Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 13.02.2023/Pykälä 39

Elvoi 15.12.2022 § 168 

 Valmistelija: ympäristöinsinööri Jonna Yli-Karjanmaa p. 040 828 3856

Kierrätettävän jätteen kiinteistöittäisistä erilliskeräysvelvoitteista määrätään jätelain muutoksessa (15.7.2021/714) ja Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä 978/2021. Lainsäädännön muutokset toivat kunnalle velvoitteen järjestää kaikissa taajamissa, vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä biojätteen erilliskeräys 1.7.2022 alkaen. Asetuksen mukaan biojätteen erilliskeräyksen tulee laajeta yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille viimeistään 19.7.2024 mennessä.

Kunnan on järjestettävä erilliskeräys kaikilta sellaisilta asuinkiinteistöiltä, jotka kuuluvat valtioneuvoston asetuksella tai kunnan jätehuoltomääräyksillä määriteltyjen erilliskeräysvelvoitteiden (velvoiterajojen) piiriin ja kunnan omien toimintojen kiinteistöillä. Muussa tapauksessa asuinkiinteistön haltija voi tilata erilliskeräyksen kiinteistöltään yksityiseltä jätekuljetusyritykseltä.

Kuljetusjärjestelmä muuttuu niissä kunnissa, joissa kunta on siirtänyt päätöksellään jätteiden erilliskeräyksen asuinkiinteistön haltijan järjestettäväksi. Näissä kunnissa on siirryttävä kunnan järjestämään biojätteen kuljetukseen aikaisintaan 19.7.2023 ja viimeistään 19.7.2024 alkaen.

Jämsän kaupunki huolehtii jätteenkuljetuspalvelun kilpailutamisesta 1.4.2024 alkaen. Tähän saakka erilliskerättävät biojätteet kuljetetaan kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, jossa kiinteistön haltija huolehtii jätteen kuljettajan valitsemisesta ja kilpailuttamisesta.

Jätteen kuljetusten kilpailuttaminen on uuden jätelain 36§ mukaan tehtävä siten, että tarjouspyyntöä edeltää markkinakartoitus. Kaiken kokoisilla yrityksillä on oltava mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Biojätteiden kuljetuksissa on vuoden siirtymäaika. Markkinavuoropuhelut järjestettiin biojätteiden osalta halukkaiden kanssa 25.5.-9.6.2022. Ennen biojätteiden kuljetusurakan alkamista tulee kunnan määritellä vastaanottopaikka biojätteille. Kun vastaanottopaikka on selvillä voidaan aloittaa tarjouspyyntöasiakirjojen laadinta. Siirtymäaikaa biojätteiden vastaanottopaikan järjestämiselle voidaan määritellä noin vuosi.

Kunta voi jätehuoltomääräyksissään supistaa tai laajentaa kiinteistöillä tapahtuvaa erilliskeräystä siitä mihin asetus velvoittaa. Jämsän kaupungin jätehuoltomääräykset (2016) velvoittavat jo nykyisellään erilliskeräämään biojätteet kaikilla kiinteistöillä (10§). Biojätteen keräysastiaa ei tarvita, mikäli biojäte kompostoidaan kiinteistöillä. Biojätteen kompostoinnista on ilmoitettava jätehuoltoviranomaiselle.

Taajamalle ei ole annettu määritelmää jätehuoltomääräyksissä, mutta sillä voidaan käsittää asemakaava-alueet (asemakaava-alueilla on järjestettevä keräysastiat poltettavalle jätteelle ja biojätteelle).  Lisäksi kiinteistön haltijan järjestämä jätteen kuljetusjärjestelmä on käytössä asemakaava-alueilla. Jätehuoltomääräysten erilliskeräysvelvoitteesta ei ole syytä poiketa, mutta kunnan järjestämä kuljetus koskee ainoastaan taajama-alueita. Taajama-alueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa ja ovat nähtävillä kaupungin karttapalvelussa.

Asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteet on asetuksessa rajattu taajamiin. Taajamalla tarkoitetaan kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Suomen ympäristökeskuksen tuottama taajamarajaus (YKR-taajama) on Suomen virallinen taajamarajaus.

Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää biojätteen kuljetusta taajamien ulkopuoliselle kiinteistöile. Ellei kunta järjestä erilliskeräystä kiinteistöllä voi kiinteistön haltija halutessaan tilata keräyksen yksityiselta jätehuoltoyritykselta tai korvata erilliskeräyksen kompostoinnilla.

Kunnan järjestämän kuljetuksen alueelle kuuluvat Jämsän, Jämsänkosken, Kaipolan, Hallin ja Länkipohjan taajamat sekä osa Mäntän taajamasta. Asemakaava-alueista taajamien ulkopuolella rajatuvat Haaviston, Koskenpään ja Himoksen asemakaava-alueet. Himoksen asemakaava-alueilla on kunnan järjestämä syväkeräykseen perustuva aluekeräyspisteverkosto. Ulkopuolelle rajautuville kiinteistöille tilaa kiinteistön haltija erilliskeräyksen yksityiseltä jätehuoltoyritykseltä. Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai muulla vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä ja toiminnasta ilmoitetaan kunnan jätehuoltoviranomaiselle.    

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

Hallintosääntö 26 §, kohta 3

Ehdotus Kaupungininsinööri Katja Rissanen

 Elinvoimalautakunta päättää hyväksyä biojätteiden osalta kunnan järjestämään kuljetukseen aikataulun ja taajama-aluekartan. Kunnan järjestämään kuljetukseen siirrytään 1.4.2024 alkaen. Taajamissa kaikki kiinteistöt kuuluvat kiinteistön haltijan järjestämään kuljetukseen 31.3.2024 saakka.

Päätös Keskustelun aikana Mika Kyrö esitti, että asian käsittely siirretään seuraavaan kokoukseen lisätietojen hankkimista varten. Esitystä kannattivat Leena Pärnäjärvi ja Kari Leppänen.

Leena Pärnäjärvi esitti, että Himos otetaan mukaan kunnan järjestämän kuljetuksen alueisiin. Sari Jussila kannatti.

Markos Koskinen esitti, että Koskenpää ja Haavisto otetaan mukaan kunnan järjestämän kuljetuksen alueisiin. Esitystä ei kannatettu.

Sari Jussila esitti, että jätehuoltomääräykset päivitetään ennen asian hyväksymistä.

Lautakunta päätti yksimielisesti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen.

Elvoi 26.01.2023 § 4 

 Valmistelija: ympäristöinsinööri Jonna Yli-Karjanmaa p. 040 828 3856

Jätelain muutoksessa (15.7.2021/714) ja Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä 978/2021 määrätään kierrätettävän jätteen kiinteistöittäisistä erilliskeräysvelvoitteista. Lainsäädännön muutokset toivat kunnalle velvoitteen järjestää kaikissa taajamissa, vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä biojätteen erilliskeräys 1.7.2022 alkaen. Asetuksen mukaan biojätteen erilliskeräyksen tulee laajeta yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille viimeistään 19.7.2024 mennessä.

Kuljetusjärjestelmä muuttuu niissä kunnissa, joissa kunta on siirtänyt päätöksellään jätteiden erilliskeräyksen asuinkiinteistön haltijan järjestettäväksi. Näissä kunnissa on siirryttävä kunnan järjestämään biojätteen kuljetukseen aikaisintaan 19.7.2023 ja viimeistään 19.7.2024 alkaen.

Jämsän kaupunki huolehtii jätteenkuljetuspalvelun kilpailuttamisesta 1.4.2024 alkaen ainoastaan 10 000 taajamissa. Taajamalla tarkoitetaan kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Suomen ympäristökeskuksen tuottama taajamarajaus (YKR-taajama) on Suomen virallinen taajamarajaus. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Jämsä-Jämsänkoski taajama-alueella asuu 12 074 asukasta (vuosi 2022). Taajamat ovat nähtävillä liitekartoissa ja kaupungin karttapalvelussa.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

Hallintosääntö § 28

Ehdotus Kaupungininsinööri Katja Rissanen

 Elinvoimalautakunta päättää, että biojätteiden osalta kunnan järjestämään kuljetukseen siirrytään 1.4.2024 alkaen 10 000 taajamissa.

Päätös Keskustelun aikana Markos Koskinen esitti, että
"Koskenpää ja Haavisto otetaan mukaan kunnan järjestämän kuljetuksen alueisiin. Alkuperäisessä esityksessä ovat mukana Jämsän, Jämsänkosken, Kaipolan, Hallin ja Länkipohjan taajamat, sekä osa Mäntän taajamasta. Koskenpää ja Haavisto ovat vähintäänkin näihin tai "Taajama"-määritelmään rinnastettavia alueita."
Heikki Rinnekangas kannatti esitystä.

Mika Kyrö esitti lautakunnan päätösehdotukseksi seuraavaa:
"Elinvoimalautakunta päättää, että biojätteiden osalta kunnan järjestämään kuljetukseen siirrytään 1.4.2024 alkaen vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä taajamissa. 

Asiakohdan liitteenä esitetty taajamakartta (Liite 1) on rajaukseltaan liian karkea ja johtaa virheelliseen tulkintaan siitä, että Jämsässä olisi 10 000 asukkaan yhtenäinen taajama, jossa biojätteen keräys pitäisi siirtää kaikissa kiinteistöissä kunnan järjestettäväksi. Suomen ympäristökeskuksen, SYKE, kartassa Jämsän ja Jämsänkoski ovat erilliset taajamat, joissa kummassakaan ei asu 10 000 asukasta. Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä 978/2021 tarkoitetaan yksittäisiä taajamia, ei kunnan kaikkia taajamia yhdessä. Eli asetus ei ohjeista laskemaan kaikkia kunnan taajamia yhteen. Kaupungilla on jo riittävästi velvoitteita jätehuollossa ja taajama-alueen rajauksella on huomattava taloudellinen merkitys alan yrityksille. Rajauksen karkea tulkinta aiheuttaa myös lisäkustannuksia kaupungille.

Jätelaki edellyttää kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen hankinnan jakamista osiin niin, ettei synny monopolia. Jämsässä on mahdollistettava hyvä kilpailu eikä suljettava markkinoita.

Elinvoimalautakunta päättää, että hankintatapana kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa taajama-alueella biojätteen osalta käytetään puitejärjestelyä.

Jämsässä jätteiden keräys ylittää jo nyt jätelain velvoitteet, joten on huolehdittava, ettei tätä järjestelmää tuhota. Puitejärjestelyllä, joka on hankintalaissa oleva käyttökelpoinen työkalu, turvataan olemassa olevan järjestelmän jatkuvuus sekä vähennetään kaupungille aiheutuvia kustannuksia.

Elinvoimalautakunta päättää myös, että ennen hankinta-asiankirjojen laadintaa hankinnasta tehdään perusteellinen markkinakartoitus sekä yritysvaikutusten arviointi. Hankinnassa noudatetaan myös kaupungin omia hankintaohjeita."
Leena Pärnäjärvi ja Sari Jussila kannattivat esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi esittelijän ehdotuksesta poikkeavaa esitystä, joudutaan äänestämään.

Ensin äänestettiin pohjaehdotus vastaan Markos Koskisen esitys.

Sovittiin, että äänestyksessä käytetään sähköistä äänestystä siten, että ne jotka äänestävät pohjaehdotusta, vastaavat Jaa ja ne jotka ovat Markos Koskisen esityksen kannalla vastaavat Ei.

Suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotus (Jaa) sai viisi (5) ääntä (Seija El Sayed, Mika Kyrö, Leena Pärnäjärvi, Ilkka Salminen, Tuula Koponen). Markos Koskisen esitys (Ei) sai neljä (4) ääntä (Heikki Rinnekangas, Mikko Laitinen, Sari Jussila ja Markos Koskinen).

Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen näistä valituksi.

Suoritettiin toinen äänestys pohjaehdotus vastaan Mika Kyrön esitys.

Sovittiin, että äänestyksessä käytetään sähköistä äänestystä siten, että ne jotka äänestävät pohjaehdotusta, vastaavat Jaa ja ne jotka ovat Mika Kyrön esityksen kannalla vastaavat Ei.

Suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotus (Jaa) sai kaksi (2) ääntä (Ilkka Salminen ja Markos Koskinen). Mika Kyrön (Ei) sai seitsemän (7) ääntä (Seija El Sayed, Leena Pärnäjärvi, Mikko Laitinen, Sari Jussila, Heikki Rinnekangas, Tuula Koponen ja Mika Kyrö).

Puheenjohtaja totesi Mika Kyrön esityksen tulleen päätökseksi.

Anna-Liisa Juurinen ja Katja Rissanen jättivät kirjallisen eriävän mielipiteen asiaan sekä Ilkka Salminen ja Markos Koskinen jättivät suullisen eriävän mielipiteen. Juurisen ja Rissasen kirjallinen eriävä mielipide liitetään pöytäkirjaan liitteeksi.

Khall 13.02.2023 § 39 

907/14.06/2022

 Valmistelija: Anna-Liisa Juurinen, puh 040 747 7736, kaupungininsinööri Katja Rissanen puh 040 846 9816

Kaupunginjohtaja on ilmoittanut 1.2.2023 käyttävänsä otto-oikeutta elinvoimalautakunnan päätökseen 26.1.2023 § 5.

Lautakunnalle oli valmisteltu päätettäväksi ajankohta, josta lukien  Jämsässä siirrytään kunnan järjestämään biojätteiden kuljetukseen. Esittelijän ehdotuksesta poiketen lautakunta päätti rajoittaa biojätteiden kuljetusta koskevaa hankintamenettelyä puitejärjestelyyn ja päättää taajamarajauksesta jäteasetuksen vastaisesti, jonka mukaisesti biojätteen kuljetus toteutettaisiin 1.4.2024 alkaen.

***

Kuntaa koskevista kiinteistökohtaisista erilliskeräysvelvoitteista säädetään jätelain 15 §:ssä ja sen perusteella annetun jäteasetuksen pykälissä 17-19 ja 21.

Jätelaki määrittelee vähimmäistason erilliskeräykselle ja velvoittaa myös kuntaa sen jätehuoltojärjestelyissä. Kunnalla on kuitenkin mahdollisuus antaa erilliskeräyksestä edelleen tarkentavia jätehuoltomääräyksiä (Jätelaki 91 §). Lain mukaan kunta saa halutessaan antaa tiukempia erilliskeräysmääräyksiä kuin asetukseen on kirjattu (esim. keräys pienemmästä huoneistokoosta kuin 5 tai biojätteen osalta keräys jokaiselta kiinteistöltä pienemmissäkin taajamissa kuin 10 000). Kunta voi myös sallia asetuksessa säädettyä suppeamman erilliskeräyksen määräajaksi ja korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan, jos jokin jätelain 15 §:n 2 momentin mukaisista erilliskeräysvelvollisuudesta poikkeamisen edellytyksistä täyttyy. Supistaminen edellyttää kuitenkin perusteltua selvitystä (esim. elinkaarilaskelmat) siitä, että keräyksen järjestäminen ei ole järkevää.

Jätelain 15 § 2 mom todetut poikkeamisen edellytykset ovat seuraavat:

1) erilaisten jätteiden yhteiskeräys ei heikennä niiden laatua eikä vähennä mahdollisuuksia valmistella ne uudelleenkäyttöön, kierrättää ne tai hyödyntää ne muulla tavoin etusijajärjestyksen mukaisesti;

2) erilliskeräys ei johda parhaaseen mahdolliseen kokonaistulokseen, kun otetaan huomioon jätteen jätehuollon kokonaisvaikutukset ympäristöön;

3) erilliskeräys ei ole teknisesti toteutettavissa, kun otetaan huomioon jätteen keräyksen hyvät käytännöt;

4) erilliskeräyksen kustannukset olisivat kohtuuttomia ottaen huomioon mahdollisuudet parantaa erilliskeräyksen kustannustehokkuutta, erilliskerätyn jätteen ja siitä jalostetun uusioraaka-aineen myynnistä saatavat tulot sekä kustannukset, jotka syntyvät lajittelemattoman jätteen keräyksen ja käsittelyn kielteisistä ympäristö- ja terveysvaikutuksista.

Jämsän kaupungin osalta erilliskeräysvelvoitteiden supistaminen määräajaksi ei ole perusteltua.

 Taajamarajaus

Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) (jäljempänä jäteasetus) määritellään taajama seuraavasti: taajamalla rakennusryhmää, jossa on vähintään 200 asukasta ja jossa rakennusten välinen etäisyys on yleensä enintään 200 metriä. Tätä asetuksen rajausta on myös kunnissa noudatettava erilliskeräysvelvoitteiden pohjana.

Erilliskeräysvelvoite jäteasetuksessa on rajattu taajamien tietyn huoneistokokoluokan kiinteistöihin jätelajeittain. Tällöin jätelainsäädännön mukaan palveluja järjestäessään kunnan on otettava huomioon kaikki sen alueella sijaitsevat taajamat ja tutkittava, sijaitseeko niissä velvoitteiden piiriin kuuluvia asuinkiinteistöjä tai kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan rakennuksia. On huomattava myös, että kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan yhdyskuntajätteiden osalta erilliskeräysvelvoite ei rajaudu vain taajamiin, vaan erilliskeräys on järjestettävä jokaiselta taajamassa tai asema- tai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailu- tai työpaikka-alueella sijaitsevalta kiinteistöltä, mikäli toiminnassa tuotetaan jätettä yli asetuksen 21 §:n kilomäärärajojen.

Jäteasetuksen perustelumuistiossa todetaan, että ehdotettu taajaman määritelmä olisi tarpeen asetuksen luvussa 4 ehdotettujen erilliskeräysvelvollisuuksien rajaamiseksi. Määritelmä vastaisi Tilastokeskuksen noudattamaa tilastollisen taajaman käsitettä. Ti-lastollisen taajaman määrittely pohjautuu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaiseen taajamarajaukseen. Rajaus perustuu 250 x 250 metrin ruudukkoon, ja siinä otetaan huomioon asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Taajamarajaukset päivitetään vuosittain syyskuussa ja raja-aineisto on saatavissa Suomen ympäristökeskukselta.

Elinvoimalautakunnan esityslistan liitteenä on esitetty Suomen ympäristökeskuksen tuottama taajamarajaus (YKR-taajama) liitekarttoina, joka on Suomen virallinen taajamarajaus. Lautakunnan päätökseksi tullut taajamarajaus ei ole jäteasetuksen mukainen tai sitä laajempi, vaan asetusta suppeampi. Jämsän kaupungin on huolehdittava erilliskeräysvelvoitteesta vähintään asetuksen mukaisena.

Jätehuoltomääräykset

Kunnan tulee tarkistaa alueensa jätehuoltomääräykset ja katsoa, että ne eivät ole ristiriidassa jätelain ja -asetuksen kanssa. Ristiriidassa olevat määräykset syrjäytyvät lain ja asetuksen määräyksillä.

Mikäli kunnan jätehuoltomääräykset ovat nyt jo tiukemmat kuin asetuksen vaatimukset, tiukemmat erilliskeräysvelvoitteet eivät ole ristiriidassa jätelaissa säädetyn kanssa. Sen sijaan lainsäädäntöä löyhemmät vanhat määräykset kumoutuvat, ellei niiden jatkamisen mahdollisuus ole lain säätämisen jälkeen tutkittu ja todennettu jätelain 15 §:n 2 momentin edellytysten toteamiseksi.

Jämsän kaupungin jätehuoltomääräyksiä ollaan kiireellisesti päivittämässä vastaamaan nykylainsäädännön vaatimuksia. Elinvoimalautakunta on kokouksessaan 26.1.2023 § 3 käsitellyt jätehuoltomääräysten uudistamista ja nimennyt edustajansa työryhmään.

Erilliskerättävien jätteiden kuljestusten kilpailuttaminen

Jätteen kuljetusten kilpailuttaminen on uuden jätelain 36 § mukaan tehtävä siten, että tarjouspyyntöä edeltää markkinakartoitus. Kaiken kokoisilla yrityksillä on oltava mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Biojätteiden kuljetuksissa on vuoden siirtymäaika. Markkinavuoropuhelut on järjestetty biojätteiden kuljetusten osalta halukkaiden kanssa 25.5.-9.6.2022. Ennen biojätteiden kuljetusurakan alkamista tulee kunnan määritellä vastaanottopaikka biojätteille. Kun vastaanottopaikka on selvillä voidaan aloittaa tarjouspyyntöasiakirjojen laadinta. Siirtymäaikaa biojätteiden vastaanottopaikan järjestämiselle voidaan määritellä noin vuosi.

Jätelaki ei määrittele käytettävää hankintamenettelyä, vaan sen osalta nojaudutaan Lakiin julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (Hankintalaki, 1397/2016). Hankintalaissa säädellään kilpailuttamismenettelyistä ja toimintavelvoitteista, joita julkisten viranomaisten ja muiden lain soveltamisalaan kuuluvien hankintayksiköiden on hankinnoissaan noudatettava

Elinvoimalautakunnan 26.1.2023 § 4 päätöksen mukainen puitejärjestely ei Kuntaliiton näkemyksen mukaan vaikuta olevan sopiva malli jätteenkuljetuksen hankintaan jätelain näkökulmasta.

"Jätelain 36 § määrittelee kunnan järjestämää kuljetusta. Sen mukaan kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Jätteen saa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ottaa kuljetettavakseen vain kunta tai jätteen kuljettaja, joka toimii kunnan lukuun. Jätelain näkökulmasta kunnan järjestämä kuljetus tarkoittaa sitä, että kunnan jätelaitos on palvelun tilaaja ja kuljetuksen hankintasopimus tulee todellisuudessa laatia kunnan jätelaitoksen ja kuljetusyrittäjän välille. Tällöin maksuliikenne tilatusta palvelusta on kuljettajan ja jätelaitoksen välinen.

Asukas taasen maksaa jätehuoltopalveluistaan jätehuoltoviranomaisen määrittämän taksan mukaisen hinnan kunnan jätelaitokselle, kun jätehuoltoviranomainen on maksuunpannut laskut jätelain mukaisesti.

Puitejärjestelyä on aina silloin tällöin esitetty kilpailutusratkaisuksi alueilla, joissa ollaan siirtymässä kiinteistönhaltijan jätteenkuljetusjärjestelmästä kunnan järjestämään kuljetukseen. Ehdotusten mukaisissa puitejärjestelyissä tuntuisi sekoittuvan kiinteistönhaltijan ja kunnan järjestämä jätteenkuljetus eikä kyseessä näyttäisi olevan puhtaasti oikein kumpikaan jätelain tarkoittama kuljetusjärjestelmä. Kuitenkin uudistetun jätelain mukaan kunnassa on selkeästi siirryttävä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

Kunnan jätemaksu on luonteeltaan julkisoikeudellinen maksu, jonka perusteet on tarkoin määritetty jätelaissa. Jätetaksan määrittää kunnan jätehuoltoviranomainen, jolle kuljetuksen järjestämisestä vastaava taho eli kunnan jätelaitos toimittaa pohjatietoa taksan määrittämiseksi. Jämsässä sekä palvelutehtävää toteuttava taho että jätehuoltoviranomainen toimivat samassa lautakunnassa. Puitejärjestelyssä, jossa hankintayksikkö tekee puitesopimuksen usean toimijan kanssa usealla erilaisella tarjotulla hinnalla, kunnan jätetaksan muodostaminen kuljetuksen osalta on käytännössä mahdotonta. Monen mahdollisen eri toimittajan puitejärjestelyssä tilanne, jossa asiakas tekisi lopulta valinnan kuljettajasta hinnasta piittaamatta, ei käytännössä toimi taksan kannalta eikä toteuta myöskään puitehankinnan tarkoitusta.

Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksen kilpailutuksessa tarkoitus on nimenomaan saada aikaiseksi aito hankintakilpailu. Hankinnan tavoitteena on myös jätehuollon kuljetusten järjestäminen mahdollisimman edullisesti ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Hankintayksiköllä on vastuu siitä, että markkinoilta saadaan edullisin hinta. Puitejärjestely ei välttämättä kannustaisi edulliseen hinnanmuodostukseen. Koska kuljetusyritysten määrä samalla alueella ei mallissa välttämättä rajoittuisi, niin esitetty puitejärjestely ei ole ympäristön ja hiilidioksidipäästöjen vähentymisen kannalta myöskään kestävä malli.

Jätteenkuljetukset ovat tarkasti määritettävissä ja siten luonteeltaan toisenlaisia kuin perinteisesti puitejärjestelyissä kilpailutetut seikat.

Mikäli erihintainen puitejärjestely teoriassa valittaisiin malliksi, viranomainen olisi kyseisessä tapauksessa velvoitettu määrittämään taksaksi todennäköisesti kalleimman tarjoushinnan mukaisen maksun. Tämä johtuu siitä, että viranomaisen tulee varmistaa, että kunnan jätemaksulla katetaan kaikki jätehuollosta syntyvät kustannukset eikä viranomaisella olisi etukäteen mitään mahdollisuutta arvioida eri palvelun tarjoajien todellisia käyttömääriä. Jätehuoltoa ei saa subventoida verovaroin. Samalla jätelaki velvoittaa viranomaista määrittämään taksan, jonka mukaisen jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa. Se tarkoittaa sitä, että viranomainen ei voisi myöskään periä perustelematta ylihintaa palvelusta. Viranomainen joutuisi siis kestämättömään ristiriitatilanteeseen.

Hankintalain mukainen puitejärjestely ei ole vain toimijoista julkaistu vapaa luettelo, josta asukas voisi valita haluamansa palvelun. Koska se on kilpailutettava hankintalain mukaisesti, sen käyttöä rajaavat hankintalain säännökset. Jotta puitejärjestely toimisi hankintalain tarkoittamalla tavalla, tulisi siinä asetetulla tarjoajien etusija- tai paremmuusjärjestyksellä olla merkitystä kunkin tarjoajan käyttömääriin."

Jätehuollon hankinnoissa on noudatettava sekä hankintalakia että jätelakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä.

 Toimivalta, johon päätös perustuu:

Kuntalaki 410/2015 § 92: Asian ottaminen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi

Ehdotus Hallintojohtaja Auli Korhonen

 Kaupunginhallitus päättää, että biojätteiden osalta kunnan järjestämään kuljetukseen siirrytään 1.4.2024 alkaen jäteasetuksen 1§ määritelmän mukaisissa taajamissa.

Päätös Keskustelun aikana Mika Kyrö teki esittelijän ehdotuksesta poikkeavan esityksen:
Elinvoimalautakunnan päätös pidetään voimassa.

Puheenjohtaja totesi, että Mika Kyrön esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Kaupunginhallituksen päätös on esittelijän ehdotuksen mukainen.

Mika Kyrö ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteensä liitettäväksi pöytäkirjaan.