Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 25.03.2024/Pykälä 13

Khall 11.03.2024 § 54 

 Valmistelu hallintojohtaja Auli Korhonen p. 040 557 2146

Kimmo ja Ulla-Maija Jakobson hakevat tilojen 182-467-1-79 (mörköperä), 182-467-1-18 (tuomela), 182-467-1-18 ( xxxx), 562-478-1-74 ( erkkilä) tilojensa liittämistä Oriveden kaupunkiin, osaksi Pirkanmaata.

Hakemuksen perustelut (ks. myös liite):

1. "Jämsän kaupunki lopettaa Länkipohjan koulun ja sitä myötä muut palvelut Länkipohjassa. Lapset joutuvat Kuoreveden kouluun jonne mm. meiltä mennään ensin taksilla kylälle jossa joudutaan odottamaan jopa 1 h annan kelissä kuin kelissä bussia joka on niin täynnä ettei lapset pääse istumaan. Bussi ajaa 80 km tunnissa ja 9-tietä jossa ei saa todellakaan seisoa bussissa ja olla ilman tyrvavyötä. Koulumatkat pitenee kohtuuttomasti. Kun olemee osa Orivettä, palvelubussi menee 700m päästä kotoa, eikä lapsen tarvitse kulkea kuin yhdellä kulkuneuvolla kouluun ja kotiin.

( tässä kohtaa tarkasteltuanne huomaatte että Linda Jakobsson käy Kuorevedellä jo koulua, mutta kulkee sinne isosiskon kyydillä lukuvuoden 2304. Näin hänen koulumatka on n 30 min / suunta. Tämän kustannamme itse!)

2. Alueen palvelut ja elin olosuhteet heikkenevät olellisesti. MM. jos olisimme Jämsän terveyspalveluiden piirissä, joutuisimme esim. viikonloppuisin ajamaan 460 km hammaspäivystykseen. Kun taas siirsimme palvelut Oriveteen / tayssiin ( pirsote)., matka sairaalaan viikonloppuna on 150 km meno-paluu.

Teiden kunnossapito on viimeisen kahden vuoden aikana romahtanut. Hiekkatielle tunkelo- kiviniementie ei ole uutta hiekkaa saatu kahteen vuoteen ja kuoppia ei lanata.

3. Alueen elinkeinojen toimintamahdollisuudet on surkeat. Jämsä ei halua panostaa millään lailla reuna-alueisiin, tämän on sanonut ääneen kunnanhallituksen jäsen Lotta Ahola. Kommentti tähän: sen kun muutatte Pirkanmaalle.
4. Asumme rajalla, osa tontistamme on jo Pirkanmaata ja käymme töissä Tampereella jossa yrityksemme toimij. Meillä ei ole mitään siteitä Jämsään, emmekä Jämsän palveluita tarvitse. Samat palvelut saamme paremmin Orivedeltä ja Tampereelta. Toinen kotimme on Tampereella jota hyödyntää jo yksi nuoristamme, koska opisekelee siellä. Myös meidän toissijainen osoite on siellä."

Kyse on harvaan asutusta maaseudusta. Kuntarajalla ei juurikaan ole merkitystä palveluiden saatavuuteen tai saavutettavuuteen. 

Tarkistuksen jälkeen arvioidaan kyseessä olevan seuraavat kiinteistöt:

-          Erkkilä 562-478-1-74 (Oriveden puolella)

-          Lahdenpohja 182-467-1-8

-          Tuomela 182-467-1-18

-          Mörköperä 182-467-1-2

Etäisyydet lähitaajamiin /-kaupunkeihin:

-          Orivesi n. 35 km

-          Jämsä n. 33 km

-          Halli n.  26 km

-          Länkipohja n. 7 km

Kuntarakennelain (1698/2009) 11 §:n mukaan esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voi tehdä muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto, kuntien valtuustot yhdessä, kunnan jäsen tai ministeriö.

Esityksessä kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja selvitettävä, miten 4 §:ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen ja 19 §:n 2 momentissa säädetyt päätöksenteon edellytykset täyttyvät. Esityksessä on tarpeellisella tarkkuudella ilmoitettava kyseessä olevat alueet.

Lain 4 §:n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 §:ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa:

1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;

2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;

3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia;

tai

4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

Sääntely

Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta.

Alueella tarkoitetaan yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta.

Kunnan jäsen toimittaa esityksensä oman kuntansa kunnanhallitukselle, jonka on hankittava esityksestä kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen lausunnot. Lausunnosta tulee ilmetä kunnan kanta kuntajaon muuttamiseen perusteluineen. Kunnanhallituksen on toimitettava esitys ja kuntien lausunnot valtiovarainministeriölle kuuden kuukauden kuluessa esityksen vastaanottamisesta.

Kun valtiovarainministeriö on vastaanottanut kunnanhallituksen toimittamat kuntien valtuustojen lausunnot ja kunnan jäsenen esityksen, määrää se esityksen valmistelevasta käsittelystä, jollei se hylkää esitystä 21 §:n 3 momentin perusteella heti. Tällöin ministeriö katsoo, ettei kuntajaon muuttamiselle ole riittäviä edellytyksiä.

Valtioneuvosto päättää kuntajaon muuttamisesta tai sitä koskevan esityksen hylkäämisestä.

Valtiovarainministeriö voi päättää kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan, jos muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei ole sitä vastustanut, tai hylätä esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan, jos muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto on sitä vastustanut.

Kun kunnanhallitus on toimittanut esityksen lausuntoineen ministeriöille, voi ministeriö heti hylätä esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan, jos se katsoo, ettei kuntajaon muuttamiselle ole riittäviä edellytyksiä (ks. kappale 2). Muutoin ministeriö määrää esityksen valmistelevasta käsittelystä 14 §:n mukaisesti.

Päätöksenteon edellytykset

Kaikissa tapauksissa arvioidaan, täyttäisikö esitetty kuntajaon muutos lain 4 §:n mukaiset edellytykset ja edistäisikö se 2 §:n mukaisia kuntajaon kehittämisen tavoitteita:

2 § Kuntajaon kehittämisen tavoitteet

Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.

4 § Kuntajaon muuttamisen edellytykset

Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 §:ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa:

1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;

2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;

3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia;

tai

4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta.

Edellä 1 momentissa alueella tarkoitetaan yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

 Hallintosääntö § 24 / kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta

Ehdotus Kaupunginjohtaja Hanna Helaste

 Jämsän kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että osakuntaliitosta ei puolleta. Kuntajaon perusteet on jo aiemmin tarkasteltu kuntajakoselvityksessä Jämsä-Längelmäki-Orivesi. Tyytymättömyys palveluihin ei ole kuntarakennelaissa tarkoitettu peruste.

Kaupunginhallitus pyytää asiassa Oriveden kaupunginvaltuuston lausunnon ja toimittaa hakemuksen lausuntoineen Valtiovarainministeriöön.

Tämä pykälä tarkastetaan kokouksessa.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Kaupunginvaltuusto 25.03.2024 § 13 

1953/00.01.00/2024

Päätös Keskustelun aikana Arja Paakkanen teki pohjaehdotuksesta poikkeavan esityksen:

Esitän, että Jämsän valtuusto hyväksyy Jakobssonien hakemuksen osaliitoksesta Oriveden kaupunkiin. Perusteluna on, että Valtiovarainministeriön kunta- ja alueosaston neuvotteleva virkamies Anu Herneniemi on todennut, että työssäkäynti, työssäkäyntialue riittää liitoksen perusteluksi. Ko. hakijat ovat olleet yhteyksessä Hernesniemeen. On myös kohtuullista helpottaa lapsi- ja yrittäjäperheen arjen pyöritystä.

Arja Paakkasen esitystä kannattivat Markku Kankainen, Ella Myllymäki ja Jyrki Niittymaa.

Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, tuli suorittaa äänestys. Äänestystapana käytettiin sähköistä äänestystä.

Puheenjohtaja hyväksytti kaupunginvaltuustolla seuraavan äänestysjärjestyksen:
Pohjaehdotusta (=kaupunginhallituksen ehdotus) kannattavat äänestivät "jaa" ja Arja Paakkasen tekemää vastaesitystä kannattavat äänestivät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 36 kpl "jaa" ääntä ja 6 kpl "ei" ääntä (1 poissa).

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että äänin 36-6 (1 poissa) kaupunginvaltuuston hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.