RSS-linkki
Kokousasiat:https://jamsa10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://jamsa10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 20.01.2025/Pykälä 45
| Edellinen asia | Seuraava asia |
Yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistäminen / työvoimapalveluiden siirtymisestä ja liikkeenluovutuksesta johtuva toiminnan uudelleenorganisointi
Khall 20.01.2025 § 45
2252/01.00.02/2024
Valmistelu konsernipalvelujohtaja Vesa Urtti p. 0400 447 383
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille ja Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen toiminta on käynnistynyt 1.1.2025. Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueella järjestetään lakisääteiset työvoimapalvelut kuntien hyväksymien yhteistoimintasopimuksen ja järjestämissuunnitelman mukaisesti Jämsän, Keuruun, Luhangan, Multian, Mänttä-Vilppulan, Petäjäveden ja Toivakan alueella. Jämsän kaupunki toimii vastuukuntana Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueella.
Työvoimapalveluista on siirtynyt liikkeenluovutuksella Jämsän kaupungin palvelukseen Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen työntekijäksi 1.1.2025 yhteensä 39 työntekijää. Kaikki siirtyneet henkilöt ovat virkasuhteisia (38 virkaa, 1 sijaisuus). Lakisääteisen työvoimapalvelun toteuttamiseksi on lisäksi perustettu 6 vakituista ja 1 määräaikainen työllisyysasiantuntijan virkaa sekä työllisyysaluejohtajan virka. Jämsän kaupungin työllisyyspalveluissa työskentelee lisäksi yksi henkilö työkykykoordinaattorin, yksi henkilö omavalmentajan ja yksi henkilö työllisyyspäällikön virassa. Siirtyvän henkilöstön virat on perustettu niille virkanimikkeille, joilla he ovat työskennelleet ennen liikkeenluovutusta.
Työllisyysalueen käynnistymiseen liittyen on valtakunnallisesti sovittu ns. aikaistussopimuksesta. Sen mukaan henkilöstö siirtyy KVTES - sopimusalan piiriin 1.1.2025 alkaen. Aikaistussopimukseen sisältyy mm. palkkausta, työaikoja, vuosilomaa ja työkokemuslisää koskevia asioita. Pääosa aikaistussopimuksessa sovituista asioista poistuu asteittain siirtymäkauden jälkeen.
Henkilöstön siirto on liikkeenluovutus suoraan lain työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien voimaanpanosta (383/2023) 6 § nojalla. Liikkeenluovutuksessa viranhaltijat siirtyivät luovutuksensaajan palvelukseen entisin työ- ja virkasuhteen ehdoin. Luovutuksensaajan sopeuttaessa luovutetun liikkeen/toiminnan osaksi omaa toimintaansa, se organisoidaan usein uudella tavalla. Tästä voi seurata, ettei työtä ole enää tarjolla entisin ehdoin, vaan esimerkiksi työn suorittamispaikkaa tai työtehtäviä koskevaa sopimusehtoa voidaan muuttaa irtisanomisperusteen täyttymisen johdosta.
Lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella (449/2007) 4 §:n mukaisesti:
Työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat:
1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan tai hyvinvointialueen palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien tai hyvinvointialueiden tai näiden välisessä yhteistyössä;
2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla ulkopuolisen työvoiman käytöstä tai liikkeen luovutuksesta johtuvia tai muita olennaisia henkilöstövaikutuksia;
3) henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia;
4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista.
Ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 tai 4 a §:ssä tarkoitetun asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihto- ehdoista ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista (20.12.2013/1138). Jos asia koskee vain osaa henkilöstöstä, voidaan asia käsitellä asianomaisten henkilöiden kanssa tai henkilöstön osan edustajien kanssa.
TE-palvelut 2024 -uudistuksen vaikutuksia Jämsän kaupungin henkilöstöön on käsitelty yhteistoiminnassa vuoden 2024 aikana.
Yhteistoimintaneuvotteluiden aloittaminen
Edellä kuvatun perusteella Jämsän kaupunki työnantajana on velvollinen aloittamaan yhteistoimintaneuvottelut yhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti.
Yhteistoimintaneuvottelu koskee valtiolta liikkeen luovutuksena siirtyvää Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen henkilöstöä sekä Jämsän kaupungin työllisyyspalvelujen nykyistä henkilöstöä, yhteensä 50 henkilöä.
Yhteistoimintaneuvotteluissa tavoitellaan asiakaslähtöistä ja paikallisen työmarkkinan tarpeisiin vastaavaa palvelujen järjestämistä. Tavoitteena on tehtävien tarkoituksenmukainen järjestäminen, riittävien voimavarojen suuntaaminen asiakastyöhön ja yhteistoiminta-alueen koko maantieteelliseen alueen palvelujen turvaaminen.
Neuvotteluissa käsitellään toimintojen organisoitumista ja muutoksia henkilöstön tehtävissä, virkanimikkeissä, siirtymisissä työsopimussuhteeseen, virkapaikoissa ja työajoissa ym. palvelussuhteen ehdoissa. Neuvottelujen tavoitteena ei ole henkilöstömäärän vähentäminen. Kaikille henkilöille on tarjota työtehtävä työvoimapalveluissa. Mikäli asianosainen kieltäytyy vastaanottamasta tarjottua työtehtävää, voi vaihtoehtona olla irtisanominen.
Vähimmäisaikaa neuvotteluille tai määräaikaa neuvotteluesityksen antamiselle ei yhteistoimintalaissa ole säädetty liikkeen luovutuksen osalta.
Jos työnantajan harkitsema irtisanominen, lomauttaminen tai osa-aikaistaminen kohdistuu alle kymmeneen työntekijään taikka enintään 90 päivää kestävä lomauttaminen kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty 14 päivän ajanjaksona niiden alkamisesta lukien, ellei yhteistoimintaneuvotteluissa toisin sovita. (Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella 13§).
Jos työnantajan harkitsema irtisanominen, osa-aikaistaminen tai 90 päivää pidempi lomauttaminen kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty vähintään kuuden viikon ajanjaksona niiden alkamisesta lukien, ellei yhteistoimintaneuvotteluissa toisin sovita. (Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella 13§).
Mikäli toimivallasta henkilöstöasioissa ei ole säädetty laissa eikä määrätty hallintosäännössä, toimivalta on kaupunginhallituksella (hallintosääntö 38§).
Yhteistoimintaneuvottelun päätökseen saattaminen tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Yhteistoimintaneuvottelun päätökseen saattamisen jälkeen toimenpiteistä päätetään hallintosäännön toimivallan mukaisesti (mm. virkanimikemuutokset, virkasuhteesta työsuhteeseen siirtymiset ym).
Konsernipalvelujohtaja, henkilöstöpäällikkö sekä työllisyysaluejohtaja edustavat työnantajaa yhteistoimintaneuvotteluissa. Kaupunginhallitusta informoidaan yhteistoimintaneuvotteluiden etenemisestä.
Määräaikainen järjestäytyminen
Työllisyysalueen tulee 1.1.2025 alkaen kyetä tuottamaan lakisääteisiä työvoimapalveluita ja työvoimaviranomaiselle säädettyjä lakisääteisiä kotouttamispalveluja sekä turvaamaan asiakkaiden palvelu lakisääteisen palveluprosessin mukaisesti kaikissa toimipisteissä. Eteläisen Keski-Suomen työllisyysaluelautakunta on käsitellyt palvelujen määräaikaista järjestämistä kokouksissaan 6.11.2024 ja 4.12.2024.
Toimivalta, johon päätös perustuu:
Hallintosääntö § 25 / kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta
Ehdotus Kaupunginjohtaja Jori Reijula
Kaupunginhallitus päättää käynnistää työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain 4 §:n mukaisen yhteistoimintamenettelyn seliteosassa kuvatun mukaisesti.
Kaupunginhallitus päättää valtuuttaa konsernipalvelujohtajan antamaan neuvotteluesityksen yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämiseksi ja käynnistämään yhteistoimintaneuvottelun.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin.
| Edellinen asia | Seuraava asia |