Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 11.12.2023/Pykälä 57

Khall 04.12.2023 § 301 

 Valmistelija: konsernipalvelujohtaja Vesa Urtti, puh. 0400 447 383

Kuntalain 110 §:n mukaan: "Valtuuston on vuoden loppuun men­nes­sä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ot­taen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Ta­lous­ar­vion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Ta­lous­ar­vio­vuo­si on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kun­ta­stra­te­giaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Ta­lous­ar­vios­sa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toi­min­nan ja talouden tavoitteet.

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kun­nan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuo­den kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lu­kien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toi­men­pi­teis­tä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edel­lyt­tä­mät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten ra­hoi­tus­tar­ve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai net­to­mää­räi­se­nä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tu­los­las­kel­ma­osa sekä investointi- ja rahoitusosa.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava ta­lous­ar­vio­ta."

Kaupungin talousarvion lähtökohtana on voimassa oleva strategia ja palvelujen järjestäminen asukasluvun sekä ikärakenteen tarpeiden mukaisesti. Asukasluku on vähentynyt kuluvan vuoden aikana 120 asukkaalla ollen syyskuun lopussa 19 227. Luonnollinen väestönmuutos - 136, kuntien välinen nettomuutto - 90 ja nettomaahanmuutto + 106. Jämsän asukkaista lasten, nuorten ja työikäisten määrä vähenee ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa.

Työttömyysaste oli lokakuun lopussa 12,4 % (1 027 henkilöä). Vähennystä edellisvuoden vastaavaan lukuun 44 henkilöä.

Arviot verotuloista perustuvat Kuntaliiton veroennustekehikkoon. Kunnallisveron arvioihin on jätetty vuosittain (2024-2027) 0,5 miljoonan euron varmuusmarginaali.

Valtionosuudet perustuvat 27.11.2023 julkaistuihin valtionosuuslaskelmiin siten, ettei TE-uudistuksen valtionosuuksia ole sisällytetty taloussuunnitelmaan.

Talousarvioesityksen mukainen toimintakate on - 45,3 M€. Vuosikate

esityksessä on 5,2 M€ ja suunnitelman mukaiset poistot -7,9 M€.

Tilikauden laskennallinen tulos poistojen jälkeen on - 2,5 M€.

Vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2024-2027 taloussuunnitelman laadinta on käynnistynyt kesäkuussa, kun kaupunginhallitus päätti käynnistää talouden tasapainottamisohjelman valmistelun ja hyväksyi talousarvion laadintaohjeet.

Taloussuunnitelma on kokonaisuutena ylijäämäinen noin 137 000 euroa. Taloussuunnitelman tasapainoisuus muuttui noin 75 000 eurosta noin 137 000 euroon budjetoitujen sisäisten erien tarkistamisen jälkeen. Tietyt sisäiset vuokrat ja ict-kulut olivat epähuomiossa tallennettu ulkoisina erinä.

 Kaupungilla on kumulatiivista alijäämää taseessaan vuoden 2022 tilinpäätöksessä noin 3,5 milj. euroa. Talouden tasapainottamisvaatimuksen saavuttamiseksi hyödynnetään ns. konsernirahasto kattamaan syntyneitä alijäämiä jo vuoden 2023 tilinpäätöksessä.

Taloussuunnitelma on oheisaineistona. Lisäksi kaupunginhallituksella on käytössään asian valmistelun aikana kertynyttä muuta aineistoa (esim. lausuntoja, kirjelmiä, selvityksiä).

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

 Hallintosääntö § 24 / kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta

Ehdotus Kaupunginjohtaja Hanna Helaste

 Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä talousarvion vuodelle 2024 ja -suunnitelman vuosille 2024 - 2027 ja oikeuttaa konsernipalvelujohtajan tekemään tarvittavat tekniset muutokset ja korjaukset taloussuunnitelmaan.

Päätös Kaupunginhallitus päätti käsitellä talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen kokonaisuuksittain.

 Käyttötalous / sivistystoimi (s. 61-80)

 Keskustelun aikana Antti Lähdesmäki teki esittelijän ehdotuksesta poikkeavan esityksen:

 Esitän, että Länkipohjan koulun lakkauttamista koskeva kohta poistetaan talousarvioesityksestä. Talousarviosta voidaan sen johdosta poistaa koulun alaskirjaamisesta aiheutuva meno vuodelta 2025 224.163 euroa ja investoinneista varhaiskasvatusta koskevat muutostyökustannukset 250.000 euroa. Tarvittava loppusumma lisätään verotuloihin. (Koulun lakkauttamisen laskelmat ovat epätarkat vielä tässä vaiheessa, koska mm. koulukuljetussopimukset eivät ulotu vuoteen 2026 saakka). Esitän, että sama menettely tehdään myös Koskenpään koulun osalta. Kumpaakaan koulua, eikä koulurakennuksia suljeta. Edellä esitetty muutos katetaan aiemmin esittämieni säästökohteiden toteuttamisen kautta: tyhjien rakennusten tarpeeton lämmittäminen, kuntien ei tarpeellisten palvelujen ylläpitojen lopettaminen, esim. Uuden lumen latu ja muut vastaavat pienen käyttäjäryhmän harrastusmahdollisuudet, tarpeettoman rakennuskannan purkaminen.

 Joni Frisk, Sanna Rajala ja  Ilkka Salminen kannattivat Antti Lähdesmäen esitystä.

 Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, tuli suorittaa äänestys. Äänestystavaksi päätettiin kättennostoäänestys.

 Esittelijän ehdotus sain viisi (5) ääntä (Jorma Poti, Lotta Ahola, Merja Lahtinen, Anssi Mennala,  Ulla Patronen). Antti Lähdesmäen esitys sai neljä (4) ääntä (Antti Lähdesmäki, Joni Frisk, Sanna Rajala, Ilkka Salminen).

 Puheenjohtaja totesi, että äänin 5-4 kaupunginhallitus hyväksyi sivistystoimen osuuden esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

 Tuloslaskelma (s. 24-42)

 Kaupunginhallitus hyväksyi tuloslaskelmaa koskevan osuuden esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

 Käyttötalous (s. 43-60)

 Kaupunginhallitus hyväksyi käyttötaloutta koskevan osuuden esittelijän ehdotuksen.

 Käyttötalous / elinvoima  (s. 81-91)

 Keskustelun aikana Anssi Mennala teki esittelijän ehdotuksesta poikkeavan esityksen:

 Esitän, jos Länkipohjan ja Koskenpään koulujen opetustoiminta loppuu ennen vuotta -26 varataan vuosille -26 ja -27 100t€/vuosi Länkipohjan ja Koskenpään Elinvoimakeskusten muodostamiseen ja ylläpitoon. Kulu katetaan seuraavasti: 50t€/vuosi (vuodet -26 ja -27) katetaan pelto- ja metsäkiinteistöjen myynnillä sekä 50t€ saadaan nostamalla metsänmyyntituloja toistaiseksi 550t€/v (alkujaan 500t€/v).

 Jorma Poti, Joni Frisk, Antti Lähdesmäki, Merja Lahtinen ja Sanna Rajala kannattivat Anssi Mennalan esitystä.

 Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, tuli suorittaa äänestys. Äänestystavaksi päätettiin kättennostoäänestys.

 Esittelijän ehdotus  sai kolme (3) ääntä (Lotta Ahola, Ulla Patronen, Ilkka Salminen). Anssi Mennalan esitys sai kuusi (6) ääntä (Anssi Mennala, Jorma Poti, Joni Frisk, Merja Lahtinen, Antti Lähdesmäki, Sanna Rajala).

 Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että äänin 3-6 kaupunginhallitus hyväksi elinvoiman osuuden sisältäen Anssi Mennalan esityksen mukaiset määrärahavaraukset ja niiden kattamisen.

 Lotta Ahola ja Ulla Patronen jättivät elinvoimaa koskevaan päätökseen eriävät mielipiteet.

 Investointisuunnitelma (s. 92-105)

 Kaupunginhallitus hyväksyi investointisuunnitelmaa koskevan osuuden esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

 Rahoitussuunnitelma (s. 106-107)

 Kaupunginhallitus hyväksyi rahoitussuunnitelmaa koskevan osuuden esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

 Lainoitus (s. 108-109)

 Kaupunginhallitus hyväksyi lainoitusta koskevan osuuden esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

 Jämsän Vesi liikelaitos (s. 110-116)

 Kaupunginhallitus hyväksyi Jämsän Vesi liikelaitosta koskevan osuuden esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

 Konserniyhtiöiden taloudesta (s- 117-131)

 Kaupunginhallitus hyväksyi konserniyhtiöiden taloutta koskevan osuuden esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

 Taloussuunnitelman 2025-2027 perusteet (s. 132-133)

 Kaupunginhallitus hyväksyi taloussuunnitelman perusteita koskevan osuuden esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

 Kaupunginhallituksen päätös:

 Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä talousarvion vuodelle 2024 ja -suunnitelman vuosille 2024-2027 ja oikeuttaa konsernipalvelujohtajan tekemään tarvittavat tekniset muutokset ja korjaukset taloussuunnitelmaan.

 Kaupunginhallituksen ehdotus sisältää määrärahavarauksen 100 000 euroa vuodelle 2026 ja 100 000 euroa vuodelle 2027 Länkipohjan ja Koskenpään elinvoimakeskusten muodostamiseen ja ylläpitoon. Määrärahavaraus on ehdotuksessa katettu lisäämällä pelto- ja metsäkiinteistöjen myyntituloja 50 000 euroa vuonna 2026 ja 50 000 euroa vuonna 2027 sekä metsänmyyntituloja 50 000 euroa vuosittain vuodesta 2026 alkaen.

 Sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen oli läsnä asian käsittelyn aikana (poistui klo 17:35).

 Elinvoimajohtaja Anna-Liisa Juurinen oli läsnä asian käsittelyn aikana (poistui klo 18.25).

Kaupunginvaltuusto 11.12.2023 § 57 

1638/02.02.00/2023

Päätös Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksestä seuraavan käsittelyjärjestyksen:

- Kaupunginjohtajan puheenvuoro
- Konsernijohtajan puheenvuoro
- Ryhmäpuheenvuorot

Tämän jälkeen käytiin yleiskeskustelu, jonka aikana puheenvuoroissa todettiin käsiteltävään asiaan liittyvät vastaesitykset.

Yleiskeskustelun jälkeen kaupunginvaltuusto käsitteli talousarvioesityksen vuodelle 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2025-2027 yksityiskohtaisesti ml. vastaesitykset:

    Taloussuunnittelun 2024 lähtökohdat, s. 4-22

Merkittiin, että tekstissä olevien suorien lainausten osalta merkitään lähdeviitteet.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi taloussuunnittelun 2024 lähtökohtia koskevan osuuden kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti.

Investointiosa, s. 90-103

Kaupunginvaltuusto hyväksyi investointeja koskevan osuuden kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

Käyttötalousosa toimialoittain

Henkilöstö, s. 42-47

Kaupunginvaltuusto hyväksyi henkilöstöä koskevan osuuden kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

Konsernipalvelut, s. 48-59

Keskustelun aikana Markos Koskinen teki pohjaehdotuksesta poikkeavan

esityksen:

 Kampanjan käynnistys pois muuttaneiden eläkeläisten houkuttelemiseksi takaisin Jämsään

 Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että Jämsän tulee käynnistää

 vuosina 2024-2025 näkyvä kampanja televisiossa ja pääkaupunkiseudun,

 Pirkanmaan ja Keski-Suomen päälehdissä täältä pois muuttaneiden

 eläkeläisten houkuttelemiseksi paluumuuttamaan takaisin Jämsään.

 Esitys 250 000€.

 Markos Koskisen esitystä kannattaivat Seija El Sayed, Pekka Kataja, Jyrki

 Kokko, Sirpa Rintala ja Joonas Valkeajärvi.

 Äänestys

 Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, tuli

 suorittaa äänestys. Äänestystapana käytettiin sähköistä äänestystä.
 

 Puheenjohtaja hyväksytti kaupunginvaltuustolla seuraavan

äänestysjärjestyksen:
Pohjaehdotusta (=kaupunginhallituksen ehdotus) kannattavat äänestivät "jaa" ja perussuomalaisten valtuustoryhmän tekemää vastaesitystä kannattavat äänestivät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 28 kpl "jaa" ääntä ja 15 kpl "ei" ääntä.

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että äänin 28-15 kaupunginvaltuuston hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Sivistystoimi, s. 60-79

Keskustelun aikana Antti Lähdesmäki teki pohjaehdotuksesta poikkeavan esityksen:

Me Uuden Suunnan valtuustoryhmä esitämme, että talousarvioehdotuksesta poistetaan sivistystoimialan kohdasta Palveluverkon tarkastelu: Koskenpään koulun lakkautus 1.8.2025 alkaen ja­ Länkipohjan koulun lakkautus 1.8.2025 alkaen.

Perustelumme:

Kaupungin talouden tasapainottaminen on välttämätöntä ja olen siihen kaupunginhallituksen jäsenenä sitoutunut. Olen kuitenkin eri mieltä siitä, että kyläkoulut lakkauttamalla kaupungin talous saataisiin tasapainoon.  

Kaupungin talouden tasapainottamislaskelmat on tehty olettaen, että kyläkoulujen lakkauttaminen on kaupungin talouden näkökulmasta pelkästään myönteinen asia. Huomiotta on jätetty päätöksestä väistämättä aiheutuvat negatiiviset taloudelliset vaikutukset kuten asukasluvun entisestään jyrkempi lasku ja sen myötä arvioita heikommat verotulot. Kaupungin tulopohja pienenee näin entisestään.

Talousarvioasiakirjassa kahden kyläkoulun lakkauttamisesta saatava säästö on esitetty ylimalkaisesti neljälle vuodelle ja vain yhtenä summana. Tämä osoittaa sen, minkä olemme syksyn aikana jo aiemmin todenneet: Koulujen lakkauttamislaskelmia ei ole mahdollista tai niitä ei haluta avata kuntalaisille tai edes meille päättäjille yksityiskohtaisesti ja avoimesti. Emme siis tiedä, saavutettaisiinko lakkauttamisilla oikeasti esitettyjä säästöjä. Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksia eli henkilöstösäästösuunnitelmia emme tiedä, koulukuljetusten osalta laskelmat perustuvat olettamuksiin ja nykyisiin kuljetussopimushintoihin puhumattakaan välillisistä negatiivisista vaikutuksista, joita ei laskelmissa ole huomioitu.

Kiitos valmistelijoille siitä, että kokousaineistossa on nyt mukana myös ennakkovaikutusten arviointia. Valitettavasti ne on tehty byrokraattisen sektorikohtaisesti huomioimatta lainkaan elinvoimavaikutuksia ja esityksistä aiheutuvia mm. Länkipohjan kylään kohdistuvia kertautuvia kokonaisvaikutuksia.

Meille päättäjille on useaan otteeseen korostettu, että olemme vastuussa kaupungin taloudesta. Tämä on totta. Olemme kuitenkin vastuussa myös muiden lakeihin kirjattujen velvoitteiden huomioon ottamisesta päätöksenteossa. Meidän on myös toimittava johdomukaisesti huomioiden aiemmin tekemämme linjaukset ja päätökset. Olemme käsitelleet Kaupunginvaltuustossa tämän vuoden kesäkuussa (19.6.2023 § 37) Jämsän kaupungin laajaa hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusta vuosille 2024-2025.

Pöytäkirjassa todetaan näin: "Hyvinvointijohtamiselle on tyypillistä se, että hyvinvoinnin haasteita pidetään yhtä tärkeinä kuin taloushaasteitakin ja että kaikki kaupungissa toimivat tahot kantavat vastuuta hyvinvoinnista."

"Kunnan hyvinvointitehtävä on määritelty niin perustuslaissa, kuntalaissa kuin terveydenhuoltolaissa. Käytännössä se tarkoittaa tietoista voimavarojen kohdentamista kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen, joita toteutetaan kunnan eri toimialoilla."

"Kaupungin tulee omalla toiminnallaan edistää ja tukea kuntalaisen mahdollisuutta ylläpitää hyvinvointiaan. Tämä toteutuu muun muassa luomalla ja ylläpitämällä sopivia puitteita liikkumiseen, huolehtimalla puhtaan veden saannista, turvallisuudesta ja hyvinvointia tukevista peruspalveluista."

Suora lainaus kesäkuun kokouksen pöytäkirjasta:

"Jämsän kaupungin laaja hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus vuosille 2021-2024 on hyväksytty kaupunginhallituksessa 17.5.2021 (§166) ja kaupunginvaltuustossa 24.5.2021 (§ 29). Asiakirja sisältää kuvauksen jämsäläisestä hyvinvoinnin tilasta (kertomus) ja linjaa sen pohjalta suunnitelmana seuraavalle neljälle vuodelle jämsäläisten terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden painopisteet, tavoitteet sekä seurannan (suunnitelma). 

Hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksen suunnitelmaosio on laadittu kehittämään kaupungin strategian suuntaisesti hyvinvoinnin nykytilakartoituksen pohjalta nousseita keskeisiä jämsäläisten tarpeita. Jämsän kaupungin strategia on päivitetty ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.11.2022 (159 §). Strategian uudistumisen vuoksi hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus on päivitetty alkuvuodesta 2023."

Koulujen lakkautusesitys on räikeässä ristiriidassa hyväksymissämme kaupunkistrategiassa, elinvoimastrategiassa ja kaupungin hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksessa päätettyihin tavoitelinjauksiin.

Jämsän kaupungin viisi strategista kärkitavoitetta ovat:

. Työtä, koulutusta ja yrittäjyyttä

. Hyvinvointia ja turvallisuutta

. Ympäristövastuuta

. Palveleva kaupunki

. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö.

Hyvinvointia ja turvallisuutta tavoitteen alatavoitteet ovat:

. Tarjoamme turvallisen ja toimivan arjen

. Mahdollistamme aktiivisen elämän, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn

. Vahvistamme yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä

. Luomme puitteita liikkumiselle, kulttuurille ja monipuoliselle asumiselle.

Koulujen lakkautusesityksillä leikataan kylien toimintaedellytykset ja elinvoima, istutetaan lapset koulukyyteihin, suljetaan silmät kaupungin ympäristövastuullisuudelta sekä hävitetään kylistä liikuntatilat ja yhteistoimintamahdollisuudet.

Kehotan jokaista valtuutettua ja johtavaa viranhaltijaakin tutustumaan Jämsän kaupungin hyvinvointia- ja turvallisuuskertomukseen sekä muihin strategioihin ja palauttamaan mieliin, mitä olemme aiemmin päättäneet.

Kehotan myös johtavia viranhaltijoita tutustumaan edellä mainittuihin dokumentteihin, käärimään hihat ja ryhtymään toimiin kaupungin elinvoiman ja hyvinvoinnin puolesta.

Kuntien tilanne on juuri nyt epäselvä, kun olemme vielä historiallisen suuren sote-uudistuksen myllerryksessä. Kuntien rahoitusasemaa ja tulevaisuutta selvitetään ministeriöiden ja Kuntaliiton toimesta.

Juuri nyt ei pidä tehdä hätiköityjä ja peruuttamattomia päätöksiä. Jämsän kouluverkon osalta tulisi tehdä pidemmälle ulottuva kokonaisselvitys.

Juuri nyt pitää luoda uudet toimivat yhteistyösuhteet ja -rakenteet kaupungin ja kaupungin eri osa-alueiden välillä. Ei ole olemassa me ja te vaan olemme kaikki samassa veneessä ja vain yhteistyöllä meidän on mahdollista luoda hyvin toimiva ja taloudellisesti kestävä kaupunki. Jämsässä on potentiaalia ja sen eri osa-alueiden vahvuudet tulee huomioida.

Esitämme, että talousarvioesityksestä poistetaan sivistystoimialan kohdasta ­Palveluverkon tarkastelu:

Koskenpään koulun lakkautus 1.8.2025 alkaen ja­ Länkipohjan koulun lakkautus 1.8.2025 alkaen.

Lisäksi ehdotamme, että vastaavat säästöt tehdään tehostamalla metsistä saatavaa tuottoa, tekemällä taajamahakkuita, jolloin myös kaupungin resurssit voidaan kohdentaa tehokkaammin ja taajamat siistiytyvät,  myymällä taajamien kaupaksi menemättömiä tontteja naapurustolle ilman rakennusvelvoitetta sekä myymällä kylillä olevia pieniä metsäkappaleita vyöhykehintaan. Lisäksi olemme valmiita etsimään  yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa lisää säästökohteita. Samalla muistutamme, että taloudellisen tilanteen kiristyessä kaupungin tulee toteuttaa laissa määrättyjen velvoitteiden toteuttamista tinkimällä muusta, ei lain edellyttämästä palvelutuotannosta.

Antti Lähdesmäen tekemään esitystä kannatti 12 kaupunginvaltuutettua.

Äänestys:

 Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, tuli

 suorittaa äänestys. Äänestystapana käytettiin sähköistä äänestystä.
 

 Puheenjohtaja hyväksytti kaupunginvaltuustolla seuraavan

äänestysjärjestyksen:
Pohjaehdotusta (= kaupunginhallituksen ehdotus) kannattavat äänestivät "jaa" ja vastaesitystä kannattavat äänestivät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 19 kpl "jaa" ääntä ja 24 kpl "ei" ääntä.

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että äänin 19-24 kaupunginvaltuusto hyväksyi Antti Lähdesmäen tekemän esityksen.

 Keskustelun aikana Markos Koskinen  teki pohjaehdotuksesta

 poikkeavan esityksen:

 Lisäys talousarvioon v.2024 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2025-2027

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että taloussuunnitelmaan vuosille 2025-2027 tulee lisätä Koskenpään ja Länkipohjan koulujen opetuksen järjestämiseen vuonna 2025 yhteensä tarvittavat 310 000 € ja vuosille 2026-2027 kullekkin vuodelle 650 000 euroa. Lisäykset kustannuspaikoille KP 042060 (Koskenpää) ja KP 042090 (Länkipohja).

Markos Koskisen tekemään esitystä kannattivat Pekka Kataja, Jyrki Kokko, Sirpa Rintala ja Ilkka Salminen.

Äänestys:

 Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, tuli

 suorittaa äänestys. Äänestystapana käytettiin sähköistä äänestystä.
 

 Puheenjohtaja hyväksytti kaupunginvaltuustolla seuraavan

äänestysjärjestyksen:
Pohjaehdotusta (= kaupunginhallituksen ehdotus) kannattavat äänestivät "jaa" ja vastaesitystä kannattavat äänestivät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 21 kpl "jaa" ääntä ja  22 kpl "ei" ääntä.

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että äänin 21-22 kaupunginvaltuusto hyväksyi Markos Koskisen tekemän esityksen.

 Keskustelun aikana Markos Koskinen teki pohjaehdotuksesta poikkeavan

 esityksen:

 Kaupungin on otettava käyttöön ylimääräinen kunnallinen lasten kotihoidon tuki

 Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että kaupungin on otettava

 käyttöön ylimääräinen kunnallinen lasten kotihoidon tuki 100 000€.

 Tämä lisäyksenä talousarvioon v. 2024 ja taloussuunnitelmaan vuosille

 2025-2027. Näin saadaan tehokkaasti vähennettyä päivähoitopaikkojen

 määrää ja saadaan siten huomattavia kustannussäästöjä Jämsässä.

 Markos Koskisen esitystä kannattivat Pekka Kataja, Antti Lähdesmäki ja

 Sirpa Rintala.

Äänestys:

 Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, tuli

 suorittaa äänestys. Äänestystapana käytettiin sähköistä äänestystä.
 

 Puheenjohtaja hyväksytti kaupunginvaltuustolla seuraavan

 äänestysjärjestyksen:
Pohjaehdotusta (=kaupunginhallituksen ehdotus)  kannattavat äänestivät "jaa" ja vastaesitystä kannattavat äänestivät "ei".

 Suoritetussa äänestyksessä annettiin 34 kpl "jaa" ääntä ja 9   kpl "ei" ääntä.

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että äänin 34-9 kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen pohjaehdotuksen.
 

 Keskustelun aikana Aki Lemmetyinen teki pohjaehdotuksesta

 poikkeavan esityksen:

 Kirjastoauton lakkauttamisesta luopuminen

 Kirjastoauto on harvoja kaupungin palveluita, jotka kattavat myös reuna-

 alueet, ja kirjastolaitos sivistyspalveluna kaupungin perustoimintoja.

 Kirjastoauton lakkauttamisen säästövaikutus on vähäinen suhteessa siitä

 aiheutuvaan haittaan. Esitän, että kirjastoautosta ei luovuta vaan se

 pidetään osana kirjastotoimen palveluverkkoa. Vuoden 2024 osalta

 rahoitus onnistuu jo päätetyllä veronkorotuksella. Vuosien 2025-2027

 osalta veronkorotuspäätöksen jälkeinen valtionosuuksien lisäleikkaus

 tulee käsitellä syksyllä 2024 veroprosentteja päätettäessä, mutta siellä

 on edelleen nostovaraa, kun katsotaan verrokkikuntia.

 Aki Lemmetyisen esitystä kannattivat Reijo Himanen, Johanna Ketola,

 Antti Lähdesmäki, Arja Paakkanen, Heikki Rinnekangas ja Sirpa Rintala.

Äänestys:

 Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, tuli

 suorittaa äänestys. Äänestystapana käytettiin sähköistä äänestystä.
 

 Puheenjohtaja hyväksytti kaupunginvaltuustolla seuraavan

äänestysjärjestyksen:
Pohjaehdotusta kannattavat äänestivät "jaa" ja vastaesitystä kannattavat äänestivät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 27 kpl "jaa" ääntä ja  16  kpl "ei" ääntä.

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että äänin 27-16 kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen esityksen.

 Keskustelun aikana Jyrki Kokko teki pohjaehdotuksesta poikkeavan

 esityksen:

 Uimahallin sunnuntaiaukiolo

 Pidetään uimahalli avoinna sunnuntaina lapsiperheitä varten.

 Vastaavasti aukioloaikoja vähennetään arkipäiviltä.

 Jyrki Kokon esitystä kannattivat Seija El Sayed, Jukka Haaparanta, Sari

Jussila, Pekka Kataja, Markos Koskinen, Antti Lähdesmäki, Kari Ruokolahti, Ilkka Salminen ja Joona Valkeajärvi.

Äänestys:

 Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, tuli

 suorittaa äänestys. Äänestystapana käytettiin sähköistä äänestystä.

 Kaupungin hallintosäännön mukaan päätösvalta aukioloajoista on

 viranhaltijalla. Tästä johtuen kaupunginvaltuusto äänesti vastaesityksen sisällön mukaisen evästyksen antamisesta viranhaltijalle.

 Puheenjohtaja hyväksytti kaupunginvaltuustolla seuraavan

äänestysjärjestyksen:
Pohjaehdotusta (= kaupunginhallituksen ehdotus) kannattavat äänestivät "jaa" ja vastaesitystä kannattavat äänestivät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 17 kpl "jaa" ääntä, 24 kpl "ei" ääntä ja kaksi (2) tyhjää.

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että äänin 17-24, kaksi (2) tyhjää kaupunginvaltuusto hyväksyi annettavaksi evästyksen viranhaltijalle koskien uimahallin aukioloaikoja.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi sivistystoimea koskeva osuuden kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti seuraavilla muutoksilla:

-          Taloussuunnitteluvuodelta 2025 poistetaan Koskenpään koulun lakkautus 1.8.2025 alkaen ja­ Länkipohjan koulun lakkautus 1.8.2025 alkaen.

-          Taloussuunnitelmaan vuosille 2025-2027 lisätään Koskenpään ja Länkipohjan koulujen opetuksen järjestämiseen vuonna 2025 yhteensä tarvittavat 310 000 € ja vuosille 2026-2027 kullekkin vuodelle 650 000 euroa. Lisäykset kustannuspaikoille KP 042060 (Koskenpää) ja KP 042090 (Länkipohja).

-          Kaupunginvaltuusto antoi vastaesityksen sisällön mukaisen evästyksen viranhaltijalle koskien uimahallin aukioloaikoja.

 Elinvoima, s. 80-89

 Keskustelun aikana Markos Koskinen teki pohjaehdotuksesta poikkeavan

 esityksen:

 Muutos rahoitussuunnitelmaan

 Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että lisätään vuosille 2024,

 2025, 2026 ja 2027 puunmyyntituottoja 500 000€ jokaiselle vuodelle.

 Markos Koskisen esitystä kannattivat Seija El Sayed, Markku Kankainen,

 Jyrki Kokko, Sirpa Rintala ja Joonas Valkeajärvi.

Äänestys:

 Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, tuli

 suorittaa äänestys. Äänestystapana käytettiin sähköistä äänestystä.

 Puheenjohtaja hyväksytti kaupunginvaltuustolla seuraavan

äänestysjärjestyksen:
Pohjaehdotusta (= kaupunginhallituksen ehdotus) kannattavat äänestivät "jaa" ja vastaesitystä kannattavat äänestivät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin  29 kpl "jaa" ääntä ja   13 kpl "ei" ääntä,  yksi (1) tyhjä.

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että äänin 29-13, yksi (1) tyhjä kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Keskustelun aikana Aki Lemmetyinen teki pohjaehdotuksesta

poikkeavan esityksen:

Runttimäen maastoliikuntakeskuksen sähköjen säilyttäminen

Esitän että talousarviossa ja säästöohjelmassa oleva Runttimäen maastoliikuntakeskuksen sähköistä luopuminen jätetään pois ja kaupunki maksaa jatkossakin hiihtokeskuksen valaistuksen.

Kustannuksen taloudellinen arvo on suuntaan ja toiseen todella pieni, 4500 euroa vuodessa, mikä hukkuu täysin talouden normaaliin kohinaan. Oleellista tässä on leikkauksessa käytetty perustelu, jonka mukaan sähköistä voidaan leikata, koska hiihtokeskuksessa käy niin paljon mänttäläisiä. Perustelu on mielestäni naurettava, ja osoittaa sellaista pikkusieluisuutta, mikä kuvastaa laajemminkin Jämsän syvempiä ongelmia.

Runttimäen maastoliikuntakeskus ja koko Pohjois-Kuoreveden latuverkosto ja hiihtokulttuuri on vuosikymmenten aikana talkoilla rakennettu ja ylläpidetty, ja se on tuottanut useita SM-tason hiihtäjiä. Kaupungin panos tuohon kaikkeen on ollut olematon, ja sähköjen kustantaminen maastoliikuntakeskukseen on tärkeä symbolinen ele kuntalaisten omatoimisuuden kunnioittamisessa ja arvostamisessa.

Pohjois-Kuorevedellä asuu yhteensä noin tuhat ihmistä, ja postinumeroalue 35820 on Jämsän kolmanneksi hyvätuloisin postinumeroalue Haaviston ja Juokslahden jälkeen, josta maksetaan pelkkää kunnallisveroa Jämsän kaupungin kassaan yli miljoona euroa vuodessa, kiinteistöverot vielä päälle, mutta sen vastineeksi alueelle kohdistuu kovin vähän kunnallisia palveluita. Käytännössä alueen asukkailla on Jämsässä lähinnä maksajan rooli. Runttimäki sijaitsee Mäntän keskustaajamassa - osa jämsäläisistä on siis myös mänttäläisiä - joten ei ole yllättävää, että siellä käy myös mänttäläisiä. Vastavuoroisesti kuoreveteläiset käyttävät ahkerasti Mäntän palveluita, usein enemmän kuin Jämsän, ja selvästi enemmän kuin mänttäläiset Jämsän palveluita.

Runttimäen maastoliikuntakeskuksen sähköistä leikkaaminen esitetyillä perusteilla osoittaa nähdäkseni pelkkää halveksuntaa niin Pohjois-Kuoreveden asukkaita kuin alueen talkoo- ja hiihtokulttuuria kohtaan, ja heijastaa laajemmin suhtautumista kunnan reuna-alueisiin jotenkin vähemmän merkityksellisenä. Leikkauksen rahallinen vaikutus on pieni mutta periaatteellinen arvo suuri. Sähköjen pitäminen Runttimäen maastoliikuntakeskuksessa on kaupungilta pieni mutta merkityksellinen ele kuntalaisten aktiivisuutta kohtaan.

Aki Lemmetyisen esitystä kannattivat Reijo Himanen ja Heikki

Rinnekangas.

Äänestys:

Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, tuli

suorittaa äänestys. Äänestystapana käytettiin sähköistä äänestystä.
 

Puheenjohtaja hyväksytti kaupunginvaltuustolla seuraavan

äänestysjärjestyksen:

Pohjaehdotusta (= kaupunginhallituksen ehdotus) kannattavat äänestivät "jaa" ja vastaesitystä kannattavat äänestivät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin  27 kpl "jaa" ääntä ja 16   kpl "ei" ääntä.

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että äänin 27-16 kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi elinvoimatoimen osuuden kaupunginhallituk- sen ehdotuksen mukaisesti.

    Jämsän Vesi Liikelaitos, s. 108 - 113

 Kaupunginvaltuusto hyväksyi Jämsän Vesi Liikelaitoksen osuuden kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti.             

    Tuloslaskelma, rahoitussuunnitelma sekä konserniyhtiöiden taloudesta

    (tuloslaskelma s. 23-41, rahoitussuunnitelma s. 104-107,

    konserniyhtiöiden taloudesta s.114 - 128)

 Keskustelun aikana Markos Koskinen teki pohjaehdotuksesta poikkeavan esityksen:

 Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että kuntaverokertymään

 lisätään vuodelle 2025 300 000 euroa, vuodelle 2026 400 000 euroa ja

 vuodelle 2027 lisätään 500 000 euroa.

 Markos Koskisen esitystä kannattivat Pekka Kataja ja Ilkka Salminen.

    Äänestys:

 Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, tuli

 suorittaa äänestys. Äänestystapana käytettiin sähköistä äänestystä.
 

 Puheenjohtaja hyväksytti kaupunginvaltuustolla seuraavan

 äänestysjärjestyksen:
Pohjaehdotusta (= kaupunginhallituksen ehdotus) kannattavat äänestivät "jaa" ja vastaesitystä kannattavat äänestivät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin  29 kpl "jaa" ääntä ja  14  kpl "ei" ääntä.

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että äänin 29-14 kaupunginvaltuusto hyväksyi tuloslaskelmaa, rahoitussuunnitelmaa sekä

konserniyhtiöiden taloudesta koskevat osuudet kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti.

    6. Taloussuunnitelman 2024-2027 perusteet, s. 128-129

Kaupunginvaltuusto hyväksyi taloussuunnitelman perusteita koskevan osuuden kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti.

    Kaupunginvaltuuston päätös:

Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2024 ja -suunnitelman vuosille 2024-2027 kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti seuraavilla muutoksilla:

-          Taloussuunnitteluvuodelta 2025 poistetaan Koskenpään koulun lakkautus 1.8.2025 alkaen ja­ Länkipohjan koulun lakkautus 1.8.2025 alkaen,

-          Taloussuunnitelmaan vuosille 2025-2027 lisätään Koskenpään ja Länkipohjan koulujen opetuksen järjestämiseen vuonna 2025 yhteensä tarvittavat 310 000 € ja vuosille 2026-2027 kullekkin vuodelle 650 000 euroa. Lisäykset kustannuspaikoille KP 042060 (Koskenpää) ja KP 042090 (Länkipohja).

-          Kaupunginvaltuusto antoi vastaesityksen sisällön mukaisen evästyksen viranhaltijalle koskien uimahallin aukioloaikoja.

    Matti Similä jätti eriävän mielipiteen:

Jätän eriävän mielipiteen valtuuston talousarviosta, perustuen kuntalain pykälään 110,jossa sanotaan, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien ja tämä ei täyty tällä päätöksellä. 

Eriävään mielipiteeseen liittyivät Lotta Ahola, Ari Haggren, Erja Laaksonen, Merja Lahtinen, Antti Manninen, Heikki Paavisto, Ulla Patronen, Jorma Poti, Leena Pärnäjärvi, Kyösti Rahkonen, Risto Salmio ja Tarja Uusipaasto.