Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen lautakunta
Pöytäkirja 06.11.2024/Pykälä 16

EKStyla 25.09.2024 § 10 

 Valmistelu työllisyysaluejohtaja Satu Soutolahti p. 044 901 8420

Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy työ- ja elinkeinotoimistoilta työllisyysalueille 1.1.2025. Työllisyyspalveluista tulee vuoden 2025 alussa osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä ja sitä kautta osa jokaisen kunnan peruspalveluja. Jämsä toimii vastuukuntana Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueella, johon kuuluvat lisäksi Joutsa, Keuruu, Luhanka, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi ja Toivakka.

Kunnilla muodostuu uusi valtionosuustehtävä, jonka rahoitus on yleiskatteisessa valtionosuudessa.

Jämsän kaupungin hallintosäännön pykälän 27 mukaisesti Eteläisen Keski-Suomen työllisyysaluelautakunnan tehtäviin kuuluu taseyksikön talousarvion laatiminen yhteistoimintasopimuksen kohdan 8 mukaisesti. Yhteistoimintasopimuksen 8. kohdassa todetaan:

” Sopimuksen mukaisten tehtävien taloudenhoito on vastuukunnan vastuulla. Yhteisen toimielimen talous on osa vastuukunnan talousarviota ja taloussuunnittelua. Talousarvion valmistelussa noudatetaan Jämsän kaupungin talousarvioprosessia.  

Sopijakunnat turvaavat lakisääteisille työllisyyspalveluille riittävän rahoituksen yhdenvertaisella tavalla kuntalain 8 §:n 3 momentin mukaisesti. Vuosittain laadittavassa työllisyyspalveluiden toimintasuunnitelmassa arvioidaan riittävän rahoituksen tarve  

• lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden, 

• työnantajien ja työmarkkinoiden ennakoitavien tarpeiden sekä  
• työvoimapalveluiden asiakkaiden yksilöllisten palvelutarpeiden perusteella.  

Rahoituksen mitoituksessa ja talousarvion laadinnassa otetaan huomioon myös vastuukunnan ja muiden kuntien taloudellinen tilanne, toimintaympäristö sekä työllisyysalueen yhteinen tavoitteenasettelu.  

Työllisyysalueen työllisyyspalveluiden talous järjestetään seuraavalla tavalla 1.1.2025 alkaen:  

1. Jämsän kaupunki perustaa erillisen taseyksikön, joka vastaa yhteisesti tuotetuista työllisyyspalveluista. Kaikki palveluiden välittömät ja välilliset järjestämisestä, tuottamisesta ja organisoinnista aiheutuvat kulut ja kustannukset esimerkiksi henkilöstökustannukset, maksetut avustukset, palveluhankinnat sekä hallintokulut kohdennetaan tälle taseyksikölle.  

Sopijakuntien tuottaessa viranomaispalveluita tai muita tämän sopimuksen piirissä olevia palveluita, laskutetaan nämä sopimukseen perustuen vastuukunnalta ja kohdistetaan yhteisen taseyksikön kustannuksiksi. 

2. Työllisyysalueen työllisyyspalveluiden nettokustannukset jaetaan seuraavasti: 

Kustannuksista 50 % kohdennetaan sopijakuntien 18–64-vuotiaiden suhteellisten osuuksien perusteella ja 50 % sopijakuntien työttömien (laaja käsite) suhteellisten osuuksien perusteella. Suhteelliset osuudet määräytyvät sopijakuntien 18–64-vuotiaiden ja työttömien yhteismäärän perusteella. Laskennassa käytettävät tilastot perustuvat valtionvarainministeriön vahvistamiin kuntien peruspalveluiden valtionosuuden laskentatekijöihin.  

Yllä mainitusta jakoperusteesta voidaan poiketa niiden kustannusten osalta, jotka on mahdollista laskuttaa kuntakohtaisiin toteutuneisiin kustannuksiin perustuen.  

Mahdollisesta poikkeamisesta yllä mainituista jakoperusteista tehdään lautakunnassa päätös, joka käsitellään osana vastuukunnan vuosittaista talousarvioprosessia. Kriteerit, joiden perusteella tällaiseen laskutukseen voidaan ryhtyä ovat seuraavat: 

1.       laskutus on kohdennettavissa asiakkaan asuinkunnan tai pääasiallisen sijaintikunnan perusteella 
2.       laskutusta varten on saatavissa riittävä ja luotettava tieto 
3.       laskutus on toteutettavissa kohtuullisin hallinnollisin kustannuksin 
4.       kustannukset, joita kuntakohtaisesti kohdennetaan ovat asiakaskustannuksiltaan tai osallistumiskustannuksiltaan merkittäviä 
5.       kustannusten kohdentaminen kuntakohtaisesti ei vaaranna palveluiden järjestämistä tai yhdenvertaisuutta.   

3. Taseyksikön talousarvio laaditaan talousarviovuotta edeltävänä vuonna vastuukunnan talousarvioprosessin ja ohjeistuksen mukaisesti. Talousarvio lähetetään sopijakunnille lausunnoille ennen talousarvion hyväksymistä. Lautakunta huomioi lausunnot valmistellessaan ja hyväksyessään talousarvion esitettäväksi vastuukunnan käsittelyyn. 

4. Jämsän kaupunki laskuttaa talousarviovuoden aikana kuukausittain vastuukunnan taseyksikölle edellä 2. kohdan mukaisen kuntien maksuosuuden talousarvion perusteella. Mikäli vuoden aikana taseyksikön talousarviomäärärahoja on tarve korottaa merkittävästi, työllisyysalueen lautakunta esittää muutoksen Jämsän kaupunginhallitukselle ja tämä edelleen valtuustolle. Lautakunta pyytää tarvittaessa lausunnot kunnilta. Lopullinen päätösvalta talousarvion muuttamisesta on Jämsän kaupunginvaltuustolla. Kuntien kuukausimaksuosuuksia korotetaan vastaavasti muutetun talousarvion jälkeen. 

5. Talousarvion toteutumista seurataan kolmannesvuosittain. Talouden seurannasta vastaa lautakunta. Talouden toteumatiedot toimitetaan myös ohjausryhmälle ja alueen kunnille. 

6. Vuoden lopussa tai viimeistään talousarviovuotta seuraavan vuoden helmikuussa kuntien maksuosuudet ensisijaisesti tasataan vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Mikäli taseyksikölle syntyy alijäämää, voidaan sitä lautakunnan esityksestä siirtää seuraaville vuosille katettavaksi. Mahdollinen taseeseen kertynyt ylijäämä voidaan palauttaa jäsenkunnille lautakunnan esityksestä. Kustannusten seurannan kannalta kunnat tarvitsevat tiedon vuosittaisesta kustannuksesta, vaikka ylijäämää ei palautettaisi. 

7. Mikäli kunnat saavat lakisääteisiin työllisyyspalveluihin kohdistuvia mahdollisia suoria valtionavustuksia (mm. ÄRM), avustus ohjataan työllisyysalueen taseyksikön käyttöön, mikäli se on rahoittajan puolesta mahdollista.”

Työllisyysalueen järjestämissuunnitelman laadintavaiheessa kuntien kanssa sovittiin, että työllisyysalueen talousarvion kehys on kunnille siirtyvien TE-palveluiden rahoitukseen osoitettujen valtionosuuksien yhteenlaskettu summa. Jämsän kaupunginjohtajan ohjauksen mukaisesti talousarviota on suunniteltu 90 % suuruisena tästä summasta.

Työllisyysaluelautakunnalle tuodaan tässä vaiheessa tiedoksi talousarvioehdotus koskien määrärahoja. Seuraavassa vaiheessa käsitellään talousarvioon liittyvät tavoitteet ja tehdään lopullinen esitys työllisyysalueen talousarviosta vuodelle 2025. Sopijakunnille annetaan mahdollisuus jättää lausunnot asiasta.

Talousarvion valmistelutilanne:

-          Työllisyysalueen kehys 90 % mukaisesti yhteensä 4 564 355 euroa.

-          Työllisyysalueen hallinnon rahoitus yhteensä 3 153 586 euroa.

-          Työllisyysalueen kuntakohtaisten palveluiden rahoitus yhteensä 1 410 769 euroa.

Työllisyysaluejohtaja antaa lisäselvitystä kokouksessa.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

  Jämsän kaupungin hallintosääntö 27 §

Ehdotus Työllisyysaluejohtaja Satu Soutolahti

 Työllisyysaluelautakunta merkitsee tiedoksi talousarviovalmistelun tilanteen.

Työllisyysalueen sopijakunnilta pyydetään lausunnot talousarviovalmistelua varten. Lausunnoissa pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota kuntakohtaisesti varattavaan palvelurahoitukseen sekä tavoitteisiin.

Tämä pykälä tarkastetaan kokouksessa.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

EKStyla 06.11.2024 § 16 

2108/02.02.00/2024

 Valmistelu työllisyysaluejohtaja Satu Soutolahti p. 044 901 8420

Lausunnot Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen talousarvioon vuodelle 2025 ovat antaneet Joutsa, Luhanka, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Toivakka.

Joutsa: Kunnanhallitus painottaa, että rahoituksen riittävyys on varmistettava talousarviossa eikä työllisyysalue saa joutua tilanteeseen, jossa määrärahaa ei ole jäljellä ja toimintoja olisi pidettävä kuitenkin yllä. Tiukka kulukuri on varmistettava kaikilla toiminnan tasoilla ja sopijakunnalle on tiedotettava hyvissä ajoin poikkeamista talousarvion toteumissa. Joutsan kunta katsoo, että lisärahoituksen hakeminen työllisyysalueelle sopijakunnista ei ole mahdollista.  Kunnanhallitus päätti antaa lausunnon siten, että talousarvioesityksessä liikkuvuusavustuksesta sekä lääkärinlausunnoista poistetaan 1000 euroa molemmista ja ne siirretään palkkatukeen.

Luhanka: Kuntien maksuosuus työllisyysalueelle ei tulisi olla sen suurempi kuin siihen kohdistettu valtionosuus.

Keuruu: Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle edelleen Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueelle annettavaksi lausunnoksi työllisyysalueen talousarvioesityksestä seuraavaa: Keuruun kaupunki antaa lausuntonaan liitteenä olevan täydennetyn kuntakohtaisten kustannuspaikkojen erittelytaulukon Keuruun kaupungin osalta. Lisäksi kaupunki toteaa, että palvelujen käyttöä tulee seurata ja tarvittaessa menovarauksia voidaan siirtää kuntakohtaisissa kustannuspaikoissa kohteelta toiselle kaupungin suostumuksella Keuruun kaupungin ja työllisyysalueen vastuuviranhaltijajohdon neuvottelujen perusteella.

Keuruun kaupunki järjestää kotoutumiskoulutukset itse, joten menokohdalle ei ole kaupungin lausunnossa varattu määrärahaa. Koulutus- ja kulttuuripalveluista painopistettä on kaupungin esityksessä siirretty työnantajan palkkatukivaraukseen.

Multia: Multian kunta pitää tärkeänä, että kustannusten kohdentaminen kuntakohtaisesti ei vaaranna palveluiden järjestämistä tai yhdenvertaisuutta, johon myös yhteistoimintasopimuksessa viitataan. On tärkeää pystyä seuraamaan talousarvion toteutumista ja aidosti arvioida rahoituksen riittävyyttä elinvoiman ja työllisyyden lisäämiseksi. Lisäksi tulee huomioida, minkä verran hallinnollisiin kuluihin kohdentuu ja minkä verran kunnilla jää rahoitusta käytettäväksi työllisyyden hoitoon.

Petäjävesi: Petäjäveden kunta pitää tärkeänä, että kustannusten kohdentaminen kuntakohtaisesti ei vaaranna palveluiden järjestämistä tai yhdenvertaisuutta, johon myös yhteistoimintasopimuksessa viitataan. On tärkeää pystyä seuraamaan talousarvion toteutumista ja aidosti arvioida rahoituksen riittävyyttä elinvoiman ja työllisyyden lisäämiseksi. Lisäksi tulee huomioida, minkä verran hallinnollisiin kuluihin kohdentuu ja minkä verran kunnilla jää rahoitusta käytettäväksi työllisyyden hoitoon.

Toivakka: Kunnanhallitus hyväksyy eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen talousarvioehdotuksen, eikä sillä ole asiasta erillistä lausuttavaa.

Lausuntojen vaikutusta työllisyysalueen talousarvioon on kuvattu tarkemmin ohjeisaineistossa.

Talousarvion valmistelutilanne:

-         Työllisyysalueen kehys 90 % mukaisesti yhteensä 4 564 355 euroa.

-         Työllisyysalueen hallinnon rahoitus yhteensä 3 153 586 euroa.

-         Työllisyysalueen kuntakohtaisten palveluiden rahoitus yhteensä

           1 410 769 euroa.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä (380/2023)

Hallintosääntö 27§

Ehdotus Työllisyysaluejohtaja Satu Soutolahti

 Työllisyysalueen lautakunta merkitsee  kuntien antamat lausunnot talousarvioon hyväksyttyinä tiedoksi. Lausuntojen vaikutus on päivitetty talousarvioehdotukseen.

Työllisyysalueen lautakunta esittää Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen talousarviota Jämsän kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksymistä varten.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.