Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 03.03.2025/Pykälä 77

Khall 03.03.2025 § 77 

1779/02.02.00/2023

 Valmistelija vs. elinvoimajohtaja Katja Rissanen, p. 040 846 9816 ja katumestari Juha Hämelahti p. 040 515 2330

Kaupunginhallituksen päätöksestä 20.1.2025 § 28 on tehty oikaisuvaatimus. Päätös koskee kaavan ulkopuolisen väylän hoidosta luopumista Harjunkankaantien osalta.

Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa joten se pitää tutkia.

Oikaisuvaatimuksessa todetut vaatimukset ja perusteet:

“Haen oikaisua kyseiseen kaupunginhallituksen päätökseen koskien etenkin Harjunkankaantietä, mutta käsittelen asiaa vähän laajemminkin, koska mielestäni kyseistä pykälää koskevan päätöksen perustelut ovat vähäiset ja heppoiset.

Asiasta näyttää tulleen ennemmin kunnanhallituksen ja elinvoimalautakunnan väliseen vallankäyttöön kuin järkisyihin perustuva asia. Yhtenä perusteluna on kaava -alue/ ei kaava-alue.No sitähän voi käyttää, mutta kovin suppeaksi jää kaava- alue ainakin Juokslahden tien suuntaan, jos alue rajoittuu vain Puistolaan asti. Perusteluissa puhutaan tiekuntien yhdenvertaisesta ja tasapuolisesta kohtelusta. Onko se järkevää, että otetaan pois ne parannukset, joita jossakin on ollut? Eikö kunnan elinvoimaisuuden lisäämisen ja tulevaisuuden kannalta pitäisi pikemminkin parantaa olosuhteita siellä, missä puutteita on? Vai eikö Jämsänkoskea kannata tai ole tarkoituskaan kehittää kilometriä kauemmaksi keskustasta_- jos sellaista enää onkaan.

Juoslahdentieltä haarautuu näitä muutamia eripituisia teitä (mm. Harjunkankaantie), joilta ollaan nyt poistamassa auraus ja valaistus tai osasta vain valaistus.Taitaa olla pari vuotta, kun valaistukseen investoitiin ja katulamput uusittiin vaihtamalla ne led-lampuiksi, Uudistus oli hyvä ja varmasti säästi myös sähkön kulutusta. Nyt tuntuu täysin järjettömältä, että katulamput, pylväät ja ilmeisesti myös sähkölinjat ollaan repimässä pois. Sehän merkitsee myös elinvoimaisuuden kannalta sitä, että ainakaan uusia asukkaita ei näille alueille tule, koska mahdollisesti myyntiin tulevat talot eivät mene kaupaksi. Näillä toimenpiteillä myös lyödään lopullisesti lukkoon se, että tänne päin alue ei ainakaan koskaan laajene, sillä se mikä nyt viedään niin ei tule takaisin. Vai sekö on tarkoituskin? Repiminenkin on teetätettävä jollakin ja sekin maksaa, mutta siihen kai rahaa löytyy.

Harjunkankaantiestä todetaan,että sen liikenteellinen merkitys on vähäinen. Juokslahdentie on keskustasta lähtien katuvalaistuksen päättymiseen asti täysin samalla tavalla nauhamaisesti ja yhtenäisesti asutettu kuin monet kaava-alueenkin tiet, Juokslahdentie on erittäin vilkas rekkojen puutavarakuljetusten ja Jyväskylään suuntautuvan työmatkaliikenteen vuoksi. On erittäin tärkeää, että näiltä sivupoikkemilta tultaessa risteysalueella on riittävä valaistus. Harjunkankaantie on n. 200 metriä ja tällä pätkällä on seitsemän omakotitaloa eli yhtä paljon kuin vastaavilla kaava-alueidenkin teillä. Näistä taloista lähdetäänn töihin, kouluun ja asioille päivittäin aivan samoin kuin muualtakin. Meiltä peritään täysin samat kiinnteistöverot ja muut maksut kuin kaava-aleellakin. ihmettelen suuresti tämän tien merkityksen väheksymistä. Aurauksen ja valaistuksen poisto aiheuttaa kohtuutonta haittaa ja lisärasitteita asukkaille. Aurauksen ja valaistuksen poistamisen taloudellinen säästö olisi kovin vähäinen; jos sitä yleensä

olisi. Vuoden aurauskustannukset taitaisivat kulua jo lamppujen ja pylväiden repimiseen.

Edellä kerrotuilla perusteilla katson, että oikaisuvaatimus tulisi hyväksyä Harjunkankaantien osalta ja harkita asian käsittelyä kertaalleen vielä yhdessä elinvoimalautakunnan kanssa.”

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettava vastaus:

Jämsän kaupunki on kunnossapitänyt joitakin asemakaavan ulkopuolisia väyliä/ yksityisteitä. Vaikka yksittäisen tien kunnossapitokustannukset ovat vuositasolla vähäiset, on kaupungin alueella kuitenkin 405 tiekuntaa, joista pääosaa ei ole kaupungin toimesta ylläpidetty ja mikäli tiekuntia kohdeltaisiin ylläpidon osalta tasapuolisesti, muodostuisi kustannus merkittäväksi. Tiekuntien yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun vuoksi luovutaan kaupungin toimesta ylläpidettyjen asemakaavan ulkopuolisten väylien ylläpidosta.

Kaupunginvaltuuston 11.12.2023 hyväksymän talousarvion osana olleessa talouden tasapainottamisohjelmassa on esitetty, että asemakaavan ulko-puolisten väylien ylläpidosta luovutaan, koska väylien ylläpito asemakaa-van ulkopuolella ei kuulu lakisääteisesti kaupungille. Yksityisteiden yllä-pidosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaavat tieosakkaat. Kau-punki osallistuu tieosakkaana omistamiensa kiinteistöjen osalta yksityis-teiden tienpidosta aiheutuviin kustannuksiin.

Kaupunginhallitus on käyttänyt asiassa otto-oikeuttaan ja päättänyt, ettei asiaa palauteta elinvoimalautakunnalle vaan kaupunginhallitus tekee asiassa päätöksen. Otto-oikeudesta säädetään kuntalain 92 §:ssä. Otto-oikeuden käyttäminen merkitsee sitä, että alemman viranomaisen käsittelemä asia siirtyy kokonaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Alemman viranomaisen tekemät ratkaisut eivät millään tavalla sido kaupunginhallitusta.

Mikäli tietoimituksessa päätetään, ettei perustettava tiekunta ota valaistusta ylläpidettäväkseen, tullaan tiellä oleva valaistus purkamaan ja hyödyntämiskelpoiset osat hyödyntämään kaupungin katuverkolla.

Kiinteistövero on maan ja rakennusten arvoon perustuva vero.

Jämsän kaupunki on ylläpitänyt Harjunkankaantietä, Harjunkankaantie sijaitsee asemakaavan ulkopuolella. Tien liikenteellinen merkitys on vähäinen, tiellä on valaistus. Jämsän kaupunki lakkaa ylläpitämästä Harjunkankaantietä 1.5.2025 alkaen. Tien ylläpidosta vastaa jatkossa tiekunta/ tieosakkaat.

 Toimivalta, johon päätös perustuu: Hallintosääntö 25§

Ehdotus Kaupunginjohtaja Jori Reijula

 Kaupunginhallitus päättää hylätä oikaisuvaatimuksen esittelytekstin mukaisin perustein.

Päätös Keskustelun aikana Markos Koskinen teki esittelijän ehdotuksesta poikkeavan esityksen:
Siirtoesitys eli käsittely jäi kesken Elinvoimalautakunnalta ja se tulisi palauttaa takaisin.

Ilkka Salminen kannatti Markos Koskisen esitystä.

Koska oli tehty kannatettu esitys asian palauttamisesta elinvoimalautakunnalle, puheenjohtaja ilmoitti keskustelua jatkettavan tehdyn siirtoesityksen pohjalta.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja ilmoitti, että suoritetaan äänestys asian käsittelyn jatkamisen ja Markos Koskisen vastaesityksen välillä. Äänestystavaksi sovittiin kättenostoäänestys.

Äänestysjärjestys:
Asian käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät ”jaa”. Markos Koskisen esitystä kannattavat äänestävät ”ei”.

Suoritetussa äänestyksessä asia käsittelyn jatkaminen sai seitsemän (7) ääntä (Jorma Poti, Lotta Ahola, Mikko Laitinen, Merja Lahtinen, Antti Lähdesmäki, Anssi Mennala, Ulla Patronen). Markos Koskisen esitys sai kaksi (2) ääntä (Markos Koskinen, Ilkka Salminen).

Puheenjohtaja ilmoitti äänestyksen tuloksena, että äänin 7-2 asian käsittelyä jatkettiin.

Puheenjohtaja päätti keskustelun todeten, että kaupunginhallituksen päätös on esittelijän ehdotuksen mukainen.

Markos Koskinen jätti päätökseen eriävän mielipiteen.