten öljysäiliöiden käytöstä poistamista on määräysluonnoksesta poistettu. Jätelain (646/2011) mukaan öljysäiliöt tulee poistaa maaperästä sen jälkeen, kun ne on poistettu käytöstä. Koska poikkeamispykälää ei enää ole uusissa jätehuoltomääräyksissä, (kuuluu ympäristönsuojelumääräyksiin), käytöstä poistettua öljysäiliötä ei voi jättää enää maaperään niin kauan, kunnes ympäristönsuojelumääräykset on käsitelty (ja niissä on hyväksytty ko. poikkeamispykälä).

Valvontajaoston mukaan on tärkeä huomioida riittävä tiedotus ja neuvonta kuntalaisille ja muille asianosaisille jätehuoltomääräysten muutoksen myötä. Valvontajaosto huomauttaa myös, että saatavilla tulee olla tarpeellinen määrä resursointia ko. tehtävään.

vastine:

Kuntaliiton jätehuoltomääräyksien valmisteluohjeen suosituksena on, että jätteen hyödyntämisestä omassa maanrakentamisessa linjataan ympäristönsuojelumääräyksissä eikä jätehuoltomääräyksissä.

Jämsän kaupungin alueelle on suunnitteilla ympäristönsuojelumääräyksien kokonaisvaltainen uudistaminen vuodelle 2024, ja aiheesta tullaan linjaamaan kyseisissä määräyksissä tarkemmin. Pykälä, joka on määrännyt öljysäiliöiden käytöstä poistamisesta siirretään myös tarkistuksen ja linjausten jälkeen kokonaisuutena ympäristönsuojelumääräyksiin.

_____

Lisäksi Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy, Keurusselän ympäristö- ja terveydensuojelutoimisto ja Maaseutuhallinto ilmoittivat, että lausuttavaa ei ole.

 Toimivalta, johon päätös perustuu: Hallintosääntö 28 §, kohta 23

Ehdotus Kaupungininsinööri Katja Rissanen

 Jämsän kaupungin jätehuoltoviranomainen, elinvoimalautakunta, kiittää lausunnon antajia ja antaa lausuntoihin esittelytekstin mukaiset vastineet. Elinvoimalautakunta hyväksyy jätehuoltomääräykset esittelytekstin mukaisin tarkennuksin. Jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.1.2024.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.