Eteläisen Keski-Suomen työllisyysaluelautakunta
Esityslista 28.10.2026/Asianro 5

EKStyla 28.10.2026   

695/14.07.00/2026

 Valmistelu työllisyysaluejohtaja Satu Soutolahti p. 044 901 8420

KEHA-keskuksen kolmannesvuosittain julkaistavat tilastokatsaukset pitävät sisällään keskeisten tilastojen kautta kertynyttä tilannekuvaa työvoimapalveluiden järjestämisestä työllisyysalueella. Tiedot perustuvat ensi sijassa KEHA-keskuksen Työnvälitystilastoon, KEHA-keskuksen PBI-raportteihin ja muiden tilastoviranomaisten lähteisiin. KEHA-keskus toimittaa katsaukset tarkastelun kohteena olevan työllisyysalueen kirjaamoihin ja työllisyysjohtajille sekä KEHA-keskukselle ilmoitetuille yhteyshenkilöille. Lisäksi KEHA-keskus laatii lakisääteisen asiantuntija-arvion jokaisesta 45 työllisyysalueesta. Asiantuntija-arviot käsitellään elinvoimakeskusten järjestämissä alueellisissa yhteistyö- ja seurantakeskusteluissa. Lisäksi KEHA-keskus julkaisee valtakunnallista vertailutietoa sisältävän valtakunnallisen tilastokatsauksen kaikkien saataville mm. Työmarkkinatori-sivustolla.

Tilastokatsauksia laaditaan kolme kertaa vuodessa: 

1. Tammi–huhtikuun tiedot â†’ toimitus touko-kesäkuun aikana 

2. Tammi–elokuun tiedot â†’ toimitus syys-lokakuun aikana

3. Koko vuoden tiedot → toimitus tammikuun lopussa 

Tilastokatsaukset pohjautuvat erilaisiin KEHA-keskuksen käytössä oleviin ja lähtökohtaisesti julkisista lähteistä kerättyyn tilastolliseen dataan ja kuvaavat alueen työllisyyspalveluiden kehitystä neljästä näkökulmasta. Tilastokatsaus sisältää seuraavat osa-alueet: 

ï‚·         Työllisyysalueen yleiskuva 

ï‚·         Työvoima ja työttömyyden rakenne: mm. työttömien ja pitkäaikaistyöttömien tilanne ja virrat 3kk ja 12kk työttömyyteen 

ï‚·         Työnantajat ja työpaikat: mm. uudet avoimet työpaikat 

ï‚·         Työvoimapalveluiden järjestäminen: mm. palvelusuunnitelmien ajantasaisuus, alkuhaastatteluiden järjestämiseen kulunut aika

ï‚·         Työvoimapalveluiden käyttö: mm. aktivointiaste ja palveluiden käyttö

Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen tilastokatsaus 01-08/2026

KEHA-keskuksen tutkija Miika Hakala on laatinut Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueelle tilastokatsauksen alkuvuoden 2026 toiminnasta ja tuloksista. Katsauksessa tarkastellaan asiakaspalvelun toteutumista, asiakastyytyväisyyttä, lausuntokäsittelyn tehokkuutta sekä alueellista työllisyyskehitystä.

Keskeiset havainnot työnhausta ja työttömyydestä

Työttömyystilanne on jatkunut haastavana vuoden 2026 aikana. Työttömyys kasvaa valtakunnallista keskiarvoa nopeammin, pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy ja avoimien työpaikkojen määrä vähenee. Kehitys kasvattaa kuntien työttömyysetuuksien rahoitusvastuuta (vuosimuutos +20,8 %, koko maa +23,0 %). .

Työttömiä työnhakijoita oli tammi–elokuussa keskimäärin 3 000, mikä on 11,7 % enemmän kuin vuotta aiemmin (koko maa +6,4 %). Kaikkien työnhakijoiden määrä oli keskimäärin 4 600, kasvua +5,5 % (koko maa +2,3 %). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta nousi 14,6 %:iin (koko maa 12,5 %). Osuus kasvoi edellisvuodesta 1,6 %-yksikköä (koko maa +0,6 %-yksikköä).

Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus vastaavasta työvoimasta oli 44,7 % (koko maa 23,8 %), mikä oli valtakunnan korkein osuus. Osuus kuitenkin laski 1,0 prosenttiyksikköä edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna (koko maa −1,7 prosenttiyksikköä).

Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus samanikäisestä työvoimasta oli 23,8 % (koko maa 17,5 %), mikä oli valtakunnan neljänneksi korkein osuus. Osuus kasvoi 1,9 %-yksikköä edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna (koko maa +2,2 %-yksikköä). Työttömien työnhakijoiden ikärakenteessa korostuivat erityisesti 55–64-vuotiaat.

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 21,6 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna (koko maa +17,7 %). Pitkäaikaistyöttömiä oli keskimäärin 1 200, ja heidän osuutensa kaikista työttömistä työnhakijoista nousi 40,4 %:iin (koko maa 41,3 %). Osuus kasvoi 3,3 %-yksikköä edellisvuodesta (koko maa +4,0 %-yksikköä). Työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto piteni 67 viikkoon (koko maa 72 viikkoa).

Prosenttivirta yli kolmen kuukauden työttömyyteen oli 43,1 % (koko maa 54,4 %). Osuus laski 5,4 %-yksikköä edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna (koko maa -1,5 %-yksikköä). Virta yli 12 kuukauden työttömyyteen nousi 20,1 %:iin (koko maa 20,7 %). Osuus kasvoi 5,9 %-yksikköä edellisvuodesta (koko maa +2,2 prosenttiyksikköä), mikä kertoo työttömyyden pitkittymisen haasteista.).

Laajan työttömyyden määrä kasvoi 6,9 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna (koko maa +4,2 %). Laajan työttömyyden piirissä oli keskimäärin 3 600 henkilöä. Alueen työttömyyskehitys on jatkunut valtakunnallista keskiarvoa heikompana.

Työvoiman kysyntä on edelleen vähentynyt. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin keskimäärin 140 kuukaudessa, mikä on 35,0 % vähemmän kuin vuotta aiemmin (koko maa -11,9 %).

Keskeiset havainnot palveluiden järjestämisestä

Palvelusuunnitelmien ajantasaisuus on pysynyt selvästi koko maan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Ajantasaisten palvelusuunnitelmien osuus vaihteli 68,6–72,1 %:n välillä (koko maan vaihteluväli 56,3–60,7 %).

Kasvokkaisten tapaamisten osuus oli valtakunnallista tasoa alhaisempi. Työnhakijakontakteista toteutettiin kasvokkain 31,9 % (koko maa 40,4 %). Kasvokkaisten tapaamisten määrä väheni 16,3 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kaikkien lakisääteisten työnhakijakontaktien määrä väheni 14,4 %.

Alkuhaastattelujen järjestämiseen kulunut mediaaniaika vaihteli 7–11 arkipäivän välillä (koko maa 10–15 arkipäivää). Alueen alkuhaastattelut toteutuivat siten keskimäärin valtakunnallista tasoa nopeammin.

Asiakastyytyväisyys säilyi hyvällä tasolla. Työnhakija-asiakkaiden kokonaistyytyväisyyden keskiarvo oli 3,95 (koko maa 3,70). Myös suositteluindeksi oli valtakunnallista keskiarvoa korkeampi: 16,94 (koko maa 4,67). Asiakaspalautteissa kiitosta saivat erityisesti palveluiden ystävällisyys, asiantuntevuus ja nopea reagointi. Kehittämistarpeita tunnistettiin palvelun sujuvuudessa. Viranomaisviestinnän sävy koettiin syyllistäväksi.

Yleinen aktivointiaste laski 16,9 %:iin (koko maa 17,2 %), laskua -3,6 %-yksikköä edellisvuoteen verrattuna. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste oli 4,0 % (koko maa 5,8 %), mikä oli valtakunnan neljänneksi matalin.

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa aloittaneiden määrä kuitenkin kasvoi 10,8 % (koko maa 14,3 %) edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Kolme kuukautta palvelun päättymisen jälkeen palkkaa saaneiden osuus nousi 16,6 %:iin (koko maa 19,2 %), kasvua +0,4 prosenttiyksikköä%) edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Johtopäätökset

Toiminnassa korostuu edelleen asiakaslähtöisyys, palvelusuunnitelmien hyvä ajantasaisuus, alkuhaastattelujen nopea toteutuminen ja valtakunnallista tasoa korkeampi asiakastyytyväisyys.

Alueen työmarkkinatilanne on heikentynyt ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, nuorten ja ulkomaalaisten korkea työttömyys sekä avoimien työpaikkojen vähentyminen vaikeuttavat työllistymistä.

Keskeistä on vahvistaa työnantajayhteistyötä ja kohdentaa palveluita erityisesti niille asiakasryhmille, joiden työllistymisen esteet ovat suurimmat.

Työttömyyslukujen kehitystä on tärkeää seurata palveluiden suunnittelun tukena, mutta ne eivät yksin kuvaa työllisyysalueen toiminnan vaikuttavuutta. Työllistymistuloksiin vaikuttavat merkittävästi myös yleinen taloustilanne, alueellinen työvoiman kysyntä ja työmarkkinoiden rakenteelliset tekijät.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

Hallintosääntö § 30 / Eteläisen Keski-Suomen työllisyysaluelautakunnan tehtävät ja toimivalta

Ehdotus Työllisyysaluejohtaja Satu Soutolahti

Päätös